Asiantuntijamme ottavat blogissa kantaa ajankohtaisiin aiheisiin, tulkitsevat yhteiskunnallisten ilmiöiden merkityksiä sekä esittävät uusia näkemyksiä ja ratkaisuehdotuksia. THL:n kannan esittää laitoksen johto.
Tutkimuksen ja tiedon avoimuudesta on käyty viime aikoina vilkasta keskustelua.
Kun kansalaisten oikeuksia ja yhteiskunnan toimintaa on epidemiatilanteessa rajoitettu merkittävästi, on ymmärrettävää vaatia tutkimuksen ja tiedon avoimuutta.
Epidemian kehittymis- ja vaikutusmalleja, erityisesti THL:n tutkijoiden tekemiä, on käytetty taustamateriaalina poliittisessa koronaepidemian rajoitustoimia koskevassa päätöksenteossa. Toki on syytä muistaa, että poliittisen päätöksentekijän käytössä on ollut monia muitakin tietolähteitä, malleja, neuvoja ja neuvonantajia.
THL:n tietovarannot ovat avoimesti käytettävissä
THL on sitoutunut tieteen ja tutkimuksen avoimuuteen. Tietovarantomme ovat niitä tarvitsevien käytettävissä niin...
Suomi onnistui pysäyttämään uuden koronaviruksen etenemisen määrätietoisilla rajoitustoimilla ja väestön tuella. Poikkeusolot julistettiin hallituksen ja presidentin yhteisen ymmärryksen perusteella maaliskuun puolivälissä ja poikkeusolot päättyivät kesäkuun puolivälissä.
Yksilöihin kohdistuneista rajoitustoimista rankimmat ovat olleet Uudenmaan eristäminen maaliskuun lopulta huhtikuun puoliväliin sekä yli 70-vuotiaiden velvoittaminen eristäytymään.
Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmä kesti hyvin koronaepidemian aiheuttaman iskun.
Ensimmäinen koronatartunta todettiin turistilla Lapin sairaanhoitopiirissä tammikuun lopulla. Ensimmäinen kotimainen koronatartunta todettiin helmikuun lopulla ja sen jälkeen laboratoriossa varmennettujen tartuntojen määrä kymmenkertaistui viikon välein: ensimmäisestä...
Koronaviruksen aiheuttama COVID-19-pandemia levisi alkuvuoden aikana nopeasti ja saavutti Suomen helmikuun aikana. Virukseen tepsivää rokotetta tai lääkettä ei ole, joten sen leviämistä on pyritty kevään kuluessa estämään monin rajoitustoimin. Maassamme myös julistettiin ensimmäinen poikkeustila sotien jälkeen.
Ymmärrettävästi epidemian kulun ja tartuntojen seurantaan on käytetty kaikkialla paljon resursseja. Taudin leviämistä on ennakoitu malleilla, joiden pohjalta on pohdittu vaihtoehtoisia strategioita epidemian hillitsemiseksi ja hallitsemiseksi. Näin Suomessakin.
Epidemian ja rajoitustoimien laajuuden paljastuttua kävi kuitenkin nopeasti ilmi, että rajoitustoimilla tulee...
Alle kouluikäisten lasten vanhemmat kokevat hyvinvointinsa paremmaksi kuin ikätoverinsa. FinTerveys 2017 -tutkimuksen tulokset kertovat siitä, että lapset tuovat vanhempien elämään merkitystä ja onnellisuutta. Parannettavaa löytyy vanhempien elintavoissa (tupakointi) ja myös hyvinvoinnissa (riittävä uni ja masennus).
Raskausaika ja pikkulapsiperheen vaihe ovat otollista aikaa elintapamuutoksille ja perheen hyvinvoinnin edistämiselle, koska kaikki vanhemmat haluavat parasta mahdollista hyvinvointia lapselleen. Neuvolan tulee hyödyntää nämä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen niin sanotut tuhannen taalan paikat lasten ja vanhempien hyväksi.
Tupakoinnin vähentämiseen ja lopettamiseen...
Perustason palveluiden vahvistamisesta on puhuttu jo pitkään
Alkoholin liikakäyttö ja tupakointi ovat merkittävimpiä suomalaisen yhteiskunnan terveysuhkia. Myös haitallinen ja ongelmallinen rahapelaaminen tai huumausaineiden käyttö kuormittavat yksilöitä, lähiyhteisöä ja yhteiskuntaa.
Paljärven ja Mäkelän (2019) tutkimusten mukaan merkittävä osa alkoholin vuoksi kuolleista on käyttänyt perus- ja erityispalveluita vuosien ajan ennen kuolemaansa: alkoholisyistä kuolleista neljä viidestä oli ollut yhteydessä perusterveydenhuoltoon vähintään kerran 5–10 vuotta ennen kuolemaansa ja erikoissairaanhoitoon vastaavasti kolme viidestä.
