Asiantuntijamme ottavat blogissa kantaa ajankohtaisiin aiheisiin, tulkitsevat yhteiskunnallisten ilmiöiden merkityksiä sekä esittävät uusia näkemyksiä ja ratkaisuehdotuksia. THL:n kannan esittää laitoksen johto.
Arvostettu brittiläinen lääketieteen lehti The Lancet julkaisi viime vuonna tutkimuksen, jossa osoitettiin, että matala sosiaaliluokka on terveysriski. Erittäin laajaan väestöseuranta-aineistoon perustuneen tutkimuksen mukaan se on riskinä verrattavissa epäterveellisiin elintapoihin. Tutkimuksessa seurattiin kaikkiaan 1,7 miljoonaa ihmistä seitsemästä korkean elintason maasta, mm. USA:sta, Australiasta ja Sveitsistä.
Seurannan aikana kuolleita oli yli 300 000. Tutkimus osoitti, että matala sosiaalinen asema lyhensi elinajanodotetta 2,1 vuodella. Tätä suurempia terveysriskejä olivat vain tupakointi (4,8 vuoden menetys) ja ylipaino (3,9 vuoden menetys).
Perinteisiin terveyden...
Työikäisten työkyvyn ylläpitäminen ja ennenaikaisten kuolemien ehkäisy, väestön ikääntyminen ja monisairastavuus sekä näistä johtuva hoitokustannusten kasvu ovat keskeisiä terveyden ja hyvinvoinnin haasteita Suomessa ja yleensäkin länsimaissa tänä päivänä. Sekä kansanterveyden että -talouden kannalta on tärkeää, että tämäntyyppisiä muutoksia voidaan ennakoida mahdollisimman tarkkaan.
Ennaltaehkäisyllä, interventioilla, resurssien oikealla kohdentamisella sekä poliittisilla päätöksillä voidaan vaikuttaa väestön terveyden ja hyvinvoinnin kehitykseen. Esimerkiksi hoitotaakan ja erilaisten tukien tarpeen ennakointi ja niihin vaikuttavat tekijät ovat päätöksenteossa keskeisiä.
Ennakointia voidaan tehdä mm. erilaisten...
Suomessa on käynnissä pimeyden ja valon voimien kamppailu. Tämän käsityksen saa tunteita herättävästä kesä-talviaikakeskustelusta. Monissa maissa tällä keskustelulla on pitkät perinteet. Britanniassa kesäaikaa ja valoisia iltoja on kannatettu kansanliikkeen voimin, Australian eri osavaltioissa asiasta on järjestetty useita kansanäänestyksiä ja Queenslandissa jopa perustettu yhden asian puolue ajamaan kesäajan käyttöönottoa.
Jos EU:n komission direktiiviesitys toteutuu, kellojen siirtämisestä luovutaan. Jäsenmaiden päätettäväksi jää aikavyöhykkeen valinta eli käytännössä pohdinta, noudatetaanko nykyistä talvi- vai kesäaikaa.
Päätös joudutaan tekemään voimakkaiden kansalaismielipiteiden mutta verraten...
Miten rakentaa toimivat ja oikea-aikaiset palvelukokoisuudet ja -ketjut maahanmuuttajaperheelle, syrjäytyneelle nuorelle tai lähiön yksinhuoltajaperheelle, jolla ei ole tukiverkkoja?
Ihmisten hyvinvointiin vaikuttavat ilmiöt ovat usein monimutkaisia vyyhtejä, jotka voivat syntyä yllättäen ja joista selviytymiseen eivät riitä rutiininomaiset ratkaisut. Niitä voidaan verrata tutkimuksissa kuvattuihin ilkeisiin ongelmiin (wicked problems), jotka ovat moniulotteisuutensa vuoksi vaikeita hahmottaa ja joista on ennalta saatavissa vain rajallisesti tietoa.
Ymmärrys kasvaa, kun ilkeitä ongelmia tarkastellaan eri näkökulmista, pilkotaan osiin ja kun tiedon määrä lisääntyy. Tällaisessa...
Vuoden 2018 alussa alkanut osallistavan sosiaaliturvan kokeilu on nostanut esiin kysymyksiä sosiaalityön tulevaisuudesta.
Kokeilun tarkoituksena on vähentää uusilla tavoilla riippuvuutta toimeentulotuesta ja tutkia, miten toimeentulotuen asiakkaiden ohjaus Kelasta sosiaalityöhön toimii niin sanotun eTotu-järjestelmän kautta.
Kokeilu aloitettiin kuudessa kunnassa. Nyt mukana on viisi kuntaa: Kangasala, Kemijärvi, Kuopio, Tampere ja Raisio. Kokeilukunnat ovat tarttuneet innokkaasti mahdollisuuteen kehittää sosiaalityötä.
