Perustason palveluiden vahvistamisesta on puhuttu jo pitkään Alkoholin liikakäyttö ja tupakointi ovat merkittävimpiä suomalaisen yhteiskunnan terveysuhkia. Myös haitallinen ja ongelmallinen rahapelaaminen tai huumausaineiden käyttö kuormittavat yksilöitä, lähiyhteisöä ja yhteiskuntaa. Paljärven ja Mäkelän (2019) tutkimusten mukaan merkittävä osa alkoholin vuoksi kuolleista on käyttänyt perus- ja erityispalveluita vuosien ajan ennen kuolemaansa: alkoholisyistä kuolleista neljä viidestä oli ollut […]
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, sosiaali- ja terveysministeriö sekä käytännön sote-asiantuntijat eri puolilta Suomea käynnistivät keväällä 2018 palvelukokonaisuuksien ja ketjujen kehittämisverkoston. Verkostoa kutsutaan PKPK-verkostoksi. Verkostolla on kaksi tavoitetta: ensinnäkin tavoitteena on luoda geneerinen palvelukokonaisuuksien ja -ketjujen määrittelyn, ohjaamisen ja seurannan malli, jota alueet voivat hyödyntää PKPK-työssään. Toinen tavoite on mahdollistaa alueiden välinen vertaiskehittäminen. Verkoston työskentelyn yhdyspinnoille […]
Asiakasosallisuus on asiakkaan osallistumista ja vaikuttamista palvelujen kehittämiseen, suunnitteluun, tuottamiseen ja arviointiin sekä niistä päättämiseen vuorovaikutteisesti ammattilaisten kanssa. Asiakasosallisuudesta on lukuisia hyötyjä niin yksilön, ammattilaisten, kuin organisaationkin kannalta. Tämä tuli ilmi myös pro gradu –tutkielmaani varten tehdyissä haastatteluissa, joissa kartoitin sosiaali- ja terveydenhuollon organisaation johdon ja esihenkilöstön kokemuksia asiakasosallisuudesta. ”Kyllähän me halutaan tietää mitä ihmiset […]
Viime päivinä mediassa on keskusteltu vilkkaasti toimeentulotukijärjestelmän heikkouksista. Keskustelu alkoi Ylen 19.5.2020 julkaisemasta jutusta, jossa haastateltiin sosiaalitoimiston asiakkaita ja työntekijöitä. Keskustelu on kiinnittynyt pääosin siihen, miten Kela on onnistunut tehtävässään. Kuntien osuus on jäänyt vähemmälle huomiolle. Tutkimusten mukaan toimeentulotukiuudistuksen ongelmia on kuitenkin enimmäkseen niiden henkilöiden kohdalla, jotka tarvitsevat Kelan etuuden lisäksi myös muuta, pääasiallisesti kunnan […]
”Emme taistele vain epidemiaa, vaan myös infodemiaa vastaan”, on todennut WHO:n pääjohtaja Tedros Adhanom Ghebreyesus. Infodemia tarkoittaa suurten informaatiomäärien leviämistä nopeasti ja laajalle. Tietoa on valtavasti, se on päällekkäistä, ristiriitaista, ja luotettava tieto sekoittuu helposti humpuukiin. COVID-19-kriisin aikana kansainvälisissä terveydenhuollon johtamisen verkostoissa, kuten European health management association -järjestössä eli EHMAssa, on nostettu esiin terveyteen ja […]
Koronaepidemia tarkoittaa poikkeuksellisia oloja myös oikeudellisesti. Suomessa alettiin soveltaa 17.3.2020 ensimmäisen kerran sotien jälkeen hätätilaoikeutta. Hallitus totesi tuolloin tasavallan presidentin kanssa, että Suomessa vallitsee koronaviruksen takia valmiuslain tarkoittamat poikkeusolot, ja antoi eduskunnalle valmiuslain käyttöönottoasetukset. Valmiuslaki antaa mahdollisuuden toteuttaa erilaisia kriisitilan vaatimia toimia, jotka rajoittavat voimakkaasti yksilön perusoikeuksia, kuten henkilökohtaista vapautta, liikkumisvapautta, kokoontumisvapautta, elinkeinovapautta ja oikeutta […]
Koronaepidemian aikana terveydenhuollon järjestelmää on maassamme viritetty huippukuntoon. Samalla kunnista on tullut kuitenkin vakavia viestejä siitä, ettei sosiaalihuollon varautuminen ole läheskään samalla tasolla. Viestit kertovat, että osassa sosiaalihuollon palvelujärjestelmää ollaan jo toimintakyvyn äärirajoilla. Tiedämmekö, mitä sosiaalihuollon palveluissa tällä hetkellä tapahtuu? Sosiaalihuolto on tukenut terveydenhuoltoa Koronavirus on paitsi tartuntoja ja sairastamista myös taloudellista ahdinkoa, osattomuutta ja […]
Koronapandemia on aiheuttanut ennennäkemättömän suuren lomautusaallon, joka on ruuhkauttanut työttömyyskassoja. Työttömyyskassat ovat julkisuudessa todenneet, etteivät ne kykene tekemään päätöksiä työttömyysturvasta kohtuullisessa ajassa (Yle 1.4.). Jos lomautetuilla tai työttömäksi jääneillä ei ole säästöjä, heitä uhkaa taloudellinen ahdinko: monet laskut on maksettava vaikka työttömyyskassasta ei vielä saa mitään. Sosiaaliturvaan on tilapäisiä toimeentulovaikeuksia varten rakennettu viimesijainen vaihtoehto: toimeentulotuki. […]
Tiedättekö, kuinka paljon köyhyys yleistyi 90-luvun laman aikana? Entä kuinka paljon tuloerot kasvoivat? Yleisimmin käytettyjen köyhyys- ja tuloeromittarit kertovat, ettei ollenkaan. Pienituloisuusaste laski vuosina 1990–1993 poikkeuksellisen paljon, 3,3 prosenttiyksikköä. Yleisin tuloeromittari Gini-indeksi sen sijaan pysyi lähes muuttumattomana. Euromääräiset, absoluuttiset tuloerot sen sijaan pienenivät huomattavasti. Tulee mieleen, että onkohan tässä mittareissa vikaa, koska koettu ja tiedotusvälineiden […]
Koronakriisi on sekoittanut maailman talouden. Suojellakseen väestöä hallitukset ovat ottaneet käyttöön rajoituksia, jotka ovat johtaneet taloudellisen toimeliaisuuden vähenemiseen ja joillain aloilla sen täydelliseen pysähtymiseen. Kansalaiset joutuvat kokemaan ennennäkemättömän suuria ja äkillisiä heikennyksiä toimeentulossaan. Eri puolilla maailmaa onkin tehty nopeita päätöksiä kriisitoimista yritysten ja ihmisten tukemiseksi. Kriisitoimet ovat kiinnostavia paitsi reagointeina äkilliseen taloudelliseen hätään myös uusina […]
