Lähikuva puun lehdestä.

Tiedosta terveyttä ja hyvinvointia

Asiantuntijamme ottavat blogissa kantaa ajankohtaisiin aiheisiin, tulkitsevat yhteiskunnallisten ilmiöiden merkityksiä sekä esittävät uusia näkemyksiä ja ratkaisuehdotuksia. THL:n kannan esittää laitoksen johto.

Uusimmat

Huoli syrjäytymisvaarassa olevista nuorista miehistä on ylikorostettu

OECD:n ”Education at a Glance”-raportti aiheutti huolta paljastettuaan, että yhä useampi suomalainen nuori – ja erityisesti nuori mies – ei opiskellut, ei ollut töissä, varusmiespalveluksessa eikä osallistunut kuntouttavaan tai työllistävään toimintaan. NEET-nuorten, ‘Not in Employment, Education or Training’, katsotaan olevan syrjäytymisvaarassa.
Vuoden 2016 OECD:n raportin mukaan oli NEET-nuorten osuus 20–24-vuotiaista miehistä noussut 17,6 prosentista 21,1 prosenttiin ja naisten 13,8 prosentista 15,4 prosenttiin. Kaikkiaan 18,3 prosenttia 20–24-vuotiaista suomalaisnuorista kuului NEET-ryhmään kun OECD-maiden keskiarvo oli 17 prosenttia.
NEET-status...

Lue lisää Huoli syrjäytymisvaarassa olevista nuorista miehistä on ylikorostettu

Myös vaarallisuudelta suojelu voi olla vaarallista

Lukuaika4 min

Erityisesti hiljaisina kesäaikoina media kirjoittaa mielellään shokkiotsikoin hansikaskuristajista ja Jaguar-kaahareista, jotka herättävät kysymyksiä siitä, eikö yhteiskuntaa voisi suojella paremmin vaarallisilta yksilöiltä.
Tätä kysymystä on pyöritelty koko satavuotiaan Suomen itsenäisyyden ajan. Ne ideanikkarit, jotka keksivät kuolemantuomioiden käyttöönoton tai laitokseen sulkemisen loppuiäksi sopivaksi ratkaisuksi, eivät välttämättä tule ajatelleeksi, että näitä keinoja on joskus kokeiltu, ja niistä on luovuttu syystä.
Vielä autonomian aikana 1800-luvulla Siperiaan lähettäminen toimi ratkaisuna jonkin aikaa, mutta viimeistään 1800-luvun loppupuolella Suomen suuriruhtinaskunnassa pohdittiin jo ankarasti,...

Lue lisää Myös vaarallisuudelta suojelu voi olla vaarallista

Sote-uudistuksessa tarvitaan rekisteritietoa

Rekisterit ovat ainoa tapa arvioida luotettavasti hoidon vaikuttavuutta ja laatua.
Sote-uudistuksen vaikutusten arvioiminen vaatii luotettavaa tietoa terveydenhuollon palveluista. Hoidon lääketieteellistä laatua ja vaikuttavuutta tai kustannusvaikuttavuutta ei voida arvioida ilman rekisteritietoa.
Koska sairauden vaikeus­aste vaihtelee ja potilaat ovat erilaisia, tämän ­rekis­teritiedon tulee olla potilas­ryhmä­kohtaista. Muuten vääriin johtopäätöksiin päätymisen vaara on suuri hoitavien yksiköiden keskinäistä suoriutumista verrattaessa.
Kliinisillä laaturekistereillä voidaan arvioida, kuinka osuvasti ­esimerkiksi sydäninfarktipotilaiden diagnoosi on tehty ja vastaavatko hoidot hoitosuosituksia ja yleisiä hoitokäytäntöjä. Hoitotuloksia voidaan arvioida potilaan kokemuksella...

