Asiantuntijamme ottavat blogissa kantaa ajankohtaisiin aiheisiin, tulkitsevat yhteiskunnallisten ilmiöiden merkityksiä sekä esittävät uusia näkemyksiä ja ratkaisuehdotuksia. THL:n kannan esittää laitoksen johto.
Koululaiset ampaisivat kesälaitumille tai hautautuvat sohvan pohjalle. Toivottavasti monelle lapselle on järjestynyt liikunnallisia, turvallisia lomapäiviä. Kesä on vapautta ja rentoa meininkiä, mutta jokapäiväinen pieni suunnitteluhetki varmistaa arjen sujumisen. Lasten ja vanhempien yhteinen suunnittelu ennen kauppareissua lisää lapsenkin vastuuseen kasvamista.
Pienimmät lapset soittavat päivittäin vanhemmille ”Mitä minä söisin”. Perheen jääkaapin varustaminen on tärkeää sekä pienen koulukkaan että isomman nuoren kannalta. Miten lapsi tai nuori valitsee helpoimmin hyvää ja ravitsevaa ruokaa? Lapsi syö sitä, mitä jääkaappiin tai...
Suomessa on kehitetty vuodesta 2006 alkaen Yhteispeli-menetelmää, joka tukee lasten tunne- ja vuorovaikutustaitojen kehittymistä. Menetelmän kehittämiseen on osallistunut kymmeniä asiantuntijoita, satoja opettajia ja jopa 3730 lasta.
Menetelmä on ensimmäisen arvioinnin mukaan toimiva; toinen laajempi vaikuttavuustutkimus on työn alla. Mutta mitä menetelmälle tapahtuu kehittämisvaiheen jälkeen?
Jos vaikuttavuustutkimuksen tulokset ovat positiivisia, tulisi Yhteispeliä levittää asteittain kaikkien suomalaisten lasten hyödyksi, ja tarjota kouluille menetelmän koulutusta.
Kuitenkin vasta menetelmän levittäminen on varsinainen koetinkivi. Yhteispeli-hanke on ollut onnekas saadessaan mahdollisuuden oppikirjojen mukaiseen...
Noin vuosi sitten olin panelistina seminaarissa, jonka yhtenä teemana oli sateenkaariperheiden kriisit ja perheiden auttaminen esimerkiksi parisuhdekriisiin, lapsettomuuteen tai lähisuhdeväkivaltaan liittyvissä tilanteissa. Panelisteille esitettiin väittämiä, jotka koskivat aihetta eri näkökulmista. Osallistuin paneeliin lähisuhdeväkivallan näkökulmasta.
Me panelistit pohdimme puheenjohtajan ja yleisön kannustamina esimerkiksi sitä, eroaako sateenkaariperheiden auttaminen perheiden auttamisesta yleensä. Aika yksimielisesti olimme sitä mieltä, että ei eroa. Tärkeintä niin sateenkaariperheiden kuin muidenkin auttamisessa on kohtaaminen ja yksilöllisten tilanteiden huomioiminen sensitiivisesti.
Auttamista ei tehdä seksuaalinen suuntautuminen tai...
Suomessa juridisen sukupuolen korjaamista ja sukupuolen korjaushoitoja säätelee laki transseksuaalin sukupuolen vahvistamisesta eli ns. translaki ja siihen liittyvä asetus. Nykyinen lainsäädäntö sukupuolen korjaamisesta on vanhentunut auttamattomasti. Lainsäädäntö loukkaa transihmisten perus- ja ihmisoikeuksia sekä vaarantaa heidän hyvinvointinsa.
Mistä sukupuolen korjaamisessa on kyse?
Suomessa on tällä hetkellä kaksi juridista sukupuolta, nainen ja mies. Sukupuolen fyysinen kehitys ja sukupuolen kokeminen voivat kuitenkin vaihdella. Ristiriita voi aiheutua esimerkiksi siitä, että ihminen itse kokee sukupuolensa olevan eri kuin se, joksi hänet on syntymässä määritelty...
Sukupuoli on moninainen. Kaikkien ihmisten sukupuoli-identiteetti tai sukupuolen ilmaisu ei mukaile heidän fyysistä kehoaan. Sukupuolivähemmistö-käsitteellä kuvataan ihmisiä, joilla sukupuolen eri ulottuvuudet, kuten biologinen, sosiaalinen, psyykkinen tai juridinen ulottuvuus, eivät ole yhtenäisesti määriteltävissä mieheksi tai naiseksi.
Sukupuolivähemmistöjen edustajat ovat monessa suhteessa eriarvoisessa asemassa valtaväestöön nähden. Tutkimusten mukaan jopa 90 prosenttia transnuorista on kokenut epäasiallista kohtelua, kiusaamista, häirintää tai uhkailua koulussa tai oppilaitoksessa. Tasa-arvovaltuutetun toimiston vuonna 2011 teettämän selvityksen perusteella syrjintä työelämässä on keskeinen eriarvoistava tekijä transihmisten...
