Suomessa on mittavat erot eri väestöryhmien terveydessä ja hyvinvoinnissa, ja terveydenhuoltojärjestelmämme on yksi OECD-maiden epätasa-arvoisimmista. Nämä ovat vaikeita ongelmia, joiden ratkaiseminen edellyttää toimia useilla eri aloilla. Hyvinvointi- ja terveyseroja ei voida poistaa pelkillä sosiaali- ja terveyspalveluilla tai palvelujärjestelmää kehittämällä, mutta palveluilla on ongelman ratkaisemisessa iso merkitys. Tämän vuoksi jo vuosia valmisteltu sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistus […]
Kun koivussa on lehti, sote -lakipaketti on valmiina ja kaikkien arvioitavana, mutta toivottavasti kevät ei tule kovin aikaisin, on lain valmistelun vastuuministeri todennut. Kevät tulee eri aikaan pitkulaisessa Suomessa, onko siis kyseessä hies-, raudus- vai vaivaiskoivu? Kevät ja laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä etenevät, välillä hitaammin ja joskus taaksepäin, mutta valo lisääntyy vähitellen. THL on […]
Heti aluksi on myönnettävä, että emme ilmeisesti ole. Toistaiseksi vain hyvin harva on käyttänyt mahdollisuuttaan vaihtaa julkisen terveydenhuollon hoitopaikkaa, ja valita uusi mistä päin Suomea tahansa. Tämä mahdollisuus on meillä kaikilla ollut vuoden 2014 alusta lähtien. Sote-uudistukseen lähdettäessä julkilausuttuja tavoitteita olivat hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen sekä yhdenvertaisten palvelujen takaaminen koko väestölle, palvelujen horisontaalinen ja vertikaalinen […]
Sosiaali- ja terveyspalveluita uudistettaessa olisi luontevaa antaa vastuu palveluiden järjestämisestä 12 maakunnalle, joissa kussakin olisi ympärivuorokautinen laajan päivystyksen sairaala. Tosin tusinassakin maakuntia on ihanne-soten kannalta jokunen liikaa, mutta sillä uudistus saataisiin turvallisesti liikkeelle. Tusinalla maakuntia olisi taloudellisesti ja toiminnallisesti riittävän uskottavat edellytykset järjestää sote-palvelut maakuntansa väestölle. Kestävyysvajettakin saataisiin kurottua paremmin umpeen kuin levittämällä järjestämisvastuu 15–18 […]
Hyvän terveyden edellytyksistä suurin osa syntyy terveyspalvelujen ulkopuolella. Terveyden edistäminen on kunnan lakisääteinen tehtävä. Kunta tuottaa monia terveyteen ja hyvinvointiin liittyviä tehtäviä: järjestää varhaiskasvatuksen ja opetuksen, tuottaa liikunta-, kulttuuri- ja vapaa-ajan palveluja ja ylläpitää niihin liittyvää infrastruktuuria, vastaa kaavoituksesta, katuverkostosta, vedestä ja viemäröinnistä, jätehuollosta, julkisesta liikenteestä, jne. Kunnan tehtävä on myös seurata väestön terveyttä ja […]
Olen itkenyt sossun luona monet itkut. On kohdeltu ihmisenä, ollut kuukauden ainoa ihmiskontakti tilanteessa jossa ei ole ollut läheisiä. Voiko sille sitten asettaa jotain mittaria ja tuottavuustaulukoita? Sellaista ei rahassa mitattavaa, se on pois julkisesta terveydenhuollosta.” Näin kertoi haastattelussaan aikuissosiaalityön asiakas. Kela tulee jakamaan perustoimeentulotuen vuoden 2017 alusta. Sosiaalityötä toteutetaan edelleen kunnissa. Löytävätkö ihmiset aikuissosiaalityön asiakkaan kuvaaman […]
Tulevien itsehallintoalueiden rahoituksen järjestäminen on sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistuksen keskeinen kysymys. Tehtävä ei ole helppo, koska maakunnat eroavat toisistaan merkittävästi niin maantieteellisesti kuin väestöltään. Kuka voisi väittää, että olosuhteet ovat samanlaiset esimerkiksi Lapissa ja Uudellamaalla, tai että itäsuomalaiset ovat samanlaisia kuin länsisuomalaiset? Ei olekaan yllättävää, että maakuntien välillä on merkittäviä eroja sekä sosiaali- terveyspalveluiden menoissa että […]
Parhaillaan selvitetään vaikeimmin työllistyvien työvoimapalveluiden siirtoa resursseineen kuntien vastuulle. Hallitusohjelmaan sisältyvää asiaa selvittää työ- ja elinkeinoministeriön asettama työryhmävuoden loppuun mennessä. Siirtoa pohjustettiin jo edellisen hallituksen aikana ns. työllisyyspoliittisella kuntakokeilulla. Kunnista on tullut runsaasti kannatusta ajatukselle – etenkin viimeisimmän työmarkkinatuen muutoksen jälkeen. Vuoden alusta kuntien rahoitusvastuuta lisättiin pitkään passiivisesti työmarkkinatukea saaneiden osalta. Siirtoa, tai ainakin sen kokeilemista, kannattaa […]
Sote-palvelujärjestelmämme on maailman hajautetuin ja siihen liittyvä tietopohja on sirpaleina sadoilla eri rekisterinpitäjillä ja kirjanpitoyksiköillä. Mielestäni keskeisin Sote-uudistuksen lopputulos onkin palvelujärjestelmän yksinkertaistuminen: vähemmän järjestämisvastuutahoja ja vähemmän rahoituskanavia. Tästä seuraa sujuvampaa tiedonkulkua ja vähemmän osaoptimoinnin paikkoja. Suomi pärjää terveydenhuollon digitalisaation eurooppalaisissa vertailuissa hyvin. Sähköiset potilaskertomusjärjestelmät, digitaaliset kuva-arkistot ja sähköinen resepti ovat ammattilaisille arkipäivää. Omakanta-palvelussa kansalaiset voivat tarkastella […]
Sote-uudistukseen on nyt liitetty valinnanvapaus tukemaan palvelujen aiempaa parempaa saatavuutta ja laatua. Tähän asti OECD ja muut arvioitsijat ovat leimanneet suomalaisen järjestelmän perusterveydenhuollon saatavuuden kannalta poikkeuksellisen epätasa-arvoiseksi. Epätasa-arvo on johtunut siitä, että maassamme on perusterveydenhuollon palveluita tuottamassa kolme rinnakkaista, osin julkisesti rahoitettua järjestelmää. Työssä käyvä, suhteellisen terve väestönosa saa hyvin toimivan ja maksuttoman työterveyshuollon palveluita. […]
