Lähikuva puun lehdestä.

Tiedosta terveyttä ja hyvinvointia

Asiantuntijamme ottavat blogissa kantaa ajankohtaisiin aiheisiin, tulkitsevat yhteiskunnallisten ilmiöiden merkityksiä sekä esittävät uusia näkemyksiä ja ratkaisuehdotuksia. THL:n kannan esittää laitoksen johto.

Uusimmat

Miten tyttöjen sukuelinten silpomisesta saataisiin luotettavasti tietoa?

Perjantaina 5.6.2020 julkaistiin Tutkimuksesta tiiviisti -julkaisu, jossa esitettiin Kouluterveyskyselyn 2019 keväällä kerätystä aineistosta tyttöjen ympärileikkausta eli sukuelinten silpomista koskevat tiedot.
Erityisesti Twitterissä on levinnyt julkaisun pohjalta harhaanjohtavaa tietoa.
Kouluterveyskyselyssä käytettiin termiä ympärileikkaus, joten sitä samaa termiä käytetään selvyyden vuoksi myös tässä blogissa.
Termien käytöstä lisätietoa esim. blogikirjoituksessa: ”Silpomisen ehkäisemiseksi tarvitaan ammattilaisten yhteistyötä”
Vain hyvin pieni osa kyselyyn vastanneista, 80 tyttöä, ilmoitti olevansa ympärileikattuja. Tytöistä 18 kertoi olevansa ulkomailla syntyneitä, 11 ei vastannut syntymämaata koskevaan kysymykseen ja 51 kertoi...

Lue lisää Miten tyttöjen sukuelinten silpomisesta saataisiin luotettavasti tietoa?

Uusi normaali on edessä myös tietotuotannossa

Luotettavan ja oikea-aikaisen tiedon tuottaminen ja jakaminen, niin avoimesti kuin vain lain mukaan on mahdollista, on välttämätöntä sekä epidemioiden aikana että niihin varauduttaessa. Yhtä olennaista se on myös ihan ”tavallisina” aikoina, mitä se kulloinkin tarkoittaneekaan.
Tietoa tarvitaan entistä nopeammin ja sen on oltava aiempaa monipuolisempaa.  Ajoittain tarvitaan tietoa myös toimijoilta, joiden aineistot eivät ole olleet osa säännöllisiä tiedonkeruitamme. Kaikissa tilanteissa yksilönsuoja on turvattava, sillä usein on kyse luottamuksellisista terveys- ja hyvinvointitiedosta.
THL on sitoutunut monin tavoin...

Lue lisää Uusi normaali on edessä myös tietotuotannossa

Lasten ja nuorten terveys- ja hyvinvointiseuranta laajenee – FinLapset-rekisteri hyödyntää terveystarkastuksissa kirjattavia tietoja

Syökö vauva rintamaitoa vai korvikemaitoa? Rakentaako kaksivuotias palikkatornin tai osaako nelivuotias nimetä värejä? Entä miten alakoululainen kasvaa? Millaiset ovat yläkoulun oppilaan suunhoitotottumukset?
Joka arkipäivä neuvoloissa, kouluissa ja hammashoitoloissa työskentelevät terveydenhoitajat, suuhygienistit ja lääkärit tekevät terveystarkastuksia lapsille ja nuorille ja kirjaavat havaintonsa. Lapsista, nuorista ja heidän perheistään tallennetaan jatkuvasti terveys- ja hyvinvointitietoa potilastietojärjestelmiin.
Käytännössä kaikkien lasten kehitystä, terveyttä ja hyvinvointia seurataan säännöllisesti vastasyntyneestä aikuisuuden kynnykselle saakka. Edellä luetellut kysymykset ovat vain välähdyksiä tarkoin harkituista kokonaisuuksista, joihin eri-ikäisten...

