Asiantuntijamme ottavat blogissa kantaa ajankohtaisiin aiheisiin, tulkitsevat yhteiskunnallisten ilmiöiden merkityksiä sekä esittävät uusia näkemyksiä ja ratkaisuehdotuksia. THL:n kannan esittää laitoksen johto.
Monimutkaisten yhteiskunnallisten ongelmien ratkaisemiseen kannattaa kutsua mukaan ne, joita nuo ongelmat eniten koskettavat.
Samoin palvelun kohderyhmä kannattaa kutsua mukaan palvelujen kehittämiseen – erityisesti heidät, jotka käyttävät palveluita paljon, ja heidät, joille palvelusta olisi paljon hyötyä mutta joita palvelu ei ole vielä jostain syystä tavoittanut.
Kysymys kuitenkin kuuluu: onko ihmisillä halua tai uskallusta tulla mukaan ratkomaan asioita yhteisen pöydän ääreen?
Kutsun saanut saattaa pohtia: En usko mahdollisuuksiini vaikuttaa, joten miksi edes yrittäisin? Arvostavatko muut minua tai sanomisiani? Kohdellaanko...
Viimeisen vuoden aikana Yhdysvalloissa on kuollut yli 100 000 henkilöä huumeiden yliannostukseen. Näistä kuolemista yli 64 prosenttia aiheutui synteettisten opioidien, lähinnä fentanyylin ja sen johdannaisten käytöstä.
Fentanyyli on kymmeniä kertoja vahvempaa kuin heroiini. Sen annostelu on erittäin vaikeaa ja pienikin määrä voi johtaa kuolemaan.
Laittomasti valmistettua fentanyylia ja sen johdannaisia tuotetaan Kiinassa ja Intiassa, joista niitä salakuljetetaan Yhdysvaltoihin Meksikon kautta esimerkiksi jauheena tai tabletteina. Eurooppaan fentanyylia tulee muun muassa Kiinasta internetin kautta postitse toimitettuna.
Turvallisuus on jokaiselle kuuluva ihmisoikeus. Osalle ihmisistä koti on kuitenkin turvaton paikka eivätkä läheiset ihmissuhteet aina tarjoa hoivaa, läheisyyttä, iloa, lohtua ja turvaa.
Sanotaan, että lähisuhdeväkivallalla on varsinaisesti yksi kohde, mutta useampia uhreja.
Läheisten ihmisten kärsimyksellä on vaikutuksia meidän hyvinvointiimme. Läheisen kokema väkivalta voi herättää meissä monenlaisia tunteita – esimerkiksi huolta, häpeää, syyllisyyttä, pelkoa tai halua piilottaa asia.
Henkistä väkivaltaa voi olla erityisen vaikea tunnistaa, koska se ei jätä fyysisiä jälkiä ja alkaa usein lievempinä tekoina vähitellen...
Koronapandemia ei ole ohi, mutta koronan kanssa opitaan elämään. Kesäkuun 2022 loppuun mennessä Pohjoismaissa oli tilastoitu yli 8,4 miljoonaa koronatartuntaa, eniten Tanskassa (3,1 miljoonaa) ja Ruotsissa (2,5 miljoonaa), mutta Norjassa ja Suomessakin molemmissa reilusti yli miljoonan.
Koronaan kuolleita on Pohjoismaissa tähän mennessä ollut noin 34 000, joista runsas puolet Ruotsissa (19 000). Väestöön suhteutettuna Suomessa on ollut vähiten rekisteröityjä koronatapauksia ja vähemmän kuolleita kuin Ruotsissa ja Tanskassa.
Pohjoismaat selvisivät kohtalaisen hyvin koronasta maiden erilaisista strategioista huolimatta
Jokainen meistä aikuisista voi auttaa omilla teoillaan. Voimme rohkaista nuorta ja luottaa häneen omana itsenään, ilman suorittamista.
AIKUISTUVIEN nuorten mielen pahoinvoinnista on oltu huolissaan – syystäkin. Tilastojen mukaan mielenterveysongelmiin hoitoa saavien nuorten osuus on kasvanut selvästi.
Julkisessa keskustelussa huomio on kohdistunut erityisesti siihen, ettei apua ja tukea henkisen hyvinvoinnin ongelmiin ole riittävästi tai riittävän nopeasti tarjolla. Jokaisella nuorella on oikeus laadukkaaseen mielenterveys- ja päihdeongelmien hoitoon, ja palveluiden saatavuuden parantamiseksi tehdään valtakunnallisesti paljon töitä.