Pitkään on arvioitu, että maassamme on noin 80 000 näkövammaista. Jo vuoden 2000 kansallinen terveystarkastustutkimus antoi tätä hiukan alhaisemmat arviot. 30 vuotta täyttäneistä sokeita eli henkilöitä joiden näöntarkkuus eli visus on alle 0,1 olisi 15 000–17 000. Jos mukaan otetaan myös heikkonäköiset eli ne, joiden näöntarkkuus on korkeintaan 0,25, saatiin näkövammaisten arvioksi 48 000–65 000. Tämä on 2,1 prosenttia 30 vuotta täyttäneistä.
Vuoden 2011 terveystarkastustutkimuksessa kerättiin tiedot vastaavalla tavalla. Näkökykyä mitattiin valoisassa tehdyssä lähi- ja kaukonäön testeillä. Tutkimukseen...
Moni ehkäisevän päihdetyön toimija tuuletti viime maaliskuussa, kun sosiaali- ja terveysministeriö tiedotti, että laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä astuu voimaan vuoden lopussa. Tieto uudesta laista vastasi myös monen asiantuntijan toiveeseen ehkäisevän päihdetyön ohjauksen jämäköittämisestä kunnissa.
Uusi laki nostaa kunnat ehkäisevän päihdetyön keskiöön. Samalla se vahvistaa kuntien tieto-ohjausta, yhdistää päihde-, tupakka- ja rahapelihaittojen ehkäisytyön sekä työn tietopohjan, ja osallistaa toimijat elinkeinoelämästä kuntalaiseen saakka.
Presidentin jo vahvistama laki ei käytännössä tuo kunnille uusia tehtäviä, vaan se päivittää raittiustyölain 2010-luvulle...
Viime kesä toi Suomessa esille uuden ilmiön, uimavesien välityksellä leviävät epidemiat. Kesä oli lämmin, mikä lisäsi uimarantojen suosiota. Parhaimpina päivinä rannat ruuhkautuivat, ja ihmiset viihtyivät pitkiä aikoja rannoilla ja lämpimässä vedessä.
Vilkkaimpana sesonkina heinä-elokuussa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos sai lukuisia ilmoituksia, joissa uimaveden epäiltiin aiheuttaneen uimareiden sairastumisia. Media kiinnostui aiheesta ja kirjoitti vastaavista epäilyistä eri puolella Suomea.
Uimavesivälitteiset epidemiat kuuluvat Valtioneuvoston asetuksen nojalla raportoitaviin epidemioihin. Asetuksen mukaan epidemiaepäilystä on tehtävä ilmoitus kansalliseen elintarvike- ja vesivälitteisten epidemioiden...
Työajan pidentäminen otettiin ennen hallitusneuvotteluja ja niiden aikana esiin keinona alentaa yksikkötyökustannuksia. Kustannusten alentamiseksi hallitus edellyttää työmarkkinajärjestöjen tekevän ns. yhteiskuntasopimuksen viimeistään elokuussa.
Hallituksen tavoitteena on myös vahvistaa lasten ja perheiden hyvinvointia ja se aikoo ottaa käyttöön päätösten lapsi- ja perhevaikutusten arvioinnin. Työajan pidentämistä onkin syytä arvioida lapsiperheiden hyvinvoinnin kannalta.
Onko työaika Suomessa lyhyempi kuin muualla?
Tutkijat ovat todenneet, että väite Suomen työajan lyhyydestä verrattuna muihin Euroopan maihin ei välttämättä kestä kriittistä tarkastelua. Vastaukset riippuvat laskutavasta.
Aalto-yliopiston taloustieteen professorin Matti...
Eksoten perustehtävänä on strategiansa mukaan tukea asiakasta edistämään omatoimisesti hyvinvointiaan ja terveyttään, ja tarjota hänelle palvelutarpeeseen perustuvat ja vaikuttavat sosiaali- ja terveyspalvelut kuntien hyväksymän rahoituksen mukaisesti.
Tavoitetilana on, että kansalaiset selviytyvät ”Toimintakykyisenä kotona” mahdollisimmin pitkään, ja että heillä olisi itse mahdollisuus vaikuttaa ja valita missä he haluavat tulla autetuiksi ja mistä selviävät itse.
Maakunnallinen toimintaverkosto vahvistaa toimintaa
Olemme luoneet maakunnallisen hyvinvointitoimijoiden verkoston, joka tukee kuntien ja Eksoten yhteistyötä hyvinvoinnin, terveyden edistämisen ja ennaltaehkäisevän toiminnan toteuttamisessa. Yhteistoimintaa toteutetaan...
