Asiantuntijamme ottavat blogissa kantaa ajankohtaisiin aiheisiin, tulkitsevat yhteiskunnallisten ilmiöiden merkityksiä sekä esittävät uusia näkemyksiä ja ratkaisuehdotuksia. THL:n kannan esittää laitoksen johto.
Me kaikki olemme kohdanneet koronaepidemian vaikutukset jollain tavalla, mutta kokemuksemme voivat olla hyvinkin moninaisia, toisille pääosin myönteisiä, toisille kielteisiä. Voimme vaikuttaa omaan terveyteemme ja hyvinvointiimme hyvinkin yksinkertaisin arjen valinnoin myös poikkeusoloissa.
Vaikka sosiaalisessa mediassa usein nostetaan esiin jonkin yksittäisen tekijän vaikutus terveyteemme, laajan kansainvälisen tutkimuskirjallisuuden perusteella keskeisimmillä kansantaudeillamme on selkeästi yhtenäiset riski- ja suojatekijät.
Riittävä fyysinen aktiivisuus ja uni, monipuolinen ravitsemus, tupakkatuotteiden ja päihteiden välttäminen sekä omasta ja läheistemme mielen hyvinvoinnista huolehtiminen ovat keskeisimpiä terveyteemme vaikuttavia...
Aamiainen vuoteeseen, itse tehty kortti, kimppu ruusuja tai valkovuokkoja ja yhteinen lounas. Toukokuun toisena sunnuntaina vietettävään äitienpäivään liittyy monissa perheissä joukko vanhoja, tärkeitä perinteitä.
Äitienpäivä on kevään kohokohta myös monille isoäideille, sillä usein perinteisiin kuuluu juhlistaa äitejä ja isoäitejä koko suvun voimin. Miten tämä onnistuu koronakeväänä, kun terveyttä turvaavat rajoitukset ovat mullistaneet monen iäkkään ihmisen elämän?
Luovuus on nyt valttia
Jokainen meistä kaipaa läheisyyttä, mutta nyt varsinkin yli 70-vuotiaiden isoäitien halaaminen ei ole hyvä ajatus. Hoivalaitoksissa asuvien...
Perhebarometrin mukaan suomalaisilla lapsettomilla nuorilla aikuisilla on paljon pelon aiheita vanhemmuuteen liittyen ja vain vähän myönteisiä mielikuvia.
Onko suomalaisilla nuorilla aikuisilla kuitenkaan riittävästi tietoa vanhemmuuden myönteisistä puolista? Mitä pienten lasten vanhempien hyvinvoinnista oikeastaan tiedetään? Ja miten pienten lasten vanhempien hyvinvointia voidaan ylläpitää ja edistää?
Suurin osa pienten lasten vanhemmista voi hyvin
FinTerveys 2017 -tutkimuksen mukaan suurin osa pienten lasten vanhemmista* voi monilta osin hyvin, osittain jopa paremmin kuin muut samanikäiset aikuiset.
Pienten lasten vanhemmista lähes 90 prosenttia kokee...
Tutkijoiden ja tutkimusorganisaatioiden perusteeton julkinen kampittaminen ja kyseenalaistaminen nakertavat ihmisten luottamusta tutkittuun tietoon ja antavat tilaa huhuille ja väärälle tiedolle. Tämä voi oleellisesti vaikeuttaa paitsi selviytymistä koronakriisistä myös muiden yhteiskunnallisten ongelmien ratkomista. Rakentava keskustelu on toimivan yhteiskunnan ja tutkimusyhteisön ydin. Emme tutkimuslaitoksena kaihda argumentointia. Arvostamme sitä.
Tieteellinen tieto on luonteeltaan sellaista, että se ei esitä lopullisia totuuksia vaan täydentyy ja korjaantuu sitä mukaa kun uutta tietoa saadaan. Tutkimustuloksia saa ja pitää voida arvioida kriittisesti. Rakentava...
Malcom Gladwell kuvaa kirjassaan Leimahduspiste sitä, miten muutokset sosiaalisessa käyttäytymisessä ja yhteiskunnallisissa toimintatavoissa voivat kehittyä virusepidemian tavoin. Tartunta tapahtuu niin, että pienetkin teot saavat suuria vaikutuksia (kuten olemme viime kuukausina havainneet) ja muutokset eivät aina tapahdukaan vähitellen vaan yhdessä dramaattisessa hetkessä.
Dialogi on yhdessä oivaltamisen taitoa
Dialogisessa kokouksessa on kyse yhteiseen oppimiseen ja toiminnan kehittämiseen pyrkivien ihmisten kohtaamisista. Dialoginen ajattelu ei ole tilanne, jossa jotkut määrittelevät ja nimeävät asioita toisten puolesta.
Usein dialogista käytetään synonyyminä vuoropuhelua. Entä...
Koronaepidemia tarkoittaa poikkeuksellisia oloja myös oikeudellisesti.
