Asiantuntijamme ottavat blogissa kantaa ajankohtaisiin aiheisiin, tulkitsevat yhteiskunnallisten ilmiöiden merkityksiä sekä esittävät uusia näkemyksiä ja ratkaisuehdotuksia. THL:n kannan esittää laitoksen johto.
Sosiaalipalvelujen kehittäminen ja palvelujen laatu ovat erittäin riippuvaisia asiakastiedoista. Tiedon rakenteisuus tukee sen hyödynnettävyyttä, joten tietoon kohdistuu paljon eri toimijoiden odotuksia. Voiko asiakastietojärjestelmän rakentaa niin, että tieto palvelisi paremmin ammattilaista? Voiko tiedolla tukea johtajaa palvelujen järjestämisessä? Voiko asiakaskin hyötyä rakenteisesta tiedosta?
Kyllä! Sosiaalihuollon asiakasasiakirjamääräys sekä asiakastietolaki ohjaavat rakentamaan sosiaalipalvelujen kirjaamisen yhdenmukaiseksi lähivuosina. THL:ssä on määritelty, miten tiedot tulee kirjata, jotta syntyy yhtenäistä ja laadukasta tietoa.
Toteutuksia vailla valmis – seuraavaksi syntyy käytettävyys
Viisi vuotta sitten Suomessa perustettiin ensimmäinen Seri-tukikeskus, joka tutkii ja hoitaa kaikki 16 vuotta täyttäneet seksuaaliväkivaltaa kokeneet. Tukikeskuksen perustaminen osoitti, että sairaalan johdon tuki ja sitoutuneet toimijat ovat avainasemassa, jotta tukikeskus saadaan toimimaan. Seri-tukikeskus tukee ja auttaa pääsääntöisesti akuuttivaiheessa, joten ilman tiivistä yhteistyötä toiminta ei olisi edes mahdollista.
Tukikeskuksen toiminta perustuu Euroopan neuvoston Istanbulin sopimukseen
Suomi ratifioi Euroopan neuvoston yleissopimuksen naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisestä ja torjumisesta vuonna 2015. Niin kutsutun Istanbulin sopimuksen artiklassa 25...
Sosiaali- ja terveydenhuollon ja kohtaavan työn ammattilaisilla on tärkeä rooli päihde- ja rahapeliongelmien sekä tupakka- ja nikotiinituotteiden ja lääkkeiden väärinkäytön ennaltaehkäisyssä, ongelmien tunnistamisessa sekä tuen ja avun antamisessa.
Esimerkiksi Vanhuspalveluiden tila -tiedonkeruusta selviää, että vanhuspalveluiden asiakkaiden päihdeongelmaa arvioivat pääasiassa kotihoidon työntekijät ja omaiset. Puolet tutkituista toimintayksiköistä käyttää myös ulkopuolista asiantuntijaa apuna, ja rutiininomainen seulonta on harvinaisin keino, jota käyttää vain joka neljäs toimintayksikkö.
Päihde- ja rahapelihaittoja sekä muuta riskikäyttäytymistä voidaan ennaltaehkäistä puheeksiotolla, joka tarkoittaa ammattilaisen tekemää...
Suomen matka kohti hyvinvointialueita alkoi maaliskuun alussa, kun aluevaltuustot aloittivat toimintansa. Tälle matkalle mukaan toivomme luottamusta tutkimustietoon ja perehtyneisyyttä jatkuvasti moninaistuvan Suomen palveluntarpeisiin.
Yhdenvertaisesti toteutuvien sosiaali- ja terveyspalvelujen kysymykset eivät ole ensimmäistä kertaa pöydällä yhteiskunnallisessa keskustelussa. Tässä kohtaa hyvinvointialueilla on erinomainen mahdollisuus tehdä päätöksiä kerralla paremman kansanterveyden ja yhdenvertaisemman Suomen suuntaan.
Pääsy terveyspalveluihin on edellytys oikea-aikaisen ja tarpeenmukaisen hoidon toteutumiselle
Suomen väestön moninaisuus näkyy esimerkiksi siinä, että Suomessa on yli 420 000 Suomeen muuttanutta ihmistä. Suomessa puhutaan...
Tapaturmia kannattaa ehkäistä, koska ne ovat suomalaisten neljänneksi yleisin kuolinsyy. Vammojen ja myrkytysten hoito aiheuttaa toiseksi eniten hoitojaksoja erikoissairaanhoidossa ja kolmanneksi eniten hoitojaksoja terveyskeskusten vuodeosastohoidossa.
Tapaturmista aiheutuu myös huomattavia kustannuksia kunnille ja hyvinvointialueille.Vuonna 2020 tehdyn kustannusselvityksen mukaan koti- ja vapaa-ajan tapaturmien kokonaiskustannukset yhteiskunnalle olivat jopa 1 157 miljoonaa euroa vuodessa. Esimerkiksi terveydenhuollolle koti- ja vapaa-ajan tapaturmien kustannukset olivat vuodessa noin 337–508 miljoonaa euroa.