Lue lisää Sote-uudistuksessa tarvitaan rekisteritietoa

Vanhempien tuen tarve ei pääty taaperovaiheeseen

Lukuaika4 min

Neuvolan ja kouluterveydenhuollon laajoissa terveystarkastuksissa keskustellaan vanhempien kanssa perheen arjen kuulumisista ja mahdollisista tuen tarpeista. Terveydenhoitajien ja lääkäreiden kokemuksen mukaan laajat terveystarkastukset mahdollistavat paneutumisen perheen tilanteeseen, mikä edistää tuen tarpeiden tunnistamista ajoissa ja tuen tarjoamista.
Tuen tarve liittyy perheissä vanhempien jaksamiseen, parisuhteen toimivuuteen ja perheen vuorovaikutukseen. Lisäksi eri ikäryhmien palveluissa voidaan havaita myös lapsen ikävaiheen mukaisia perheen tuen tarpeita.
Raskauden aikana korostuvat vanhempien fyysisen ja psyykkisen terveyden kysymykset ja pulmat sekä riittävä tukiverkosto, tietävät äitiysneuvoloiden terveydenhoitajat...

Lue lisää Vanhempien tuen tarve ei pääty taaperovaiheeseen

”Kiitos ammattitaitoisista korvista” – Nollalinja vastaa 24h/7

Lukuaika4 min

Nollalinjan puhelin soi. Päivystäjä vastaa. Nuori nainen kysyy arasti, voiko hän kysyä neuvoa, koska ei tiedä mitä hänen pitäisi ajatella tai tehdä.
Soittaja on kokenut uudessa avioliitossa ensimmäistä kertaa fyysistä väkivaltaa miehensä taholta. Liitossa on ollut aiemmin solvaamista ja nimittelyä, mutta nyt tilanne oli kärjistynyt humalan myötä fyysiseksi väkivallaksi.
Soittaja on hyvin järkyttynyt ja häpeissään. Nuori nainen kokee itse aiheuttaneensa tilanteen. Hän ei voi puhua tilanteesta kenenkään läheisen kanssa. Väkivalta hävettää – avioliitto on tuore, ystävät...

Lue lisää ”Kiitos ammattitaitoisista korvista” – Nollalinja vastaa 24h/7

Kesälomalla on aikaa parisuhteen puolivuotistarkistukselle

Lukuaika4 min

Avioerohakemukset lisääntyvät joulun ja kesälomien jälkeen. Varma kesän merkki on se, että parisuhdetta pohditaan lehtien palstoilla. Odotukset loma-ajalle ovat monilla kieltämättä suuret, mutta niiden ei tarvitse olla pelokkaat ja tuhoisat. Suomessa kesä on lyhyt ja odotukset täydellisestä kesästä lomineen suuret.
Pariterapeutit näkevät loma-ajat, esimerkiksi joulun ja juhannuksen, myös mahdollisuutena parisuhteelle. Pariterapeutti Keijo Markova on ehdottanut, että pelkäämisen ja pahimman mahdollisen odottamisen sijaan alkaisimmekin nähdä loma-ajan mahdollisuutena tehdä puolivuotistarkastus parisuhteelle. Mitä pikemmin haasteet huomataan, sen helpompi...

Lue lisää Kesälomalla on aikaa parisuhteen puolivuotistarkistukselle

Turha kuolema voi johtua palvelujärjestelmän rakenteista

Terveydenhuollon tutkimuksessa puhutaan toisinaan ”vältettävissä olevasta kuolemasta”. Tällaisen kuoleman välttäminen edellyttää, että palvelut järjestetään uudella tavalla ja hoidossa tapahtuu uudistuksia.
Kun kuolema ennen pitkään on aina väistämätön, on hyvä täsmentää, mitä ilmaisulla tarkoitetaan. Tarkasti ottaen kyse on ”terveydenhuollon keinoin vältettävissä olevista” kuolemasta. Niistä kuolemista, jotka voitaisiin välttää, jos saatavilla olisi ”oikea-aikaisesti” vaikuttavia terveyspalveluja, eli tepsivää hoitoa kun on tarve.
Selkosuomeksi sanottuna osa kuolemista on turhia, joita ei pitäisi tapahtua nykyaikaisessa hoitojärjestelmässä. Puhun jatkossa ”turhista” kuolemista.
Joka kymmenes...