Lue lisää Lasten ja nuorten terveys- ja hyvinvointiseuranta laajenee – FinLapset-rekisteri hyödyntää terveystarkastuksissa kirjattavia tietoja

Mental Management – väylä toimintatapojen välttämättömään muutokseen

Maailma on muuttunut – minkälainen on oma loikkasi?
Huikeat haasteet löytyvät lastensuojelusta, nuorten kasvattamisesta, vanhempien avuttomuudesta, opettajien turhautuneisuudesta, vanhuspalveluista ja terveydenhoidon riittämättömyydestä, eli kaikista sosiaalialan asiakasryhmistä. Sosiaali- ja terveysala vaatii ihan uusia otteita.
Tiede ja tutkimus on kehittänyt monia keinoja helpottaa ihmisten elämää viimeisen 100 vuoden aikana. Samalla tiede on löytänyt uusia ongelmia organisaatioiden ja työntekijöiden ratkaistavaksi.
Meillä on paljon vastauksia mitä ja miksi -kysymyksiin, mutta ne eivät anna meille käyttökelpoisia työkaluja epäkohtien korjaamiseen. Dilemma on se,...

Lue lisää Mental Management – väylä toimintatapojen välttämättömään muutokseen

”Tää ei oo helppo ihmisten orientointua, että asiakas voi ollakin se, joka sanottaa asioita” – asiakasosallisuus sote-ammattilaisten silmin

Asiakasosallisuus on asiakkaan osallistumista ja vaikuttamista palvelujen kehittämiseen, suunnitteluun, tuottamiseen ja arviointiin sekä niistä päättämiseen vuorovaikutteisesti ammattilaisten kanssa.
Asiakasosallisuudesta on lukuisia hyötyjä niin yksilön, ammattilaisten, kuin organisaationkin kannalta. Tämä tuli ilmi myös pro gradu –tutkielmaani varten tehdyissä haastatteluissa, joissa kartoitin sosiaali- ja terveydenhuollon organisaation johdon ja esihenkilöstön kokemuksia asiakasosallisuudesta.
”Kyllähän me halutaan tietää mitä ihmiset ajattelee meidän palveluista, miten haluu olla mukana, et tää, meillä on siis ihan tämmönen ydinajatus ollu tässä palvelujen uudistamisessa se, että...

Lue lisää ”Tää ei oo helppo ihmisten orientointua, että asiakas voi ollakin se, joka sanottaa asioita” – asiakasosallisuus sote-ammattilaisten silmin

Dialogin digiloikka – poikkeusoloissa sovittelun osapuolet kohtaavat verkossa

Lukuaika4 min

Keväällä Suomenkin saavuttanut pandemia on vaikuttanut myös THL:n koordinoimaan rikos- ja riita-asioiden sovittelutoimintaan. Sovittelu ja luottamuksellisen kohtaamisen raamit siirtyivät verkkoon.
Rikoksiin tai riitoihin liittyvät sovittelualoitteet eivät kuitenkaan ennakkotietojen mukaan vähentyneet keväällä 2020, vaan Suomen 18 sovittelutoimistoa vastaanottivat alustavien tietojen mukaan jopa enemmän aloitteita kuin viime vuonna tähän aikaan.
Poikkeukselliset olosuhteet eivät siis näytä rajoittaneen ihmisten tarvetta kohdata toisiaan, vaikka kohtaamisille onkin pitänyt osapuolten ja sovittelijoiden turvallisuuden takaamiseksi asettaa erilaisia rajoituksia. Sovittelupalveluissa niin asiakkaat kuin sovittelijatkin toimivat...

Lue lisää Dialogin digiloikka – poikkeusoloissa sovittelun osapuolet kohtaavat verkossa

Väkivalta sävyttää myös korona-arkea – mikä tepsisi vanhaan vitsaukseen?

Elämme koronapandemian vuoksi monessa suhteessa poikkeuksellisia aikoja. Samalla jotkin vanhat sitkeät vitsaukset ovat poikkeusoloissa korkeintaan pahentuneet. Lähisuhdeväkivallan kasvusta on koteihin jäämisen seurauksena saatu viitteitä ympäri Eurooppaa ja maailmaa. Koronaolosuhteissa huoli väkivallan uhreista ja väkivallalle altistuvista lapsista on onneksi noussut yleiseen keskusteluun.
Lähisuhdeväkivalta ja naisiin kohdistuva väkivalta olivat epidemian mittakaavalla elämää tuhoava maailmanlaajuinen kansanterveysongelma jo ennen koronaa. Vuonna 2017 maailmalla kuoli 50 000 naista lähisuhdeväkivallan seurauksena. Heistä 22 kuoli Suomessa.
Lähisuhdeväkivalta aiheuttaa valtavat menetykset kansantalouksille sekä suorina terveydenhuollon...

