Tiedosta terveyttä ja hyvinvointia

Ihmisarvoa kunnioittavan saattohoidon ja palliatiivisen hoidon kehittäminen ovat hallitusohjelmaan kirjattuja tavoitteita, joiden toteutumisen merkitys on yksilön kohdalla valtavan suuri.

Suomessa kuolee vuosittain yli 55 000 ihmistä, joista suurin osa on pitkäaikaista hoitoa tarvitsevia iäkkäitä. Väestön vanhenemisen myötä palliatiivista hoitoa ja saattohoitoa tarvitsevien määrä lisääntyy lähitulevaisuudessa entisestään.Viime vuosina hoitoa on kehitetty niin kansallisesti kuin alueellisestikin. Palliatiivisen hoidon järjestämisestä on julkaistu kansallinen suositus, ja hoitoa kehitetään useissa hankkeissa. Laadun seuranta on kuitenkin jäänyt hajanaiseksi ja riittämättömäksi myös...

Tupakansavulle altistuminen on vähentynyt Suomessa merkittävästi lakisääteisten tupakointikieltojen myötä. Kiellot kohtasivat aikanaan suurtakin vastustusta, mutta niiden hyödyt on osoitettu kerta toisensa jälkeen. Nykyisin savuttomista ympäristöistä on tullut arkipäivää ja odotusarvo – kuten terveyden näkökulmasta kuuluukin.

Asuinyhteisöjen kohdalla on kuitenkin ajauduttu erikoiseen tilanteeseen. Parveketupakointikiellolla on ollut väestön enemmistön tuki jo vuosikausia. Silti tupakkalakiin ei ole saatu toimivaa kieltoa. Sekä taloyhtiöt että viranomaiset kokevat nykyisen hakuprosessin työlääksi. Viranomaiset saavat toistuvasti yhteydenottoja kansalaisilta, joiden terveys ja asumisviihtyvyys kärsivät...

Kymenlaakson ja Varsinais-Suomen alueelliset hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen (hyte) strategiset monisektoriset tavoitteet valmistuivat viime syksynä hyvissä ajoin Tulevaisuuden sote-keskuksen valmistelun tueksi. Näissä asiakirjoissa asetetaan tavoitteita myös asukkaiden sosioekonomisten hyvinvointi- ja terveyserojen kaventamiselle.

Matka eriarvoisuuden tunnistamisesta tavoitteeksi on samaan aikaan helppo ja vaikea

Sekä Kymenlaaksossa että Varsinais-Suomessa oli työtä aloitettaessa jo paljon kokemustietoa sekä indikaattoritietoa eriarvoisuudesta. Monisektorisissa kertomusten valmisteluryhmissä ja avoimissa foorumeissa eri toimijat tunnistivat omasta työstään eriarvoisuuden ilmentymiä.

Keskusteluissa myös jaettiin toisten huoli erilaisten väestöryhmien terveydestä ja...

Koronaepidemia on ravisuttanut ihmisten arkea ympäri maailman. Sen lisäksi, että epidemialla on ollut vaikutuksia terveyteen ja talouteen, erityisesti epidemian leviämisen ehkäisyyn liittyvät rajoitukset ovat pakottaneet meidät järjestämään arkeamme uusiksi ja muuttamaan käyttäytymistämme.

Olemme seuranneet epidemian vaikutuksia väestön elintapoihin ja arkielämään koronan alkumetreiltä lähtien.

Hyvä muutos, huono muutos vai ei muutosta?

18–69-vuotiaille kansalaisille tehdyn kyselyn / tehtyjen kyselyiden tulokset osoittavat, että epidemian ja rajaamistoimien vaikutukset ovat moninaisia, osin terveyden kannalta suotuisia ja osin taas epäsuotuisia. Hieman yllättäenkin moni...

Opioidiriippuvuus on vakava sairaus, johon kietoutuu monenlaisia vaikutuksia, jotka syrjäyttävät ihmistä yhteiskunnasta ja sen yhteisöistä. Opioideista riippuvaisilla on usein myös muita riippuvuuksia ja sairauksia, heidän koulutustasonsa on matala ja työttömyys on yleistä. Myös opioideihin liittyvät kuolemat ovat yleistyneet ja niihin kuollaan Suomessa yhä nuorempana.

Vaikuttavaksi todetun opioidiriippuvuuden korvaushoidon onkin oltava kynnyksettä sitä tarvitsevien saatavilla ja saavutettavissa. Riippuvuuden hoidossa käytettävän lääkityksen lisäksi hoitoon sisältyy myös muuta lääketieteellistä hoitoa ja psykososiaalista tukea.

Korvaushoidon tulee linkittyä osaksi monialaista palvelukokonaisuutta...

