Asiantuntijamme ottavat blogissa kantaa ajankohtaisiin aiheisiin, tulkitsevat yhteiskunnallisten ilmiöiden merkityksiä sekä esittävät uusia näkemyksiä ja ratkaisuehdotuksia. THL:n kannan esittää laitoksen johto.
Terveydenhuollon resurssien kohdentamisen tueksi tarvitaan luotettavaa ja ajankohtaista tietoa sairauksista, tapaturmista ja riskitekijöistä.
Terveyshaitat ovat moninaisia: esimerkiksi melulle altistuminen aiheuttaa pitkäaikaista viihtyvyyshaittaa, kun taas pienhiukkasaltistus lisää riskiä sydänperäiseen äkkikuolemaan.
Miten näin erilaisia riskejä ja terveyshaittoja voidaan vertailla?
Terveyshaittojen vertailuun on jo työkaluja
Tautien aiheuttamaa kokonaishaittaa voidaan kuvata tautitaakkana. Tautitaakan mittana käytetty haittapainotettu elinvuosi (disability-adjusted life year, DALY) on kasvattanut kansainvälisesti suosiotaan terveyshaittojen vertailussa.
Sen ideana on laskea yhteen taudin aiheuttamat ennen aikaisen kuolleisuuden takia menetetyt elinvuodet ja sairastavuus huomioimalla...
Hymyileviä työntekijöitä valoisassa toimistossa. Kauniita, nuoria, vammattomia ja useimmiten valkoisia ihmisiä jakkupuvuissa. Kuvapankeista löytyy monenlaisia työelämäaiheisia kuvia, joita myös media hyödyntää kuvastossaan. Eri aloja ja ammatteja kuvaavissa kuvissa naiset ja miehet esitetään usein stereotyyppisesti. Mallikuvien ongelma on, etteivät ne näytä todellisilta, eivätkä ne välitä kuvaa todellisuudesta.
Visuaalisen ilmeen valinta on tärkeä osa hankkeen viestintää. Etsimme sopivaa hankekuvaa myös uudessa Moninaisesti parempi -hankkeessa. Kuvan tuli ilmentää hankkeemme tavoitetta edistää työelämän monimuotoisuutta.
Täydellisistä kuvakulmista otetut virheettömät valokuvat muistuttivat...
Koronakriisi on sekoittanut maailman talouden. Suojellakseen väestöä hallitukset ovat ottaneet käyttöön rajoituksia, jotka ovat johtaneet taloudellisen toimeliaisuuden vähenemiseen ja joillain aloilla sen täydelliseen pysähtymiseen. Kansalaiset joutuvat kokemaan ennennäkemättömän suuria ja äkillisiä heikennyksiä toimeentulossaan. Eri puolilla maailmaa onkin tehty nopeita päätöksiä kriisitoimista yritysten ja ihmisten tukemiseksi.
Kriisitoimet ovat kiinnostavia paitsi reagointeina äkilliseen taloudelliseen hätään myös uusina avauksina sosiaalipolitiikan pidempiaikaiselle kehittämiselle. Sosiaalipolitiikan historia osoittaa, että poikkeusoloissa syntyneet toimet saattavat luoda polkuriippuvuutta*, joka rajaa tai mahdollistaa tulevaa kehitystä.
Pääosa...
Koronaviruksen aiheuttamalta taudilta suojaavaa rokotetta saadaan optimistisimpienkin arvioiden perusteella odottaa ainakin vuoden verran. Rokotekehityksen onnistuminen ei ylipäänsä ole varmaa.
Mitä nyt voidaan tehdä? Epidemiaa on mahdollista hidastaa, riskiryhmiä suojella ja tartuntoja vähentää.
1. Kun virusta ei päädy käsien tai pisaroiden kautta omille limakalvoille, on jo kohtuullisessa suojassa
Koronavirus tarttuu kosketus- ja pisaratartuntana. Koska rokotetta tai tartuttavuutta vähentävää hoitoa ei ole, taudin leviämistä täytyy estää muilla keinoin.
Perinteisiä ja tehokkaita keinoja vähentää omaa ja muiden tartuntariskiä ovat usein toistuva...
Koronaviruspandemian vuoksi Suomen hallitus on tehnyt ennennäkemättömiä ratkaisuja. Päätösten teko on vaikeaa tasapainottelua tartuntojen leviämisen estämisen ja eriarvoisuutta synnyttävien olosuhteiden välillä.
Välitön vaara: viruksen hallitsematon leviäminen.
Pidemmän aikavälin vaara: syventyvät sosioekonomiset erot.
”Koronaviruspandemia on poikkeustilanne, joka voi nopeasti lisätä eri ihmisryhmien välisiä hyvinvointi- ja terveyseroja.”
Poikkeustilanteet tuovat hyvin esiin sen, miten toisilla ihmisillä on enemmän aineellisia mahdollisuuksia, kykyä ja voimavaroja sopeutua uusiin olosuhteisiin.
