Perhevapaiden uudistaminen käynnistyi syyskuun lopussa pidetyllä kuulemisella, ja valmistelutyöryhmä aloitti työnsä lokakuun alussa. Ehdotin kuulemisessa uudistuksen valmistelua THL:n suositteleman 6+6+6-mallin periaatteiden mukaisesti ja sitä kohti edeten. Tärkein askel olisi pidentää isyysvapaata neljään kuukauteen ja näin turvata lapsen hoito ansiosidonnaisella päivärahalla aina vuoden ja kahden kuukauden ikään saakka. Peruslähtökohdat lapsen hyvinvointi, sukupuolten tasa-arvo ja perheiden toimeentulo 6+6+6-mallin periaatteet […]
Sosiaali- ja terveydenhuoltoa uudistetaan muuallakin kuin Suomessa. Taustalla olevat haasteet – väestön ikääntyminen, moniongelmaisuus, terveydellinen epätasa-arvo ja niukkenevat resurssit – ovat yhteisiä, ja niin ovat pitkälti myös tavoitteet: ehkäisevän toiminnan ja peruspalvelujen vahvistaminen. Ja kuten Suomessa, järjestelmää voidaan uudistaa muun muassa valinnanvapautta ja palveluintegraatiota edistämällä. Tarkastelimme sote-uudistuksia Baskimaassa, Skotlannissa ja Pohjois-Irlannissa. Valinnanvapauden vahvistamisen sijaan nämä […]
Väestö odottaa sote-uudistukselta erityisesti sujuvia, vahvoja yhdenvertaisia peruspalveluita. Nämä ovatkin uudistuksen alkuperäisiä tavoitteita. Hyvä niin. Mutta tiedämmekö viiden vuoden kuluttua, ovatko nyt tehdyt ratkaisut edistäneet sosiaali- ja terveyspoliittisia tavoitteita vai vieneet kehitystä jopa huonompaan suuntaan? Tiedolla on erilaisia käyttäjiä Valtakunnalliset ja tulevien maakuntien päätöksentekijät tarvitsevat ajantasaista tietoa uudistuksen etenemisestä ja vaikutuksista, jotta prosessia voidaan ohjata […]
Ei ole enää uutinen, että pienituloinen, siis köyhä, on sairaampi ja kuolee keskimäärin varhemmin kuin rikas tai suurituloinen. Tämän huomaa myös tuore kokoava katsauksemme tuloryhmien välisiä terveyseroja selvittäneisiin tutkimuksiin. Kokosimme siihen tulokset kolmesta suomalaisaineistosta tehdystä kuudesta alkuperäistutkimuksesta. Uutinen sen sijaan on, tai pitäisi olla, että terveyserot ovat edelleen olemassa. Siitäkin huolimatta, että terveyseroja on yritetty kaventaa jo […]
THL:lla on loistava mahdollisuus auttaa tulevaa sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistusta. Meillä on osaajia ja ammattitaitoa, on väestötutkimusta, tilastoa ja rekisteriä. Tietoa on joka lähtöön, mutta tiedon pirstaleisuus haittaa edelleen tiedon käyttöä. Mitä THL sitten voi tehdä? Ensinnäkin on tärkeää, että laki rekisteritiedon toissijaisesta käytöstä hyväksytään eduskunnassa. Ilman, että tiedon hyödyntäjät voivat vaihtaa ja siirtää tietoja […]
Satunnaistusta ei tule pelätä terveydenhuollon toiminnan vaikutusten arvioinnissa. Se on kiistattomin ja yksiselitteisin tapa selvittää, mikä on paras hoito. Terveydenhuollon vaikutusten arviointi on SOTE-uudistuksen voimaantuloa odottaessa tärkeämpää kuin ehkä koskaan aiemmin. THL on tiivisti mukana kehittämässä sekä väestön terveyttä ja terveydenhuollon toimintaa kuvaavaa SOTE-tietopohjaa että laatimassa kriteereitä ja indikaattoreita maakuntien sote-palveluiden arvioimiseksi. Pelkkä tietopohja ja […]
Suomen hallitus päätti elokuun lopun budjettiriihessä rahoittaa sosiaali- ja terveydenhuollon tietojen käyttöä hallinnoivan lupaviranomaisen perustamista. Lupaviranomaista koskeva lainsäädäntö on menossa eduskuntakäsittelyyn tämän syksyn aikana – pitkän valmistelun jälkeen. Toteutuessaan laki purkaa moninkertaista byrokratiaa, joka on estänyt rekisteritiedon ja sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottamien tietojen hyödyntämistä. Samalla avautuvat laajempaan käyttöön ne tietovarannot, joiden käyttöön joillakin organisaatioilla – kuten […]
Mitä olisi tutkijan kesä ilman kansainvälisiä konferensseja. 12. Pohjoismaisessa kansanterveyskokouksessa Tanskan Aalborgissa kuultiin kiinnostava kansanterveysjohtajien keskustelu, jossa johtajat kertoivat avoimen vilkkaasti suurimmista kansanterveyden esteistä, onnistumisistaan ja epäonnistumisistaan hyvässä pohjosmaisessa hengessä. Suomen panelisti THL:n ylijohtaja Marina Erhola muistutti satavuotiaan Suomen ylpeydenaiheesta: sodan jälkeen suomalaisten elinikä on pidentynyt 20 vuodella ja saadut lisävuodet ovat terveitä elinvuosia. Mitä sitten voimme oppia muilta […]
Kansallisen FinTerveys-tutkimuksen tiedonkeruu on päättymässä. Lähes 70 prosenttia kutsutuista on osallistunut tutkimukseen joko osallistumalla terveystarkastukseen tai vähintäänkin palauttamalla kyselylomakkeen. Tämä on todella hienoa! Suomalaisten osallistuvat kansanterveydestä kertoviin kansallisiin tutkimuksiin kansainvälisesti verraten huippuhyvin. Monessa Euroopan maassa päästään hädin tuskin 45 prosentin osallistumisaktiivisuuteen. Kuva kansanterveyden tilasta jää silloin vajavaiseksi, mikä haittaa mm. terveyspalveluiden kehittämistä. Miksi on tärkeää, […]
Rekisterit ovat ainoa tapa arvioida luotettavasti hoidon vaikuttavuutta ja laatua. Sote-uudistuksen vaikutusten arvioiminen vaatii luotettavaa tietoa terveydenhuollon palveluista. Hoidon lääketieteellistä laatua ja vaikuttavuutta tai kustannusvaikuttavuutta ei voida arvioida ilman rekisteritietoa. Koska sairauden vaikeusaste vaihtelee ja potilaat ovat erilaisia, tämän rekisteritiedon tulee olla potilasryhmäkohtaista. Muuten vääriin johtopäätöksiin päätymisen vaara on suuri hoitavien yksiköiden keskinäistä suoriutumista verrattaessa. […]