Lapsiin kohdistuvaa seksuaaliväkivaltaa todistavan kuvamateriaalin (CSAM) määrä internetissä on kasvanut räjähdysmäisesti viimeisen 10 vuoden aikana. Mistä sitä syntyy aina vain lisää?

Moni kokee vaikeana ajatuksen siitä, että joku voisi tehdä lapselle seksuaaliväkivaltaa, kuvata sitä tai jakaa tätä materiaalia edelleen netissä. Näin kuitenkin tapahtuu valtavasti suuremmassa määrin kuin suurin osa meistä ymmärtää. Materiaalia ei liiku vain pimeän verkon (dark web) uumenissa, vaan myös kaikille avoimen netin puolella.

Lapsi voi myös itse kuvata itseään alasti tai vähissä vaatteissa....

Valtaosa ihmisistä kokee, että sähköisillä palveluilla ei voida korvata kasvokkaisia tapaamisia. Luottamuksen vahvistaminen sähköisiä palveluita kohtaan on siten entistä tärkeämpää, jotta sähköiset palvelut koettaisiin varteenotettavina vaihtoehtoina; sellaisina palveluina, jotka tuottavat lisäarvoa omalle terveydelle tai hyvinvoinnille.

Terveydenhuollon asiakkaat ovat lisänneet Omakannan käyttöä

Vuoden 2020 FinSote-väestökyselyn (n= 6 023) mukaan 64 prosenttia 20 vuotta täyttäneistä oli käyttänyt Omakantaa kuluneen vuoden aikana. Vastaajista, jotka olivat asioineet puhelimitse tai kasvokkain sosiaali- tai terveydenhuollossa, jopa 40 prosenttia oli ohjattu käyttämään sähköisiä palveluja,...

Mikä tekee sinulle, minulle ja meille arjen merkitykselliseksi? Useille meistä työ nousee todennäköisesti kärkipaikoille tässä pohdinnassa.

Parhaimmillaan työ antaa mielekästä tekemistä, mahdollistaa taloudellisen itsenäisyyden, suo mahdollisuuden yhteisön jäsenyyteen ja rytmittää arkea. Kaikki tärkeitä rakennuspalikoita mielekkääseen elämään. Jokaisella meistä tulisi halutessamme olla mahdollisuus itselle sopivaan työhön riippumatta aikaisemmasta tai nykyisestä mielenterveyden häiriöstä.

Psykiatriseen sairaanhoitoon integroidussa IPS-työhönvalmennuksessa asiakkaalle etsitään töitä avoimilta työmarkkinoilta. IPS-työhönvalmennuksen keskiössä on asiakkaan, eli työnhakijan, mielenkiinnon kohteet ja vahvuudet. 

IPS-menetelmä kulkee käsi kädessä recovery- eli toipumisorientaatioajattelun...

Koulujen aloitusviikkoina puhutaan paljon paluusta arkeen, mutta arki alkaa edelleen poikkeuksellisissa olosuhteissa. Pandemia ei kohtele ihmisiä tasa-arvoisesti. Rajoitustoimet ovat olleet tärkeitä viruksen aiheuttamien haittojen leviämisen estämisessä, mutta niin viruksen kuin sen torjunnankin negatiiviset vaikutukset kohdistuvat jo ennestään heikommassa asemassa oleviin. Meillä kuitenkin on keinoja, joilla ihmisten hyvinvointia ja jaksamista voidaan pandemian ja poikkeusolojen jatkuessa tukea.

Tutkitun tiedon pohjalta on mahdollista suunnitella rajoituksia siten, että ne suojelevat etenkin haavoittuvaisimpia ihmisryhmiä. Turvallisten ihmiskontaktien toteutumista voidaan edistää tarjoamalla...

Vuonna 2019 Suomen tieliikenteessä kuoli 211 henkilöä. Samana vuonna huumeisiin kuoli 234 henkilöä.

Vaikka huumeisiin kuolee enemmän ihmisiä kuin liikenteessä, on huumekuolemien ehkäisy jäänyt liian vähälle huomiolle. Suomessa liikenneturvallisuustyötä ohjaa kunnianhimoinen nollavisio, jonka tavoitteena on, ettei kukaan kuole tai loukkaannu liikenteessä. Huumekuolemien ehkäisyyn pitäisi suhtautua yhtä painokkaasti kuin liikennekuolemiin.

Huumekuolemat kasvussa

Huumeiden käyttö on lisääntynyt koko 2000-luvun ajan. Kun huumeiden kokeilu ja käyttö yleistyvät, lisääntyvät myös huumeiden aiheuttamat haitat, joista äärimmäisenä esimerkkinä ovat huumekuolemat. Huumemyrkytyskuolemat sekä huumausaineiden...