Asiantuntijamme ottavat blogissa kantaa ajankohtaisiin aiheisiin, tulkitsevat yhteiskunnallisten ilmiöiden merkityksiä sekä esittävät uusia näkemyksiä ja ratkaisuehdotuksia. THL:n kannan esittää laitoksen johto.
Antibiootit ovat yksi lääketieteen merkittävimmistä keksinnöistä. Bakteerien muuttuminen antibiooteille vastustuskykyisiksi eli resistenteiksi uhkaa nyt sekä ihmisten että eläinten terveyttä kaikkialla maailmassa.
Mitä enemmän käytämme antibiootteja, sitä enemmän löytyy vastustuskykyisiä bakteereja
Yleensä antibioottien käyttöä pidetään syynä antibiooteille vastustuskykyisten bakteerien syntymiseen. Mitä enemmän käytämme antibiootteja ihmisillä ja eläimillä, sitä enemmän molemmilla löytyy resistenttejä bakteereja.
Eläinten kohdalla huomio kiinnittyy yleensä tuotantoeläimiin, koska arviolta yli 70 % kaikista maailmalla myydyistä antibiooteista käytetään juuri tuotantoeläimille.
Suomessa seuraeläimillä, kuten kissoilla ja koirilla, käytetään kuitenkin...
Vaikuttavuus ja kustannukset puhuttavat kuntien tehdessä parhaillaan erilaisia talouden sopeutustoimia. Jotta sopeuttaminen ei johtaisi ojasta allikkoon, on syytä pysähtyä sen äärelle, mitä ovat turhat ja mitä tarpeelliset kustannukset palveluissa lastensuojelun ja sosiaalihuollon näkökulmasta.
Suhdeperustainen työskentely, joka painottaa muun muassa ihmissuhteita, dialogia, yhteistoiminnallisuutta ja ratkaisukeskeisyyttä, on monen tutkimuksen toteama avain vaikuttavuuteen sosiaalipalveluissa. Valitettavasti suhdeperustainen, luottamusta rakentava työ ei ole aina mahdollista työntekijöille, vaikka halua ja osaamistakin olisi.
Työntekijöiden vaihtuvuus käy kalliiksi ja heikentää lastensuojelua
Kun työyhteisö kärsii työn...
Rokotukset liitetään usein lapsuuteen, mutta myös aikuisen kannattaa huolehtia omasta rokotussuojastaan. Aikuisten rokotusohjelmaa on hiljattain päivitetty jäykkäkouristusrokotusten aikataulun osalta.
Rokotusiät on helppo muistaa: tehosteet tulisi ottaa 25-, 45- ja 65-vuotiaana. Tätä vanhemmat tarvitsevat tehosteen 10 vuoden välein.
Jäykkäkouristusbakteereita on lähes kaikkialla ympärillämme. Ne ovat yleisiä maaperässä, niitä voi olla erilaisilla pinnoilla ja myös eläinten suolistossa. Tartunnan voi saada likaisen haavan kautta, esimerkiksi jos kaatuu pyörällä, astuu naulaan, eläin puree tai saa haavan puutarhatöissä.
Jäykkäkouristus on pahimmillaan henkeä...
Olen toiminut tutkijana tyypin 2 diabetesta ehkäisevän StopDia-hankkeen somalitaustaisille suunnitellussa pilottitutkimuksessa. Siinä on käytetty alkuperäisestä StopDia-tutkimuksesta tuttuja komponentteja somalikulttuuriin muokattuna: kuusi ryhmätapaamista ja puhelinsovellus nimeltään Pienet Teot.
StopDian somalitaustaisille suunnatun pilottitutkimuksen toteuttivat yhdessä THL, Itä-Suomen yliopisto ja Teknologian tutkimuskeskus VTT.
Käänsin tutkimuksessa käytettävän materiaalin suomesta somaliksi ja vapaaehtoisten somalitaustaisten opiskelijoiden tukemana sain projektin kunnialla loppuun huhtikuussa.
StopDia-pilottimme elää yhä: saimme aikaisemmin keväällä yhteydenoton Monaliiku ry:n maahanmuuttajataustaisille naisille järjestämiä terveyspäiviä koskien. Esittelin StopDiaa lokakuussa kolmella Monaliiku ry:n järjestämällä...
Kansainvälisesti tarkasteltuna Suomessa juodaan vähemmän virvoitusjuomia kuin muissa maissa. Suomen Panimoliitto on kuitenkin raportoinut, että kaikkien virvoitusjuomien kulutus on lisääntynyt Suomessa 10 prosenttia vuodesta 2017 vuoteen 2018.
Sokerilla makeutettujen virvoitusjuomien kohdalla kulutus ei ole merkittävästi vähentynyt pidemmällä aikavälillä, ja niitä juodaan edelleen enemmän kuin sokerittomia vaihtoehtoja. Erityisen hyvin suomalaisille maistuvat kolajuomat.