Valitettavasti joissakin kunnissa into on näyttänyt latistuvan helposti.
”Vaikka pätevä sosiaalityöntekijä olisi tarjolla omassa kunnassa, muutaman kunnan kohdalla on tullut esiin, että...
Kentältä kuului viestiä, että sote-ammattilaiset kaipaavat apua monikulttuuristuvan asiakaskunnan palvelemisessa. Helpotusta eri kulttuurista tulevan asiakkaan kohtaamiseen ryhdyttiin COPE-hankkeessa miettimään keväällä 2017. Selvitystyön, haastattelujen sekä sote-ammattilaisten toiveiden kartoittamisen jälkeen toteutettiin kaksi koulutusinterventiota, joista ensimmäinen tapahtui sosiaalihuollossa ja toinen sairaalassa.
Interventioiden luentomuotoinen opetus oli osallistujien mieleen. Hektisestä työstä irrottautuminen ennalta sovittuina ajankohtina osoittautui kuitenkin vaikeaksi ja osallistujajoukko jäi usein pieneksi. Tämä vahvisti näkemystämme, että eri kulttuureista tulevien asiakkaiden kohtaamisen avuksi tarvittiin paikasta ja ajankohdasta riippumaton kouluttautumisvaihtoehto. Tästä...
Eduskunnan oikeusasiamiehen raportit lastensuojelun yksiköihin tehdyistä tarkastuksista ovat nostaneet sijaishuollon ongelmat julkiseen keskusteluun. Keskustelu on vahvistanut kielteisiä mielikuvia lastensuojelusta, mikä ei ole sijaishuollossa olevien lasten eikä heidän perheidensä etu. Monet raskasta lastensuojelutyötä tekevät ovat saaneet ansiotta kylmää vettä niskaansa.
Huolta herättävien tapausten rinnalle tarvitsemme realistisen kokonaiskuvan lastensuojelusta sekä siitä, miten havaittuihin ongelmiin on viime vuosina puututtu.
Sosiaali- ja terveysministeriön teettämä lastensuojelun menneisyystutkimus paljasti, että koulukodeissa on tapahtunut kaltoinkohtelua, jota ei voida hyväksyä eikä puolustella. Tutkimus myös...
Lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila ja sisäministeri Kai Mykkänen kirjoittivat Tyttöjen päivänä 11.10.2018 lapsiasiavaltuutetun blogissa huolestuttavasta ilmiöstä: ulkomaalaistaustaiset nuoret kokevat huomattavasti muita nuoria useammin seksuaalista väkivaltaa. Ulkomaista syntyperää olevilla nuorilla on myös muita hyvinvoinnin pulmia huomattavasti suomalaista syntyperää olevia nuoria enemmän.
Blogissa kirjoitetaan maahanmuuttajien tuovan mukanaan suomalaista kulttuuria rikastuttavia piirteitä. Siinä kiinnitetään huomiota myös rikollisiin ja ihmisoikeuksia loukkaaviin ilmiöihin, kuten seksuaaliseen väkivaltaan. Tekstistä voi saada sen käsityksen, ulkomaista syntyperää olevien nuorten kokema seksuaalinen väkivalta ja häirintä johtuisivat...
Suomessa on noin miljoona 63 vuotta täyttänyttä. Suurin osa iäkkäistä on vireitä ja toimeliaita kansalaisia, jotka pärjäävät omin avuin omissa kodeissaan.
Avuntarve lisääntyy noin 75 ikävuoden jälkeen. Mutta ikä ei yksin määrittele avuntarvettamme, vaan se, miten toimintakykyisiä olemme ja millainen tukiverkosto meillä on. Me kaikki olemme erilaisia, myös vanhana. Useimmilla meistä on kuitenkin toive asua kotona niin pitkään kuin mahdollista – heikentyneestä terveydestä ja toimintakyvystä huolimatta. Koti on tärkeä paikka. Siellä on läsnä oma elämämme, tutut...
Perheet joutuvat pakenemaan kodeistaan ja jättämään lähes kaiken omistamansa taakseen uhkaavan sotatilan vuoksi. Pakomatkaan liittyy monenlaisia vaaroja, eivätkä kaikki selviä. Tulijoihin suhtaudutaan ristiriitaisesti ja monesti oudoksuen. Kieli on vähän erilaista, kuten monet tavatkin. Tulijat tuovat tullessaan myös merkittävää taloudellista taakkaa.
Toisaalta osa suhtautuu tulijoihin myötätunnolla: kaikkia kuuluu auttaa. Monet perheet hautaavat sodassa kuolleita isiään. Ne, jotka selviävät, eivät pysty muistelemaan sodan kauheuksia, saati puhumaan niistä. Lapsia lähetetään muualle turvaan, vaikka jälleennäkemisen ikävä, huoli selviämisestä ja...