Suomessa alettiin soveltaa 17.3.2020 ensimmäisen kerran sotien jälkeen hätätilaoikeutta. Hallitus totesi tuolloin tasavallan presidentin kanssa, että Suomessa vallitsee koronaviruksen takia valmiuslain tarkoittamat poikkeusolot, ja antoi eduskunnalle valmiuslain käyttöönottoasetukset.
Valmiuslaki antaa mahdollisuuden toteuttaa erilaisia kriisitilan vaatimia toimia, jotka rajoittavat voimakkaasti yksilön perusoikeuksia, kuten henkilökohtaista vapautta, liikkumisvapautta, kokoontumisvapautta, elinkeinovapautta ja oikeutta työhön.
Ehkä järein valmiuslakiin perustuva toimenpide oli 28.3.–15.4. voimassa ollut rajoitus liikkua Uudenmaan ja muun Suomen välillä.
Valmiuslakiin perustuen rajoitettiin myös opetuksen järjestämisvelvollisuutta...
Koronaepidemian aikana terveydenhuollon järjestelmää on maassamme viritetty huippukuntoon. Samalla kunnista on tullut kuitenkin vakavia viestejä siitä, ettei sosiaalihuollon varautuminen ole läheskään samalla tasolla. Viestit kertovat, että osassa sosiaalihuollon palvelujärjestelmää ollaan jo toimintakyvyn äärirajoilla.
Tiedämmekö, mitä sosiaalihuollon palveluissa tällä hetkellä tapahtuu?
Sosiaalihuolto on tukenut terveydenhuoltoa
Koronavirus on paitsi tartuntoja ja sairastamista myös taloudellista ahdinkoa, osattomuutta ja psyykkistä kuormaa. Sosiaalihuolto tukee terveydenhuoltoa varmistamalla selustaa ja pitämällä huolta ihmisistä, joille poikkeusolot voivat olla erityisen vaikeita ja jopa vaarallisia.
Esimerkiksi etsivä lähityö...
Olemme viime viikkoina saaneet Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle useita yhteydenottoja raskaana olevilta, heidän läheisiltään tai heitä hoitavilta ammattilaisilta. Yhteydenottojen syynä ovat olleet koronavirusepidemiaan liittyvä epätietoisuus ja epäoikeudenmukaiseksi koetut rajoitukset eri palveluissa.
Synnytyssairaalat ovat rajoittaneet tukihenkilöiden mukaan pääsyä äitiyspoliklinikkakäynneille, synnytyksiin ja lapsivuodeosastoille. Osa äitiysneuvoloista on rajoittanut puolison osallistumista neuvolakäynneille. Perhe- ja synnytysvalmennus on siirretty netissä tapahtuvaksi.
Myös mielipidekirjoituksissa ja erilaisissa kannanotoissa on esitetty huolta raskaana olevien tilanteesta. Ymmärrämme huolen erittäin hyvin. Raskaus ja synnytys ovat ainutlaatuisia tapahtumia...
Jokaisella sijaishuollon tarpeessa olevalla lapsella on oikeus saada sijaishuoltopaikka, joka vastaa juuri hänen tarpeitaan (LsL 50 §). Eri-ikäisten ja erilaisten lasten sijaishuollon tarpeiden kirjo on valtava, tavanomaisesta perhearjesta erikoistuneimpaan laitoskuntoutukseen. Myös sijaishuollon palvelutuotannon kenttä on hyvin monimuotoinen koostuen toimeksiantosuhteisista ja ammatillisista perhekodeista sekä erikokoisista laitoksista.
Tuoreimman lastensuojelutilaston (THL 2019) mukaan kodin ulkopuolelle sijoitettuja lapsia on Suomessa yhteensä 18 544, ja heistä huostassa on 10 861. Vuoden 2018 lopussa huostaan otetuista lapsista 27,7 prosenttia asui lastensuojelulaitoksissa. Lastensuojelun järjestämisvastuu...
Koulujen päättyminen ja kevätjuhlat lähestyvät. Jos olit ajatellut ostaa alaikäiselle lahjaksi arvan, niin nyt kannattaa miettiä löytyisikö jokin parempi vaihtoehto. Etukäteen ei voi tietää kenen kohdalla rahapelaamisesta tulee ongelma.
Rahapeliongelman selkeä riskitekijä on pelaamisen aloittaminen nuorena.
Jopa 41 prosenttia 15–17-vuotiaista oli pelannut vähintään yhtä rahapelityyppiä vuonna 2019 siitä huolimatta, että rahapelaamisen ikäraja on Suomessa 18 vuotta, kertoo uuden tutkimuksemme aineisto. Julkaisimme tutkimuksen päätulokset viime tiistaina.
Tiedote 21.4.2020: Rahapelien pelaaminen riskitasolla on vähentynyt – peliongelmat ovat yhtä yleisiä...