Lue lisää Väkivalta sävyttää myös korona-arkea – mikä tepsisi vanhaan vitsaukseen?

Tämä aika vaatii poikkeuksellista vastuunkantoa työllisyydestä

Vastuullisuus on nykyisin yksi yritystoiminnan perusperiaatteista. Niin yritykset ainakin puheillaan ja imagoillaan viestittävät. Reilun kaupan ja eettisyyden rinnalle on alkanut nousta keskustelua muunlaisestakin yhteiskuntavastuusta. Sanoista tekoihin on silti usein pitkä matka. Kampanjoita vailla pysyviä vaikutuksia tulee ja menee.
Monelle yritykselle julkiset hankinnat ovat koronakriisin myötä entistä tärkeämpi tulonlähde. Koventuvassa kilpailussa työpaikoista pitkäaikaistyöttömien mahdollisuudet työllistyä ovat vuorostaan yhä heikommat. Yksi sosiaalisesti kestävä yritysten vastuunkantamisen tapa onkin ottaa osaa paikalliseen työllisyydenhoitoon.
Kun julkiset toimijat, kunnat ja kaupungit, hankkivat...

Lue lisää Tämä aika vaatii poikkeuksellista vastuunkantoa työllisyydestä

Minkälaisia tuen tarpeita suomalaisilla lapsiperheillä on?

Lukuaika7 min

Perhepolitiikassa on usean vuosikymmenen ajan ollut tavoitteena siirtää painopistettä korjaavista toimenpiteistä ennaltaehkäiseviin palveluihin. Perheiden tarpeita vastaavan varhaisen tuen tarjoaminen on kirjattu tavoitteeksi myös sosiaalihuoltolakiin (1301/2014), joka on ollut voimassa viitisen vuotta.
Lain voimaantulon myötä kunnan on muun muassa järjestettävä lapsiperheille kotipalvelua ja perhetyötä ilman lastensuojelun asiakkuutta. Sekä kotipalvelun että perhetyön tavoitteena on yhtäältä vanhemmuuden ja lastenhoidon sekä toisaalta kodin arkirutiinien hallinnan tukeminen.
Kotipalvelu opastaa perhettä myös kodinhoidossa, vahvistaa arjen taitoja ja voi myös konkreettisesti auttaa kotitöissä...

Lue lisää Minkälaisia tuen tarpeita suomalaisilla lapsiperheillä on?

Lasten terveystarkastukset ja rokotukset ovat tärkeitä myös poikkeusoloissa

Vuosi 2020 toi mukanaan koronavirusepidemian, joka käynnisti Suomessa mittavat torjuntatoimet. Poikkeusolot ovat vaikuttaneet myös neuvolaikäisten terveystarkastuksiin ja rokotuksiin.
Lastenneuvolan terveystarkastuskäyntejä karsittiin jo koronavirusepidemian alkuvaiheessa. Myös asiakasperheet alkoivat koronavirustartunnan pelossa perua aiemmin sovittuja neuvola-aikoja. Alvohilmotietojen perusteella esimerkiksi helmikuussa viikolla 6 terveystarkastuksia oli kirjattu 10 prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna ja viikolla 18 puolestaan 36 prosenttia vähemmän.
Neuvolakäyntien väheneminen on heijastunut rokotuksiin
Terveystarkastuksissa lapsi saa rokotuksia, jotka antavat hänelle suojaa yhtätoista tautia vastaan. Koko maassa rokotusohjelmaan kuuluvia pikkulasten rokotteita on...

Lue lisää Lasten terveystarkastukset ja rokotukset ovat tärkeitä myös poikkeusoloissa