Suuri osa näistä tapaturmista olisi ehkäistävissä, jos ehkäisytyötä tehdään suunnitelmallisesti ja pitkäjänteisesti. Turvallisuus...
THL ja monet muut toimijat ovat seuranneet tiiviisti koronaepidemian alusta alkaen paitsi terveydessä myös ihmisten hyvinvoinnissa ja palvelutarpeissa tapahtuneita muutoksia, yleensä faktoihin perustuen ja trendejä jäljittäen.
Tulevaisuuden tutkimuksen näkökulmasta faktat ja trendit eivät kuitenkaan kerro välttämättä kaikkea. Niihin tuijottaminen voi myös viedä huomiota pois muista asioista, jotka voivat olla yhtä tärkeitä – tai toisinaan jopa tärkeämpiä.
Trendi kuvaa pitkän aikavälin kehitystä
Vanhusten pitkäaikaisen laitoshoidon alasajo on selkeästi havaittava trendi. Samoin hoidon, hoivan ja tuen siirtäminen koteihin on...
Lastensuojelulain mukaan jokaiselle asiakkaana olevalle lapselle tulee määrätä hänen asioistaan vastaava sosiaalityöntekijä. Vuoden alusta voimaan tulleen lakimuutoksen myötä sosiaalityöntekijällä saa olla vastuullaan enintään 35 lasta ja vuoden 2024 alusta 30 lasta.
Asiakasmäärästä ei ole aiemmin säädetty laissa. Lastensuojelun laatusuosituksen mukaan kohtuullisena asiakasmääränä on pidetty enintään 25 lasta sosiaalityöntekijää kohden. Jos asiakkaiden tilanteet ovat erityisen vaativia, on suositeltu poikkeamaan jopa 25 lapsesta alaspäin. Tarvetta mitoitukselle on, sillä mm. THL:n vuoden 2020 selvityksen mukaan viidesosalla kyselyyn vastanneista...
Sosiaali- ja terveysministeriö on parhaillaan uudistamassa vammaispalvelulakia. Ehdotus hallituksen esitykseksi on ollut kuluvana keväänä lausuntokierroksella ja lakiehdotuksen on tarkoitus siirtyä eduskunnan käsittelyyn syksyllä. Lakiesitykseen sisältyy ehdotuksia, joilla pyritään vahvistamaan vammaisten ihmisten mahdollisuutta yksilöllisempiin liikkumisen ratkaisuihin käytännössä.
Vammaispalvelulakiin ehdotetaan mahdollisuutta jaksottaa myönnetyt liikkumisen tuen matkamäärät maksimissaan vuoden mittaiselle aikavälille, jolloin liikkumisen tukea ei tarvitsisi käyttää yhden kuukauden aikana.
Ehdotukseen sisältyy myös mahdollisuus toteuttaa liikkumisen tuki kokonaan tai osittain matkabudjetin avulla siten, että tuki perustuisi matkojen määrän sijaan...
Jokaisella lapsella ja nuorella on oikeus saada HPV- eli papilloomavirusrokote maksutta osana kansallista rokotusohjelmaa. Koronapandemian vuoksi osa suunnitelluista HPV-rokotuksista on kuitenkin voinut jäädä antamatta koululaisille. Kouluterveydenhuollon resursseja on siirretty muun muassa tartunnanjäljitykseen, ja koululaiset ovat aika-ajoin olleet etäopetuksessa.
Rokotusohjelmassa HPV-rokotukset annetaan pääsääntöisesti alakoulun viidennellä ja kuudennella luokalla 10–12-vuotiaille. Rokotussarja on tarvittaessa voitu aloittaa vielä 9. luokan loppuun mennessä.
Rokotusajan pidentämisellä haluamme varmistaa, että kaikilla nuorilla olisi yhdenvertainen mahdollisuus saada HPV-rokotus ja ettei rokotussarja jäisi ainakaan...
Koronarokotukset virittävät elimistön luontaisia mekanismeja valmistautumaan taisteluun koronavirusta ja sen aiheuttamaa infektiota vastaan. Rokotusten tuoma apu on merkittävä, mutta ei takaa onnistumista joka kerta. Siksi osa rokotetuistakin sairastuu vakavasti.
Yksi olennainen kysymys on, kuinka paljon rokottaminen vähentää vakavan taudin riskiä eli mikä on rokotteen suojateho vakavaa tautimuotoa vastaan. Tätä voi tutkia tarkastelemalla erilaisia vakavan taudin seurauksia, kuten erikoissairaanhoitoon tai tehohoitoon joutumista tai koronatartuntoihin liittyviä kuolemia.
Julkaisimme THL:ssä loppuvuodesta 2021 koronarokotusten vaikuttavuutta valottavan avoimen aineiston. Aineisto sisältää lukumääriä ja...