Sen lisäksi köyhemmät ihmiset voivat myös olla alttiimpia infektioille. He eivät ehkä pysty eristäytymään etätöihin. He...
Lapsiperheiden hyvinvoinnin kannalta tärkeitä asioita ovat vanhempien ja lasten riittävä yhteinen aika, sujuva arki ja riittävä toimeentulo sekä vanhempien hyvä suhde ja keskinäinen tuki. Suomalaisissa perheissä on yleistä, että molemmat puolisot käyvät ansiotyössä, siksi lapsen saaminen luo uusia haasteita: miten jakaa lisääntynyt palkaton hoiva- ja kotityö?
Suomalaiset naiset kokevat miehiä useammin kantavansa kaksoistaakkaa eli päävastuuta kotitöistä kokopäiväisen ansiotyön ohella. Epätasainen työnjako kotona lisää riitelyä ja kasvattaa pikkulapsivaiheen eroriskiä. Jos eron sattuessa tulee riitaa lapsen asumisesta...
Sosiaali- ja terveydenhuollossa on edessä valtavia muutoksia. Tavoitteena on, että sote-palvelut olisivat tulevaisuudessa aiempaa vaikuttavampia ja asiointi sujuvampaa.
Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää paitsi työtapojen, myös tiedonkulun, tietojen kirjaamisen ja tiedolla ohjaamisen uudistamista.
Viime viikkojen koronatilanne on lisäksi osoittanut, että mitä suurempi paine järjestelmään kohdistuu, sitä sujuvampaa tiedon kulkua ja tiedolla ohjaamista tarvitaan.
Asiakkaita koskevaan tietoon ja tietorakenteisiin liittyvät uudistukset on aloitettu. Hallituksen esitys uudeksi asiakastietolaiksi vastaa tähän tarpeeseen. Tulevaisuudessa kaikki oleellinen sosiaali- ja terveydenhuollon tieto kerääntyy yhteen paikkaan...
Vaikka koronavirus on päivien, viikkojen ja kenties kuukausienkin pääpuheenaihe, eivät muut hoidon ja tuen tarpeet ole valitettavasti jääneet tauolle, päinvastoin. Esimerkiksi lasten, nuorten ja perheiden tuen tarpeet ovat kasvaneet merkittävästi sekä epidemiaan liittyvien uhkakuvien että rajoittamistoimenpiteiden vuoksi.
Äitiys- ja lastenneuvolan sekä opiskeluhuollon palvelujen työ ja tuki onkin nyt tärkeämpää kuin koskaan ennen.
Koronaepidemia vaikuttaa koko yhteiskuntaan ja palveluihin. Varautuminen ja suunnitelmien tekeminen kriisitilanteeseen on välttämätöntä juuri nyt.
Perustasolla varautuminen tarkoittaa koronavastaanottojen perustamisen lisäksi sitä, että varmistetaan peruspalvelujen...
Maaliskuun 21. päivänä vietetään YK:n kansainvälistä rasisminvastaista päivää. Rasismi on alkuperään, ihonväriin, kulttuuriin, uskontoon tai äidinkieleen liittyvää syrjintää. Eurobarometrin 2019 mukaan etninen alkuperä, romanitausta ja ihonväri arvioidaan yleisimmiksi syrjinnän syiksi Suomessa.
Alkuperään liittyvä syrjintä näkyy selkeästi myös THL:n tutkimuksissa. Romanien hyvinvointitutkimus Roosan mukaan Suomen romaneista lähes joka toinen oli kokenut epäoikeudenmukaista kohtelua tuntemattomilta ihmisiltä yleisellä paikalla kuluneen vuoden aikana. Tuoreen FinMonik-tutkimuksen mukaan reilusti yli kolmannes Suomeen muuttaneista oli kokenut syrjintää tutkimusta edeltävän vuoden aikana –...
EU:n uuden juomavesidirektiivin tarkoituksena on turvata meille laadukasta talousvettä ja lämmintä käyttövettä myös jatkossa. Direktiivin sisällöstä on nyt saavutettu yhteisymmärrys ja direktiivi tullee voimaan ensi syksynä. Sen jälkeen jäsenmaat ottavat sen lainsäädäntöönsä.
Direktiivin myötä otetaan käyttöön kiinteistöjen vesijärjestelmien riskinarviointi sekä muutetaan veden mikrobiologisen ja kemiallisen laadun seurantaa riskiperusteiseksi. Tarkoituksena on parantaa veden turvallisuutta ja ehkäistä terveyshaittoja.
Legionellabakteerien vuoksi riskinarviointi tehtävä monille kiinteistöille
Legionellabakteerit on otettu mukaan direktiiviin, koska ne aiheuttavat runsaasti sairastumisia veden välityksellä. Legionelloihin liittyvä riskinarviointi...