Lue lisää Turha kuolema voi johtua palvelujärjestelmän rakenteista

Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen terveydestä ja hyvinvoinnista tarvitaan parempaa tietoa

Mitä ei tilastoida ja tutkita, sitä ei ole olemassa.
Ruotsissa rekisteröity parisuhde hyväksyttiin vuonna 1995 ja tasa-arvoinen avioliitto vuonna 2009, useita vuosia ennen Suomea. Samaa sukupuolta olevat saivat länsinaapurissamme adoptio-oikeuden vuonna 2003 ja naisparit oikeuden hedelmöityshoitoihin vuonna 2005.
Parin vuosikymmenen aineistolla voidaan jo osoittaa tilastollisia trendejä, joita Tukholman yliopiston tutkija Martin Kolk esitteli 20. pohjoismaisessa väestötieteen kokouksessa Turussa kesäkuun puolessavälissä.
Naispareilla eron riski on suurempi
Heteroliitot solmitaan Ruotsissa keskimäärin 28–30-vuotiaana. Naispareilla keskiarvo oli kuusi vuotta enemmän, kun taas...

Lue lisää Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen terveydestä ja hyvinvoinnista tarvitaan parempaa tietoa

THL otti otteen tutkimuksestaan – ”Kotipesä on nyt siivottu”

THL teki viime kevään aikana historiansa ensimmäisen kokonaisesityksen omasta tutkimustoiminnastaan.
Tehtävä ei ollut aivan helppo. Vuosien mittaan lukuisista tutkimushankkeista oli kasvanut vahva ristikkäin ja päällekkäin rönsyilevä juurakko, joka ulottuu laitoksen joka sopukkaan ja kaikkeen toimintaan.
Edeltäjälaitosten vahva perinne ja THL:n kokemat suuret muutokset ovat sekä hidastaneet kokonaisesityksen tekemistä että tehneet siitä yhä tarpeellisemman ja kiireellisemmän. Nyt oli sopiva hetki tarttua THL:n toiminnan ytimeen.
Vahva ja elinvoimainen juurakko antaa asiantuntijatyölle ja viranomaistoiminnalle vahvan perustan, kertoo selvitys. ”Paikoin tutkimuksen...

Lue lisää THL otti otteen tutkimuksestaan – ”Kotipesä on nyt siivottu”

Maahanmuuttajan toimintakyky tulee selvittää työllistämisen edistämiseksi

Sote- ja maakuntalakien yhteydessä uudistetaan myös kotoutumislakia, sillä kuntien ja maakuntien vastuiden muuttuessa myös kotoutumisen vastuutahot muuttuvat. Uuden kotoutumislain luonnoksessa maakunta vastaa kotouttamisen kokonaisuudesta ja monialaisesta yhteistyöstä, ja kunnan on edelleen huomioitava eri väestöryhmien tarpeet osana omia vastuualueitaan.
Osana maahanmuuttajan kotoutumistoimia Suomessa tehdään niin kutsuttu alkukartoitus muun muassa työttömille työnhakijoille, toimeentulotuen saajille ja sitä pyytäville. Kartoituksessa selvitetään maahanmuuttajan kielitaito, aiempi koulutus ja työkokemus sekä valmiudet työhön ja opiskeluun. Alkukartoituksen jälkeen laaditaan kotoutumissuunnitelma ja ohjataan kotoutumiskoulutukseen.
Uudistettavalla...

Lue lisää Maahanmuuttajan toimintakyky tulee selvittää työllistämisen edistämiseksi