Amerikkalainen Coca-Cola on Suomen ja maailman ostetuin virvoitusjuomabrändi. Suomessa Coca-Cola-tuotteita valmistaa ja myy Sinebrychoff, joka on kansainvälisen Coca Cola Companyn suomalainen lisenssiyhteistyökumppani.
Yhtiö kertoi Helsingin Sanomissa...
Helsingin Vuosaaren terveysasemalle tulee joka kuukausi noin 1 300 sähköistä yhteydenottoa. Asiakas saa vastauksen yhteydenottoon usein samana päivänä.
Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut digitalisoituvat nopeasti. Esimerkiksi useat terveysasemat tarjoavat asiakkailleen mahdollisuuden varata ja perua aikoja sähköisesti. Monessa paikassa chat-hoitaja neuvoo tarvittaessa. Etälääkäri voi puolestaan ottaa potilaan vastaan nopeammin kuin mitä hän ehtisi tehdä kasvokkain. Enää ei tarvitse pelätä noloa takaisinsoittoa bussissa tai jonottaa terveysasemalla.
Virtuaalisairaalat tarjoavat monenlaisia palveluita, kuten erilaisia digihoitopolkuja, jotka mahdollistavat uudenlaisen tiedon kulun ja...
Myönteisen muutoksen taustalla ovat vuonna 2015 ratifioitu ns. Istanbulin sopimus sekä samana vuonna voimaan tullut turvakotilaki. Turvakotiin tulemisen kynnys on usein jo valmiiksi korkea, eikä kynnystä tule korottaa entisestään hankalilla hallinnollisilla esteillä. Näitä olivat ennen turvakotilakia muun muassa asiakasmaksut.
”Turvakotipalvelun tuottajan näkökulmasta turvakotilaki on ollut odotettua parempi ja sen käytäntöön paneminen on sujunut erittäin hyvin.”- Karola Grönlund, Pääkaupungin turvakoti ry:n toiminnanjohtaja
Apua tarvitseva pääsee turvakotiin aiempaa helpommin
Turvakotilain myötä turvakotipalvelujen järjestämisvastuu tuli THL:lle ja rahoitusvastuu toiminnasta valtiolle....
Opetusministeri Li Andersson väläytti Ylen Ykkösaamun puheenvuorossaan 19.10. kotihoidon sisaruskorotusten lakkauttamista ja niiden kompensoimista alentamalla varhaiskasvatusmaksuja. Muutoksen tarkoitus olisi lisätä varhaiskasvatukseen osallistumista ja työllisyyttä.
Ylen uutinen Anderssonin puheenvuorosta, 19.10.2019
Käyn tässä kirjoituksessa läpi omaani ja muiden tutkimuksiin perustuen, miten sisaruskorotuksen poistaminen sopisi tähän tarkoitukseen.
Sisaruskorotusta maksetaan kotihoidon tuen saajille, kun he hoitavat myös muita kuin nuorinta lastaan kotona. Sen suuruus on 101 €/kk alle kolmivuotiaista ja 65 €/kk muista alle kouluikäisistä lapsista. Se siis tuo noin 12–30...
Keväällä 2019 THL:n palvelumuotoilija Sami Makkula sai inspiroivan tehtävän muotoilla Pakolaisten mielenterveystyön osaamiskeskuksen yhdessä yliopistosairaaloiden kanssa.
Olimme jo aiemmassa pakolaisten mielenterveystyötä kehittävässä hankkeessamme PALOMAssa havainneet, että pakolaisten mielenterveystyön alueellinen ja valtakunnallinen koordinointi oli puutteellista. Samoin THL:n tutkimukset ja aiemmat hankkeet osoittavat, että väestöryhmien välisiä mielenterveyseroja on kavennettava systemaattisesti.
Uudessa PALOMA2-hankkeessamme päätimme tarttua toimeen ja lähteä kehittämään osaamiskeskustoimintaa pakolaisten mielenterveystyöhön yliopistosairaaloissa palvelumuotoilun keinoin.
Osaamiskeskusta tarvitaan kehittämään palveluita ja tukemaan eri alueiden ammattilaisia, jotta pakolaistaustaisten tai vastaavista lähtökohdista Suomeen...
Julkisuudessa on käyty keskustelua lapsiin vaikuttavista kielteisistä elämäntapahtumista sekä psykososiaalisten ja terveydellisten ongelmien kasaantumisesta tietylle väestönosalle.
Selviytymisen vahvistamisen näkökulma on jäänyt ongelmakeskeisen puheen jalkoihin.
Resilienssi eli selviytymisen taitotila kuvaa yksilön kykyä nousta jaloilleen vaikeuksien jälkeen. Jotkut yksilöt selviävät kielteisistä elämäntapahtumista muita paremmin.
Selviytymisen taitotila ei kuitenkaan ole synnynnäinen ominaisuus. Selviytymistaidon vahvuuteen voidaan vaikuttaa monin tavoin.
Lapsen selviytymisen taitoon vaikuttavat hänen omista ominaisuuksistaan muun muassa älykkyys, empatiakyky ja yhteistyötaidot.
Lisäksi muun muassa vanhemman hyvä suhde lapseen sekä lapsen läheiset suhteet...
