Eurooppaan saapui yli miljoona pakolaista vuonna 2015. Näistä neljäsosa on lapsia. Suomen Tukholman suurlähetyksessä toukokuun puolivälissä järjestetyssä kokouksessa keskustelivat Suomen ja Ruotsin lapsiasiavaltuutetut median, järjestöjen ja viranomaisten kanssa yksin maahan tulleiden lasten terveydestä ja hyvinvointiongelmista. Lasten ääni jää julkisessa keskustelussa usein kuulematta. Sekä Suomi että Ruotsi ovat sitoutuneet YK:n lasten oikeuksien julistukseen. Niinpä Ruotsin lapsiasiavaltuutetun toimisto […]
Asiakaskeskeisyys”, ”asiakastarpeet.” Tuttuja sanoja keskustelussa sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta. Vähemmän on keskusteltu, keitä nämä asiakkaat itse asiassa ovat. Jos julkinen keskustelu ja lainvalmistelu perustuvat vain mielikuviin, voi monen asiakasryhmän tarpeet ja käyttäytyminen tulla uudistajille yllätyksenä. Perustason palvelujen, yksityisen sosiaali- ja terveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon asiakaskunta on hyvin vakiintunutta. Palvelujärjestelmän uudistus voi muuttaa tämän pitkän ajan kuluessa […]
Hallituksen suunnitelma nostaa joka ruokakaupassa ja kioskissa myytävien oluiden, siiderien ja lonkeroiden alkoholipitoisuuden enimmäisraja 4,7 prosentista 5,5 prosenttiin kuulostaa pieneltä muutokselta, mutta sillä voi olla mittavia seurauksia kansanterveydelle. Jos myydyn oluen keskimääräinen alkoholipitoisuus nousisi nykyisestä 4,5 prosentista 5 prosenttiin, ja myydyn oluen määrä kasvaisi nykyisestä vaikka vain viisi prosenttia, lisääntyisivät alkoholin vuosittain aiheuttamat kuolemat 150:lla […]
Hallitus julkaisi sukupuolten tasa-arvo-ohjelmansa äitienpäivän alla 4.5., lähes yhdeksän kuukauden valmistelun jälkeen, ilman aiemmin tavanomaista kuulemis- tai lausuntokierrosta. Ensimmäistä kertaa tasa-arvo-ohjelmien parikymmenvuotisessa historiassa ohjelmassa ei ole suunnitelmia kehittää perhevapaita ja edistää sukupuolten tasa-arvoa lisäämällä isien vanhempainvapaan käyttöä. Nyt siis katkaistiin pitkä perhepolitiikan linja, joka sai alkunsa 1960-luvun tasa-arvoliikkeestä ja konkretisoitui hallitusohjelmissa ja hallituksen tasa-arvo-ohjelmissa 1990-luvun alusta lähtien. […]
Työkeskeisyyden, ylityökulttuurin ja työn vaativuuden lisääntymisen pelätään vievän työssäkäyvät vanhemmat mukanaan. Uhkakuvana nähdään, että työ tunkeutuu perheen yhteiseen aikaan. Lisääntyvän teknologian – älypuhelimien, tablettien ja kannettavien tietokoneiden – pelätään siirtävän työtä perheelle varattuun aikaan. 2010-luvulla työntekijät joutuvat entistä enemmän vartioimaan arkeaan – eli käyttämään entistä enemmän aikaa ja energiaa eri elämänalueiden välisten rajojen ja näiden […]
Suomen terveysrekisterien tietoihin voi nyt liittää taustatietoja maahanmuuttajien sosiaalisesta taustasta, koulutuksesta, syntymämaasta ja äidinkielestä. Tilastokeskuksen ja THL:n välinen sopimus korjaa aiemman puutteen ja parantaa mahdollisuuksia seurata eri väestöryhmien terveyttä. Uudet taustatiedot ovat THL:n käytössä 2000-luvun alkupuolelta lähtien. Suurin osa terveysrekistereistä perustuu palveluiden tai etuuksien käytöstä saatuihin tietoihin. Niistä ei voi suoraan tehdä johtopäätöksiä terveydentilasta tai […]
Yksi syrjäytynyt ihmiselämä maksaa yhteiskunnalle n. 1,5 miljoonaa euroa. Silti yhä useampi nuori putoaa kaikkien turvaverkkojen läpi, koska ennaltaehkäisevään työhön ei nyt ole varaa. Yhteiskunnan piiristä pois pudonneita nuoria on autettava monella tapaa ja pitkäkestoisesti, jotta he voivat palata kouluun tai työhön. Uudenmaan Martat auttavat nuoria hankkeissaan, joista yksi on Elämä alkaa arjesta. ”Hei ja […]
Perhe on kaikille tärkeä elämän lähiyhteisö, emotionaalisen turvallisuuden perusta ja lapsen kasvuympäristö, perhemuodosta riippumatta. Suomalaisten perheet ovat parin viime vuosikymmenen aikana monimuotoistuneet nopeasti: kahden huoltajan ydinperheiden määrä on vähentynyt samalla kun yksinhuoltajaperheiden, uusperheiden ja yhteishuoltajaperheiden määrät ovat kasvaneet. Kirjoa lisäävät myös esimerkiksi adoptio- ja sijaisperheet, sateenkaariperheet sekä monikulttuuriset ja maahanmuuttajaperheet. Monimuotoisia perheitä on toki aiemminkin […]
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos sekä sosiaali- ja terveysministeriö ovat esittäneet vesirokkorokotetta kansalliseen rokotusohjelmaan. Toistaiseksi rokotteelle ei ole myönnetty rahoitusta valtion talousarviossa. Vesirokkoon sairastuvat käytännössä kaikki. Taudinkuva vaihtelee lievästä erittäin vaikeaan, jopa henkeä uhkaavaan tautiin. Vesirokko aiheuttaa Suomessa vuosittain keskimäärin 57 000 tautitapausta, 6 200 perusterveydenhoidon käyntiä, yli 350 sairaalahoitojaksoa ja 1,4 kuolemantapausta. Erityisen vaarallinen vesirokko […]
Teollisuusmaiden järjestö OECD julkisti tammikuun lopussa raporttinsa Suomen talouden kehityksestä. Suosituksissaan työllisyyden kohentamiseksi OECD toteaa ensimmäiseksi, että ”Äitiys-, isyys ja vanhempainvapaan sekä kotihoidon tuen kokonaiskestoa tulee lyhentää. Tämä kannustaa naisia osallistumaan aktiivisemmin työmarkkinoille.” OECD:n suosituksessa vanhaa ja uutta OECD:n aloitteellisuus Suomen perhevapaiden suhteen ei ole uutta. Jo vuonna 2005 järjestö julkaisi työn ja perheen yhteensovittamista […]
