Hyvinvointi- ja terveyserot

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen rakenteet muuttuvat kun sosiaali- ja terveyspalvelut ja aluerakenne uudistuvat. Vastuu hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä on jatkossakin kunnilla. Samalla myös uusille maakunnille on ehdotettu hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tehtäviä, jotka tulee rakentaa osaksi maakunnan johtamisjärjestelmää. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on osa maakunnan strategista johtamista kuten, hyvinvoinnin ja terveyden […]

Osallistuin kissojen yönä Korkeasaaren katulavatansseihin, joissa eivät päteneet sen koommin kadun kuin lavatanssienkaan säännöt. Rikoimme näkymättömien tilojen muureja. Tanssillamme oli pieni, mutta välitön vaikutus ihmisiin. Kehollisuus ja kujeilu liittivät tanssijat ja satunnaiset katsojat yhteen aivan toisella tapaa kuin julkisessa tilassa tavallisesti. Ihmiset voivat ilmaista itseään julkisissa tiloissa hyvin monella tavalla. Sosiologi Richard Sennett väittää, että […]

Suuret kansainväliset tapahtumat, kuten olympialaiset kääntävät maailman katseet hetkeksi isäntämaahan. Niinpä olemme saaneet kuulla Rio de Janeiron meriveden likaisuudesta, korruptiosta niin politiikassa kuin rakentamisessa, slummien rauhoittamisesta poliisivoimin tai väestön siirtämisestä pois kisojen alta kaukaisiin kaupunginosiin sekä Minas Geraisin osavaltion kaivosonnettomuudesta ja ympäristökatastrofista. Euroopan unionia suuremmassa Brasiliassa ei ole kuitenkaan pelkästään ongelmia. Maassa tartutaan sosiaalisiin ja kestävän kehityksen ongelmiin monin eri tavoin eri kaupungeissa ja […]

Lakimuutoksia arvioidaan useista eri näkökulmista. Valitettavan usein talouspoliittinen keskustelu keskittyy Suomessa kuitenkin vain lyhyen aikavälin välittömiin vaikutuksiin. Esimerkiksi tulonjakovaikutuksista keskustellessa unohdetaan monesti käyttäytymisvaikutukset. Tällöin saatetaan vastustaa tuloeroihin vedoten toimia, jotka todellisuudessa voisivat pienentää hyvinvointieroja. Yksi esimerkki tästä on pari vuotta sitten eduskunnassa käyty välikysymyskeskustelu. Siinä tupakkaveron korottamista vastustettiin siksi, että tupakkavero iskee suhteellisesti enemmän pienituloisiin […]

Asiakkaan valinnanvapauden kehittäminen on osa sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistusta. THL:n arvioiden mukaan uudesta palvelujärjestelmästä on tulossa vaikeasti hallittava, eikä palvelujärjestelmämme ole vielä valmis valinnanvapauteen. Valinnanvapauden hyötyjä korostettaessa pohditaan harvoin, voiko julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon asiakas ylipäänsä valita tarjotuista palveluista, ja vastaavatko tarjolla olevat palvelut todella heidän tarpeitaan. Vapaudessa valita huonosti tarpeita vastaavien palveluiden välillä ei ole mieltä. […]

Hallituksen suunnitelma nostaa joka ruokakaupassa ja kioskissa myytävien oluiden, siiderien ja lonkeroiden alkoholipitoisuuden enimmäisraja 4,7 prosentista 5,5 prosenttiin kuulostaa pieneltä muutokselta, mutta sillä voi olla mittavia seurauksia kansanterveydelle. Jos myydyn oluen keskimääräinen alkoholipitoisuus nousisi nykyisestä 4,5 prosentista 5 prosenttiin, ja myydyn oluen määrä kasvaisi nykyisestä vaikka vain viisi prosenttia, lisääntyisivät alkoholin vuosittain aiheuttamat kuolemat 150:lla […]

Helsingin Sanomissa julkaistu kirjoituksemme apteekkimarkkinoiden avaamisesta kilpailulle on herättänyt keskustelua. Vastaamme tässä kirjoituksessa Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksenHannes Enlundin ja Apteekkariliiton Erkki Kostiaisen Helsingin Sanomissa esittämiin väitteisiin kirjoituksemme sisällöstä. Olemme kirjoittajien kanssa täysin samaa mieltä lääkekustannusten kasvun syistä. Kustannusten kasvu johtuu ensisijaisesti lääkehoitojen kehittymisestä ja ikääntyvän väestön lisääntyvästä lääkkeiden käytöstä. Mielestämme terveydenhuoltojärjestelmää kannattaa kuitenkin kehittää siten, että mahdollisimman monella ihmisellä on […]

Suomen terveysrekisterien tietoihin voi nyt liittää taustatietoja maahanmuuttajien sosiaalisesta taustasta, koulutuksesta, syntymämaasta ja äidinkielestä. Tilastokeskuksen ja THL:n välinen sopimus korjaa aiemman puutteen ja parantaa mahdollisuuksia seurata eri väestöryhmien terveyttä. Uudet taustatiedot ovat THL:n käytössä 2000-luvun alkupuolelta lähtien. Suurin osa terveysrekistereistä perustuu palveluiden tai etuuksien käytöstä saatuihin tietoihin. Niistä ei voi suoraan tehdä johtopäätöksiä terveydentilasta tai […]

Yksi syrjäytynyt ihmiselämä maksaa yhteiskunnalle n. 1,5 miljoonaa euroa. Silti yhä useampi nuori putoaa kaikkien turvaverkkojen läpi, koska ennaltaehkäisevään työhön ei nyt ole varaa.  Yhteiskunnan piiristä pois pudonneita nuoria on autettava monella tapaa ja pitkäkestoisesti, jotta he voivat palata kouluun tai työhön. Uudenmaan Martat auttavat nuoria hankkeissaan, joista yksi on Elämä alkaa arjesta. ”Hei ja […]

Unohdat tuskin koskaan Anita Ekbergin vaaleita kutreja Trevin suihkulähteessä tai Marilynin taivaisiin kurkottavaa hameenhelmaa Kesälesken klassikkokohtauksessa. Mutta oletko koskaan miettinyt, kuinka Anita ja Marilyn menestyisivät tavallisessa palkkatyössä nykyisessä työelämässä? Onko vartalon muodolla vaikutusta palkkaan nyky-Suomessa? Onko heleästä ihosta hyötyä, jos jäät työttömäksi? Useat tutkimukset osoittavat, että hoikat ja kauniiksi arvioidut ihmiset ansaitsevat huomattavasti enemmän kuin ylipainoiset, vähemmän viehättävät kollegansa. Naisilla […]