”Emme taistele vain epidemiaa, vaan myös infodemiaa vastaan”, on todennut WHO:n pääjohtaja Tedros Adhanom Ghebreyesus. Infodemia tarkoittaa suurten informaatiomäärien leviämistä nopeasti ja laajalle. Tietoa on valtavasti, se on päällekkäistä, ristiriitaista, ja luotettava tieto sekoittuu helposti humpuukiin. COVID-19-kriisin aikana kansainvälisissä terveydenhuollon johtamisen verkostoissa, kuten European health management association -järjestössä eli EHMAssa, on nostettu esiin terveyteen ja […]
Koronaepidemia tarkoittaa poikkeuksellisia oloja myös oikeudellisesti. Suomessa alettiin soveltaa 17.3.2020 ensimmäisen kerran sotien jälkeen hätätilaoikeutta. Hallitus totesi tuolloin tasavallan presidentin kanssa, että Suomessa vallitsee koronaviruksen takia valmiuslain tarkoittamat poikkeusolot, ja antoi eduskunnalle valmiuslain käyttöönottoasetukset. Valmiuslaki antaa mahdollisuuden toteuttaa erilaisia kriisitilan vaatimia toimia, jotka rajoittavat voimakkaasti yksilön perusoikeuksia, kuten henkilökohtaista vapautta, liikkumisvapautta, kokoontumisvapautta, elinkeinovapautta ja oikeutta […]
Koronaepidemian aikana terveydenhuollon järjestelmää on maassamme viritetty huippukuntoon. Samalla kunnista on tullut kuitenkin vakavia viestejä siitä, ettei sosiaalihuollon varautuminen ole läheskään samalla tasolla. Viestit kertovat, että osassa sosiaalihuollon palvelujärjestelmää ollaan jo toimintakyvyn äärirajoilla. Tiedämmekö, mitä sosiaalihuollon palveluissa tällä hetkellä tapahtuu? Sosiaalihuolto on tukenut terveydenhuoltoa Koronavirus on paitsi tartuntoja ja sairastamista myös taloudellista ahdinkoa, osattomuutta ja […]
Koronapandemia on aiheuttanut ennennäkemättömän suuren lomautusaallon, joka on ruuhkauttanut työttömyyskassoja. Työttömyyskassat ovat julkisuudessa todenneet, etteivät ne kykene tekemään päätöksiä työttömyysturvasta kohtuullisessa ajassa (Yle 1.4.). Jos lomautetuilla tai työttömäksi jääneillä ei ole säästöjä, heitä uhkaa taloudellinen ahdinko: monet laskut on maksettava vaikka työttömyyskassasta ei vielä saa mitään. Sosiaaliturvaan on tilapäisiä toimeentulovaikeuksia varten rakennettu viimesijainen vaihtoehto: toimeentulotuki. […]
Tiedättekö, kuinka paljon köyhyys yleistyi 90-luvun laman aikana? Entä kuinka paljon tuloerot kasvoivat? Yleisimmin käytettyjen köyhyys- ja tuloeromittarit kertovat, ettei ollenkaan. Pienituloisuusaste laski vuosina 1990–1993 poikkeuksellisen paljon, 3,3 prosenttiyksikköä. Yleisin tuloeromittari Gini-indeksi sen sijaan pysyi lähes muuttumattomana. Euromääräiset, absoluuttiset tuloerot sen sijaan pienenivät huomattavasti. Tulee mieleen, että onkohan tässä mittareissa vikaa, koska koettu ja tiedotusvälineiden […]
Koronakriisi on sekoittanut maailman talouden. Suojellakseen väestöä hallitukset ovat ottaneet käyttöön rajoituksia, jotka ovat johtaneet taloudellisen toimeliaisuuden vähenemiseen ja joillain aloilla sen täydelliseen pysähtymiseen. Kansalaiset joutuvat kokemaan ennennäkemättömän suuria ja äkillisiä heikennyksiä toimeentulossaan. Eri puolilla maailmaa onkin tehty nopeita päätöksiä kriisitoimista yritysten ja ihmisten tukemiseksi. Kriisitoimet ovat kiinnostavia paitsi reagointeina äkilliseen taloudelliseen hätään myös uusina […]
Sosiaali- ja terveydenhuollossa on edessä valtavia muutoksia. Tavoitteena on, että sote-palvelut olisivat tulevaisuudessa aiempaa vaikuttavampia ja asiointi sujuvampaa. Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää paitsi työtapojen, myös tiedonkulun, tietojen kirjaamisen ja tiedolla ohjaamisen uudistamista. Viime viikkojen koronatilanne on lisäksi osoittanut, että mitä suurempi paine järjestelmään kohdistuu, sitä sujuvampaa tiedon kulkua ja tiedolla ohjaamista tarvitaan. Asiakkaita koskevaan tietoon ja […]
THL on perustanut uuden tutkimusverkoston Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman tueksi. Verkosto kokoontui ensimmäisen kerran 22. tammikuuta 2020 ja kokosi yhteen perustason sote-palveluiden tutkimuksesta innostuneita toimijoita eri yliopistoista ja alueilta. Mukana oli sosiaali- ja terveydenhuollon tutkimuksen konkareita, vasta tutkimushattua päähänsä asettelevia tutkija-alkuja sekä tutkimusorientoituneita perustason sote-palveluiden kehittäjiä. Heitä yhdistää kiinnostus ilmiöihin, jotka liittyvät tulevaisuuden sote-keskuksiin, […]
Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman valmistelu on puolivälissä. Ohjelmalla on viisi tavoitetta, joista yksi on toiminnan painotuksen siirtäminen raskaista palveluista ehkäisevään ja ennakoivaan työhön. Miten sen voi menestyksekkäästi saada aikaan? Muutos vaatii pysyviä rakenteita monialaiselle yhteistyölle ja toimivia malleja eri sisältöalueille. Lisäksi mukana olevilla toimijoilla on oltava riittävästi resursseja, valtaa ja hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen […]
Julkisuudessa on käyty keskustelua, että jopa kymmenettuhannet hoitajat olisivat jättäneet työnsä sosiaali- ja terveydenhuollossa. Tarjolla on ollut lukuja 6 500:n ja 72 000:n välillä. Mistä on kyse? Virallinen tilastoluku on niinkin kaukaa kuin vuodelta 2014. Tiedot saadaan kahdesta lähteestä yhdistelemällä. Tilastokeskuksen työssäkäyntitilastosta selviää, ovatko sosiaali- ja terveydenhuollon koulutuksen saaneet töissä ja millaisissa tehtävissä, vai ovatko […]
