Hyvinvointi- ja terveyserot

”Sosiaalinen oikeudenmukaisuus on elämän ja kuoleman kysymys”, totesi Maailman terveysjärjestön Marmotin komissio. ”Epätasa-arvo vaikuttaa ihmisten sairastumiseen ja heidän riskiinsä kuolla ennenaikaisesti. Terveyden eriarvoisuus syntyy elinympäristöjemme erilaisuudesta sekä niistä järjestelmistä, joilla sairauksia hoidetaan. Näitä taas säätelevät poliittiset, sosiaaliset ja taloudelliset tekijät.” Myös Suomessa eriarvo on merkittävää, ja sen poistaminen suuri mahdollisuus. Suurituloisimmat suomalaiset 35-vuotiaat miehet elävät keskimäärin 12,5 […]

Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistuksen ja siihen liittyvän valinnanvapauslain luonnoksen yhtenä tavoitteena on tarjota nykyistä yhdenvertaisemmat sosiaali- ja terveyspalvelut kuntalaisille. Lakiluonnoksessa kuvattu valinnanvapaus jättää paljon vastuuta asiakkaille itselleen ja sen toteutuminen edellyttää heiltä tietoa palvelujärjestelmästä sekä taitoa ja voimavaroja sukkuloida palveluissa. Maahanmuuttajat on kasvava väestöryhmä Maahanmuuttajia koskevissa väestötutkimuksissa on tunnistettu heidän hyvinvointiinsa ja terveyteensä liittyviä erityispiirteitä. […]

Ontuvasta askelluksesta onnettomuuden jälkeen, masennuksesta tai paniikkihäiriöstä halutaan tavallisesti kuntoutua. Mutta entä jos lausuu jonkin kirjaimen erityisellä tavalla tai on temperamentiltaan varautunut? Vuonna 2014 sosiaalihuoltolakiin kirjattiin kuntien velvollisuudeksi tarjota sosiaalista kuntoutusta. Tavoitteeksi määriteltiin muun muassa sosiaalisen toimintakyvyn parantaminen, mutta kunnille annettiin melko vapaat kädet tavoitteen saavuttamiseksi. Sosiaalisen kuntoutuksen kehittämishanke Soskun selvitys kertoo, että kuntapäättäjät ymmärtävät […]

EU:n rahoittama, mittava kolmivuotinen CHRODIS-hanke on kartoittanut terveyden edistämisen ja kansantautien ehkäisemisen hyviä käytäntöjä ja tietojen vaihtamista. Hankkeen päätöskokous järjestettiin helmikuun lopussa Brysselissä. Kokouksen aloitti terveysasioista vastaava komissaari Vytenis Andiukaitis. Hän korosti, että terveyden edistämisen pitää alkaa jo syntymästä ja kattaa koko elämä siitä lähtien. Hän peräänkuulutti kaikenikäisten ja kaikkien terveyden edistämistä – erityisesti vähävaraisten ja vähän koulutettujen, jotka […]

Suomalaisten kansanterveys on itsenäisyytemme sadan vuoden aikana huimasti parantunut ja elinikä lisääntynyt. Viime vuosikymmeninä tämä johtuu ennen kaikkea sotien jälkeen kehittyneestä sydäntautien ja muiden kroonisten tautien menestyksellisestä ehkäisystä. Työikäisten kuolleisuus on dramaattisesti vähentynyt, taudit ovat siirtyneet yhä myöhäisempiin ikävuosiin ja saadut noin kymmenen lisävuotta ovat pääasiassa terveitä vuosia. Minulta on usein kysytty, mitä on tämän saavutuksen […]

Lasten eriarvoisuuden ilmenemismuotoja ovat lapsiköyhyys, erot elintavoissa, oppimisessa, terveydessä ja hyvinvoinnissa. Esimerkiksi vanhempien työttömyyden on todettu kasvattavan lapsiköyhyysriskiä. On kuitenkin muistettava, ettei vanhemman työttömyys automaattisesti vaaranna lapsen hyvinvointia. Tästä huolimatta on tärkeää tunnistaa hyvinvoinnin riskitekijät. Pienelle osalle suomalaisista lapsista pahoinvointi on kasautunut. Siksi on tärkeää tukea erityisesti tämän lapsiryhmän hyvinvointia erilaisin toimenpitein, esimerkiksi mahdollistamalla monipuolisen […]

Marraskuussa lausunnoille lähetetyn alkoholilakiuudistuksen perusteluissa todetaan, että alkoholin haitat kohdistuvat eri väestöryhmiin eri tavoin, ja että haittojen vähentäminen edistäisi terveyden tasa-arvoa. Jo samoissa perusteluissa ennakoidaan kumminkin, että lakimuutos pikemminkin lisää eriarvoisuutta. Hallitus ei tunnu pitävän kiinni omasta ohjelmastaan, jossa terveyserojen kaventaminen on yksi strateginen tavoite. Keinoina piti olla terveyden edistäminen, varhaisen tuen vahvistaminen hallinnonalojen yhteistyöllä […]

Hyvinvointi ja terveys jakautuvat väestössä yhä eriarvoisemmin, eikä kuilun kasvamiselle näy loppua. Ei ainakaan kun tarkastelee hallituksen säästötoimenpiteitä, jotka näyttävät sekä kurjistavan huono-osaisten tilannetta entisestään, että lisäävän huono-osaisten määrää. Lienee selvää, että tilanteen korjaamiseksi tarvitaan monenlaista vaikuttamistyötä. Koordinoimani Kuluttajaparlamentti järjestöineen pyrkii osaltaan aiheuttamaan töytäisyjä oikeaan suuntaan. Kuluttajaliiton koordinoima Kuluttajaparlamentti perustettiin viisi vuotta sitten järjestöjen yhteiseksi […]

Kuluneen vuoden aikana opintotukijärjestelmästä on julkisuudessa keskusteltu paljon. Aihetta ovat antaneet taloustieteen professori Roope Uusitalon suositukset opintotukijärjestelmään tehtävistä muutoksista sekä hallituksen kehyspäätös opintotuen muutoksista. Hallitus pyrkii kehyspäätöksellään pienentämään opintotukimenoja. Tämä toteutetaan leikkaamalla sekä opintorahan että opintotukikuukausien määrää. Korkeakouluopiskelijoiden opintoraha laskee 337 eurosta 250,28 euroon kuukaudessa. Opintotukiaika lyhenee 64 kuukaudesta 54 tukikuukauteen. Samalla hallitus lisää opintolainan valtiontakausta Suomessa opiskelevilla […]

”Ratsaaminen” oli 1980-luvun lopulla vakiintunut käytäntö työnvälitystoimistoissa. Poikkeuksellisen hyvän työllisyystilanteen aikana kortistoihin oli jäänyt muutama tuhat pitkäaikaista työnhakijaa, joiden työhalukkuutta epäiltiin, joskus ehkä aiheellisestikin. Niinpä osalle pitkäaikaistyöttömistä lähetettiin aika ajoin osoituksia työhön, josta kieltäytyminen johti usein karenssiin, työttömyyspäivärahan katkeamiseen – ja pitkäksi aikaa toimeentulotuen asiakkaaksi. Juha Sipilän hallitus esittää työttömyysturvalakiin isoja muutoksia ensi vuoden alusta alkaen. Tavoitteena […]