Viime aikoina on julkisuudessa taas käyty vilkasta keskustelua koronarokotusten tehosteannoksista – kenelle ja koska niitä pitäisi antaa ja mitä rokotuksilla haluttaan saavuttaa? Muutamat keskusteluun osallistuneet lääkärit ja poliitikot ovat olleet vahvasti sitä mieltä, että lisäannoksilla on kiire ja että Suomessa oltaisiin niiden kanssa jo myöhässä. Viime syksyä käytiin samanlaista keskustelua kolmansista rokoteannoksista.
Ollaanko Suomessa sitten myöhässä ja pitäisikö ihmisten olla peloissaan? Osa keskustelijoiden huolesta johtuu siitä, että maailmalla ja myös EU:n alueella ottaa tilaa taas...
Äitiysneuvolat tavoittavat lähes kaikki raskaana olevat henkilöt. Niissä on mahdollista havaita päihteiden ongelmakäyttö jo varhaisessa vaiheessa, jos työkalut ja osaaminen ovat riittäviä.
Toteutimme Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ja Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän (PHHYKY) kanssa pilottitutkimuksen PHHYKY:n äitiysneuvoloissa. Tavoitteemme oli tutkia kaikilta äitiysneuvolan asiakkailta alkoholin käytöstä kertova fosfatidyylietanoli (PEth) sekä C-hepatiitin vasta-aineet osana muita alkuraskauden seulontaverikokeita. Tavoittelimme tutkimukseen kaikkia PHHYKY:n äitiysneuvoloiden alkuraskauden käynnille tulevia asiakkaita, yhteensä 600–700 naista.
Vain 243 eli alle puolet neuvolan ensikäynnille tulleista naisista osallistui...
Iltalehdessä ruodittiin 3.6.2022 ulkomaalaistaustaisten karkottamisperusteita ja osallisuutta jengirikollisuuteen. Lehden mukaan yli tuhat ihmistä karkotetaan tai käännytetään Suomesta vuosittain. Syynä laiton oleskelu, oleskeluluvan saaneen tai Suomessa syntyneen henkilön rikostelu, kuten huumeiden käyttö, jengielämä tai väkivaltakäyttäytyminen. Joka kymmenes karkotettiin rikosten vuoksi, minkä vuoksi voidaan myös jättää uusimatta oleskelulupa.
On selvää, ettei Suomeen haluta väkivaltaisia nuorisojengejä ja järjestäytynyttä rikollistoimintaa. Tällainen jengiytyminen halutaan katkaista. Hyvä näin. Jotta tämä toteutuu, on ymmärrettävä juurisyyt ja tartuttava konkreettisiin toimiin ikävien ilmiöiden kehityksen...
Tieto väestön terveydestä ja hyvinvoinnista ei kerry yksinomaan sosiaali- ja terveyspalvelujen tietojärjestelmiin, tilastoihin ja tutkimuksiin, joita päättäjät ja asiantuntijat perinteisesti hyödyntävät. Hyvinvoinnista kertovaa dataa syntyy myös kansalaisten arjessa, kun käymme kaupassa, kuntosalilla, matkustamme tai käytämme muita kaupallisia palveluja.
Eripuolille jättämämme digitaaliset jäljet, arjen data antaa tietoa elintavoistamme, ruokailu- ja kulutustottumuksistamme paljon ennen kuin terveyspalveluille on tarvetta. Arjen data kertoo käyttäytymisen muutoksista ja mahdollisesti uusista riskeistä hyvinkin nopeasti. Se voi antaa arvokasta tietoa kunnille ja hyvinvointialueille...
Liikunta ja ulkoilu ovat yleisimpiä harrastuksia Suomessa. Liikunta on jokaisen ihmisen sivistyksellinen perusoikeus, osa merkityksellistä elämää.
Liikunnalla ja fyysisellä aktiivisuudella voidaan edistää terveyttä sekä toiminta- ja työkykyä, hidastaa tai kokonaan ehkäistä monia sairauksia ja vähentää niistä aiheutuvia haittoja, edistää itsenäistä selviytymistä sekä parantaa elämänlaatua. Yhteisön toimintaan osallistumisella on havaittu olevan positiivinen yhteys elämänlaatuun sekä motivaation, pätevyyden ja minäpystyvyyden kokemuksiin, joilla kaikilla on puolestaan myönteisiä vaikutuksia yksilön hyvinvointiin.
Väestön riittämätön fyysinen aktiivisuus ja liikunta puolestaan aiheuttavat yhteiskunnalle...