Oikea-aikaisella ja kohdennetulla hoidolla voitaisiin välttyä huomattavalta määrältä inhimillistä...
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, sosiaali- ja terveysministeriö sekä käytännön sote-asiantuntijat eri puolilta Suomea käynnistivät keväällä 2018 palvelukokonaisuuksien ja ketjujen kehittämisverkoston. Verkostoa kutsutaan PKPK-verkostoksi.
Verkostolla on kaksi tavoitetta: ensinnäkin tavoitteena on luoda geneerinen palvelukokonaisuuksien ja -ketjujen määrittelyn, ohjaamisen ja seurannan malli, jota alueet voivat hyödyntää PKPK-työssään. Toinen tavoite on mahdollistaa alueiden välinen vertaiskehittäminen.
Verkoston työskentelyn yhdyspinnoille sijoittuvat muun muassa työterveyshuolto, TE-palvelut, sivistystoimi ja Kela. Verkoston toiminta jatkuu vielä vuoden 2020 ajan.
Mallissa järjestäjä turvaa asiakaslähtöiset palvelut
Tulevaisuuden sotessa sosiaalihuollon...
Suomalaislapset ovat väkivaltaepäilyselvittelyiden osalta keskenään eriarvoisessa asemassa. Vain osa lapsista ohjautuu yliopistosairaaloiden lasten ja nuorten oikeuspsykologian ja -psykiatrian yksiköihin, jotka ovat erikoistuneet lapseen kohdistuneiden seksuaali- ja pahoinpitelyrikosten selvittämiseen. Näiden yksiköiden toiminnalle on ominaista vahva moniammatillinen yhteistyö, tutkimusnäyttöön pohjautuvat menetelmät ja lapsiystävälliset tilat.
Erikoistuneisiin yksiköihin ohjautuu arviolta vain alle viidennes lapsista ja perheistä, joissa lapsen epäillään joutuneen seksuaali- tai väkivaltarikosten uhriksi. Suurinta osaa lapsista ja perheistä kuulee poliisi omissa tiloissaan, ja etenkin näiden lasten ja perheiden saama...
Perjantaina 5.6.2020 julkaistiin Tutkimuksesta tiiviisti -julkaisu, jossa esitettiin Kouluterveyskyselyn 2019 keväällä kerätystä aineistosta tyttöjen ympärileikkausta eli sukuelinten silpomista koskevat tiedot.
Erityisesti Twitterissä on levinnyt julkaisun pohjalta harhaanjohtavaa tietoa.
Kouluterveyskyselyssä käytettiin termiä ympärileikkaus, joten sitä samaa termiä käytetään selvyyden vuoksi myös tässä blogissa.
Termien käytöstä lisätietoa esim. blogikirjoituksessa: ”Silpomisen ehkäisemiseksi tarvitaan ammattilaisten yhteistyötä”
Vain hyvin pieni osa kyselyyn vastanneista, 80 tyttöä, ilmoitti olevansa ympärileikattuja. Tytöistä 18 kertoi olevansa ulkomailla syntyneitä, 11 ei vastannut syntymämaata koskevaan kysymykseen ja 51 kertoi...
Luotettavan ja oikea-aikaisen tiedon tuottaminen ja jakaminen, niin avoimesti kuin vain lain mukaan on mahdollista, on välttämätöntä sekä epidemioiden aikana että niihin varauduttaessa. Yhtä olennaista se on myös ihan ”tavallisina” aikoina, mitä se kulloinkin tarkoittaneekaan.
Tietoa tarvitaan entistä nopeammin ja sen on oltava aiempaa monipuolisempaa. Ajoittain tarvitaan tietoa myös toimijoilta, joiden aineistot eivät ole olleet osa säännöllisiä tiedonkeruitamme. Kaikissa tilanteissa yksilönsuoja on turvattava, sillä usein on kyse luottamuksellisista terveys- ja hyvinvointitiedosta.
THL on sitoutunut monin tavoin...
Syökö vauva rintamaitoa vai korvikemaitoa? Rakentaako kaksivuotias palikkatornin tai osaako nelivuotias nimetä värejä? Entä miten alakoululainen kasvaa? Millaiset ovat yläkoulun oppilaan suunhoitotottumukset?
Joka arkipäivä neuvoloissa, kouluissa ja hammashoitoloissa työskentelevät terveydenhoitajat, suuhygienistit ja lääkärit tekevät terveystarkastuksia lapsille ja nuorille ja kirjaavat havaintonsa. Lapsista, nuorista ja heidän perheistään tallennetaan jatkuvasti terveys- ja hyvinvointitietoa potilastietojärjestelmiin.
Käytännössä kaikkien lasten kehitystä, terveyttä ja hyvinvointia seurataan säännöllisesti vastasyntyneestä aikuisuuden kynnykselle saakka. Edellä luetellut kysymykset ovat vain välähdyksiä tarkoin harkituista kokonaisuuksista, joihin eri-ikäisten...
