Jos päättäjien ja virkamiesten tavoitteet toteutuvat, niin kansalaiset eivät parin vuoden päästä huomaa, että heidän sosiaali- ja terveyspalveluidensa tuottamisesta vastaa kunnan sijasta maakunta. Ihmiset tulevat saamaan samat palvelut kuin ennenkin, kertoi Yleisradion uutinen. Tämä on hyvä tavoite, johon on syytä pyrkiä. Optimismi ja kehittämisinto eivät saa kuitenkaan estää varautumista muutoksesta mahdollisesti seuraaviin ongelmiin. Kehittämistyötä on myös […]
Kansallinen FinTerveys-tutkimus selvittää Suomessa asuvien yli 18-vuotiaiden terveyttä ja hyvinvointia. Yli 10.000 henkilöä on kutsuttu mukaan tutkimukseen. Suomea kiertää kuusi kuuden hengen tutkimusryhmää. Turun tiimimme kiertää Länsi-Suomen alueella ja on vieraillut jo Turun lisäksi Vehmaalla, Raumalla, Porissa, Harjavallassa, Loimaalla, Naantalissa ja Forssassa. FinTerveys-tutkimuksessa mitataan tutkittavan verenpaine, otetaan mittoja, tarkastetaan näkö, otetaan useita verikokeita, tehdään kehonkoostumusmittaus […]
Muutos lähtee pienestä. Muutosta voi verrata veteen heitettyyn kiveen, josta syntyvät renkaat vahvistuvat niiden edetessä kauemmaksi. Unelma muutoksesta alkaa jostakin pienestä, leviää ja vahvistuu. Jokaisella meistä on unelmia ja toisaalta myös vastuu paremmasta yhteiskunnasta ja sen rakentamisesta. Osallistuminen ja aktiivinen muutoshalu voivat tuottaa tuloksen äänestämällä, osallistumalla erilaisiin tilaisuuksiin tai tuomalla mielipiteensä ’buuaten’ mielenosoituksessa tai sosiaalisessa […]
”Sosiaalinen oikeudenmukaisuus on elämän ja kuoleman kysymys”, totesi Maailman terveysjärjestön Marmotin komissio. ”Epätasa-arvo vaikuttaa ihmisten sairastumiseen ja heidän riskiinsä kuolla ennenaikaisesti. Terveyden eriarvoisuus syntyy elinympäristöjemme erilaisuudesta sekä niistä järjestelmistä, joilla sairauksia hoidetaan. Näitä taas säätelevät poliittiset, sosiaaliset ja taloudelliset tekijät.” Myös Suomessa eriarvo on merkittävää, ja sen poistaminen suuri mahdollisuus. Suurituloisimmat suomalaiset 35-vuotiaat miehet elävät keskimäärin 12,5 […]
Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistuksen ja siihen liittyvän valinnanvapauslain luonnoksen yhtenä tavoitteena on tarjota nykyistä yhdenvertaisemmat sosiaali- ja terveyspalvelut kuntalaisille. Lakiluonnoksessa kuvattu valinnanvapaus jättää paljon vastuuta asiakkaille itselleen ja sen toteutuminen edellyttää heiltä tietoa palvelujärjestelmästä sekä taitoa ja voimavaroja sukkuloida palveluissa. Maahanmuuttajat on kasvava väestöryhmä Maahanmuuttajia koskevissa väestötutkimuksissa on tunnistettu heidän hyvinvointiinsa ja terveyteensä liittyviä erityispiirteitä. […]
Ontuvasta askelluksesta onnettomuuden jälkeen, masennuksesta tai paniikkihäiriöstä halutaan tavallisesti kuntoutua. Mutta entä jos lausuu jonkin kirjaimen erityisellä tavalla tai on temperamentiltaan varautunut? Vuonna 2014 sosiaalihuoltolakiin kirjattiin kuntien velvollisuudeksi tarjota sosiaalista kuntoutusta. Tavoitteeksi määriteltiin muun muassa sosiaalisen toimintakyvyn parantaminen, mutta kunnille annettiin melko vapaat kädet tavoitteen saavuttamiseksi. Sosiaalisen kuntoutuksen kehittämishanke Soskun selvitys kertoo, että kuntapäättäjät ymmärtävät […]
EU:n rahoittama, mittava kolmivuotinen CHRODIS-hanke on kartoittanut terveyden edistämisen ja kansantautien ehkäisemisen hyviä käytäntöjä ja tietojen vaihtamista. Hankkeen päätöskokous järjestettiin helmikuun lopussa Brysselissä. Kokouksen aloitti terveysasioista vastaava komissaari Vytenis Andiukaitis. Hän korosti, että terveyden edistämisen pitää alkaa jo syntymästä ja kattaa koko elämä siitä lähtien. Hän peräänkuulutti kaikenikäisten ja kaikkien terveyden edistämistä – erityisesti vähävaraisten ja vähän koulutettujen, jotka […]
Suomalaisten kansanterveys on itsenäisyytemme sadan vuoden aikana huimasti parantunut ja elinikä lisääntynyt. Viime vuosikymmeninä tämä johtuu ennen kaikkea sotien jälkeen kehittyneestä sydäntautien ja muiden kroonisten tautien menestyksellisestä ehkäisystä. Työikäisten kuolleisuus on dramaattisesti vähentynyt, taudit ovat siirtyneet yhä myöhäisempiin ikävuosiin ja saadut noin kymmenen lisävuotta ovat pääasiassa terveitä vuosia. Minulta on usein kysytty, mitä on tämän saavutuksen […]
Lasten eriarvoisuuden ilmenemismuotoja ovat lapsiköyhyys, erot elintavoissa, oppimisessa, terveydessä ja hyvinvoinnissa. Esimerkiksi vanhempien työttömyyden on todettu kasvattavan lapsiköyhyysriskiä. On kuitenkin muistettava, ettei vanhemman työttömyys automaattisesti vaaranna lapsen hyvinvointia. Tästä huolimatta on tärkeää tunnistaa hyvinvoinnin riskitekijät. Pienelle osalle suomalaisista lapsista pahoinvointi on kasautunut. Siksi on tärkeää tukea erityisesti tämän lapsiryhmän hyvinvointia erilaisin toimenpitein, esimerkiksi mahdollistamalla monipuolisen […]
Marraskuussa lausunnoille lähetetyn alkoholilakiuudistuksen perusteluissa todetaan, että alkoholin haitat kohdistuvat eri väestöryhmiin eri tavoin, ja että haittojen vähentäminen edistäisi terveyden tasa-arvoa. Jo samoissa perusteluissa ennakoidaan kumminkin, että lakimuutos pikemminkin lisää eriarvoisuutta. Hallitus ei tunnu pitävän kiinni omasta ohjelmastaan, jossa terveyserojen kaventaminen on yksi strateginen tavoite. Keinoina piti olla terveyden edistäminen, varhaisen tuen vahvistaminen hallinnonalojen yhteistyöllä […]
