Sote-palvelujen johtaminen

Tulevien itsehallintoalueiden rahoituksen järjestäminen on sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistuksen keskeinen kysymys. Tehtävä ei ole helppo, koska maakunnat eroavat toisistaan merkittävästi niin maantieteellisesti kuin väestöltään. Kuka voisi väittää, että olosuhteet ovat samanlaiset esimerkiksi Lapissa ja Uudellamaalla, tai että itäsuomalaiset ovat samanlaisia kuin länsisuomalaiset? Ei olekaan yllättävää, että maakuntien välillä on merkittäviä eroja sekä sosiaali- terveyspalveluiden menoissa että […]

Parhaillaan selvitetään vaikeimmin työllistyvien työvoimapalveluiden siirtoa resursseineen kuntien vastuulle. Hallitusohjelmaan sisältyvää asiaa selvittää työ- ja elinkeinoministeriön asettama työryhmävuoden loppuun mennessä. Siirtoa pohjustettiin jo edellisen hallituksen aikana ns. työllisyyspoliittisella kuntakokeilulla. Kunnista on tullut runsaasti kannatusta ajatukselle – etenkin viimeisimmän työmarkkinatuen muutoksen jälkeen. Vuoden alusta kuntien rahoitusvastuuta lisättiin pitkään passiivisesti työmarkkinatukea saaneiden osalta. Siirtoa, tai ainakin sen kokeilemista, kannattaa […]

Sote-palvelujärjestelmämme on maailman hajautetuin ja siihen liittyvä tietopohja on sirpaleina sadoilla eri rekisterinpitäjillä ja kirjanpitoyksiköillä. Mielestäni keskeisin Sote-uudistuksen lopputulos onkin palvelujärjestelmän yksinkertaistuminen: vähemmän järjestämisvastuutahoja ja vähemmän rahoituskanavia. Tästä seuraa sujuvampaa tiedonkulkua ja vähemmän osaoptimoinnin paikkoja. Suomi pärjää terveydenhuollon digitalisaation eurooppalaisissa vertailuissa hyvin. Sähköiset potilaskertomusjärjestelmät, digitaaliset kuva-arkistot ja sähköinen resepti ovat ammattilaisille arkipäivää. Omakanta-palvelussa kansalaiset voivat tarkastella […]

Sote-uudistukseen on nyt liitetty valinnanvapaus tukemaan palvelujen aiempaa parempaa saatavuutta ja laatua. Tähän asti OECD ja muut arvioitsijat ovat leimanneet suomalaisen järjestelmän perusterveydenhuollon saatavuuden kannalta poikkeuksellisen epätasa-arvoiseksi. Epätasa-arvo on johtunut siitä, että maassamme on perusterveydenhuollon palveluita tuottamassa kolme rinnakkaista, osin julkisesti rahoitettua järjestelmää. Työssä käyvä, suhteellisen terve väestönosa saa hyvin toimivan ja maksuttoman työterveyshuollon palveluita. […]

Suomen sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmän uudistuksessa ollaan tekemässä maailmanluokan reformia. Uudistuksesta tulee ainutlaatuinen kahdesta syystä: ensinnäkään sosiaali-ja terveyspalvelujen näin laajaa yhdistämistä ei ole toteutettu muualla maailmassa. Toiseksi, jo käynnistynyt valtion ohjaama potilastietojärjestelmien kehittäminen on kytketty yhteen uudistuksen kanssa.  Nämä lähtökohdat tarjoavat huikeat mahdollisuudet. Välillä tuntuu että sen ymmärtävät kaikki muut paitsi suomalaiset itse. Sote-valmistelun vaikeudet ovat […]

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen (sote-uudistus) päämääränä on terveyserojen kaventaminen ja palveluiden kustannusten hallinta. Palveluja räätälöitäessä ja lukuisia yksityiskohtia ratkaistaessa asiantuntijalta A, virkamieheltä B ja päättäjältä C unohtuvat joskus uudistuksen tärkeät päämäärät. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen, toimintakyvyn ylläpitäminen ja ongelmien ennaltaehkäiseminen on välttämätöntä, jotta palvelujen tarvitsijoiden määrää voidaan vähentää ja saavuttaa kustannussäästöjä. Palvelujärjestelmänkin tulee huolehtia omalta osaltaan myös asukkaista […]

Ihminen on mielenkiintoinen ja erityinen laji, koska se tuntuu olevan kiinnostunut lähes kaikesta ympärillään olevasta ja tapahtuvasta. Sen näkee esimerkiksi siitä, mitä kaikkea ihmiset kysyvät vaikkapa Helsingin Sanomien sunnuntaisivuilla Kirstiltä tai Torstilta. Niinpä nyt tiedän esimerkiksi sen, kannattaako sieniä syödä toukkineen ja miten monta eduskuntataloa voisi täyttää maailman ydinjätteellä. Tästä ihmiskunnan mukavasta ominaisuudesta nauttivana minun […]

Viime vuoden alussa voimaan tulleen Terveydenhuoltolain perusajatuksia on lisätä terveydenhuollon asiakaslähtöisyyttä ja antaa potilaalle vapaus valita hoitopaikkansa. Potilaan valintojen on ajateltu toimivan palvelujärjestelmän uudistumisen käyttövoimana, parantavan laatua ja toiminnan tehokkuutta. Valinnanvapaudesta saadut kokemukset ovat olleet pääosin ongelmattomia. Liikkeellä on kuitenkin myös vääriä käsityksiä ja tulkintoja sekä potilailla että lääkäreillä. Kahdenlaista valinnanvapautta Perusterveydenhuollossa valinnanvapaus tarkoittaa vapautta […]

Arkielämän sujuvuudessa kunnalliset palvelut ovat tärkeitä: ilman jätehuoltoa, päiväkoteja, kouluja, terveysasemia, kirjastoja ja liikuntapaikkoja elämä kaupungissa olisi huomattavan hankalaa ja ankeaa. Kunta saatetaan nykyisin kuitenkin ymmärtää liian kapeasti vain palveluntuottajaksi. Se on paljon enemmän: kuntatasolla voidaan rakentaa yhdyskuntia, joissa ihminen voi hyvin. Ihmisen hyvinvointi edellyttää, että luonto tai oikeastaan ekosysteemi voi hyvin. Hyvinvoinnista ei voida […]

Suomessa säädettiin vuonna 2010 kansainvälisestikin ainutlaatuinen laki. Sen mukaan perusturvan riittävyys ja pienituloisten tulojen kehitys on arvioitava jokaisen vaalikauden päätteeksi. Julkaisimme tätä tehtävää varten asetetun työryhmän kanssa viime helmikuussa arvion Kataisen-Stubbin hallituskauden vaikutuksista perusturvaan. Arvion mukaan hallituskauden aikana, vuosina 2011–2015 tehdyt verotuksen ja etuuksien uudistukset paransivat pienituloisten reaalituloja ja pienensivät tuloeroja. Perusturvan taso korjattiin oikeastaan vasta 2010-luvulla […]