Lähes kaikki suomalaiset ovat joko pelanneet joskus rahapelejä tai ainakin tuntevat jonkun, joka muistaa aina laittaa Loton vetämään. Rahapelaamisen suosion takia voidaan ehkä jopa sanoa, että rahapelaaminen on lähes kansallislajimme. Toisaalta kuinka moni suomalainen huomasi, että entiset kolme luvallista rahapelien tarjoajaa yhdistyivät vuoden alusta? Tammikuussa 2017 Veikkaus Oy, Raha-automaattiyhdistys ja Fintoto Oy yhdistyivät uudeksi Veikkaus […]
Marraskuussa lausunnoille lähetetyn alkoholilakiuudistuksen perusteluissa todetaan, että alkoholin haitat kohdistuvat eri väestöryhmiin eri tavoin, ja että haittojen vähentäminen edistäisi terveyden tasa-arvoa. Jo samoissa perusteluissa ennakoidaan kumminkin, että lakimuutos pikemminkin lisää eriarvoisuutta. Hallitus ei tunnu pitävän kiinni omasta ohjelmastaan, jossa terveyserojen kaventaminen on yksi strateginen tavoite. Keinoina piti olla terveyden edistäminen, varhaisen tuen vahvistaminen hallinnonalojen yhteistyöllä […]
Alkoholilainsäädännön uudistusta koskeva keskustelu lainehtii yli laitojen. Veronmaksajille koituvat kustannukset ja alkoholin lisääntyvän myynnin työllisyysvaikutukset asetetaan vastakkain. Työllisyys kyllä paranee, mutta enemmän julkisen sektorilla – poliisissa, terveydenhuollossa, sosiaalityössä – kuin elinkeinoelämässä. Alkoholista yhteiskunnalle aiheutuvat kustannukset ovat nyt jo noin 1,1 miljardia euroa vuodessa. Laskelmissa ei ole huomioitu alkoholin aiheuttamia välillisiä kustannuksia kuten työstä poissaoloa tai […]
Hallituksen suunnitelma nostaa joka ruokakaupassa ja kioskissa myytävien oluiden, siiderien ja lonkeroiden alkoholipitoisuuden enimmäisraja 4,7 prosentista 5,5 prosenttiin kuulostaa pieneltä muutokselta, mutta sillä voi olla mittavia seurauksia kansanterveydelle. Jos myydyn oluen keskimääräinen alkoholipitoisuus nousisi nykyisestä 4,5 prosentista 5 prosenttiin, ja myydyn oluen määrä kasvaisi nykyisestä vaikka vain viisi prosenttia, lisääntyisivät alkoholin vuosittain aiheuttamat kuolemat 150:lla […]
Alkoholipolitiikan normitalkoot vaarantavat kansanterveyden. Meneillään olevalla alkoholilainsäädännön uudistuksella vaikutetaan siihen, suurenevatko vai pienenevätkö alkoholihaittojen inhimilliset ja taloudelliset kustannukset. Kyselyjen mukaan valtaosa suomalaisista tukee alkoholipolitiikkaa, joka vähentää haittoja ja hyvinvointiyhteiskunnan kuormitusta. Uudistusta koskevassa julkisessa keskustelussa on kuitenkin pohdittu lähinnä, kuinka paljon alkoholiin liittyvää sääntelyä puretaan – pohtimatta hyvinvointiyhteiskunnan kantokykyä ja suomalaisten terveyttä. Suomessa ongelmana ei ole […]
Panimoliitto on kysynyt, miksemme seuraisi alkoholipolitiikassa ”Tanskan mallia”. Mutta mitä Panimoliitto tällä Tanskan mallilla tarkoittaa? Tanskan muutoksista Panimoliitto kirjoittaa: ”Tanskassa laskettiin olutveroa 15 % rajakaupan hillitsemiseksi kesällä 2013 […] Kymmenen vuotta sitten Tanskassa vapautettiin alkoholimainonta ja muun muassa oluen tarjouskäytäntö normalisoitiin.. […] Alkoholipolitiikan muutosten jälkeen alkoholin kokonaiskulutus on laskenut!” Muutosten lisäksi Panimoliitto viittaa Tanskan muuhun […]
Alkoholilakia ollaan jälleen uudistamassa ja keskustelu käy perinteisten rintamalinjojen mukaisesti vilkkaana ja tunteikkaana. On olemassa vankka tutkimusnäyttö siitä, miten alkoholihaittoja voidaan vähentää – saatavuus, hinta ja mainonnan rajoittaminen vaikuttavat kulutukseen ja kulutus on suorassa suhteessa haittoihin. Juuri millään muulla politiikkasektorilla ei voida esittää täysin tutkimusnäyttöön perustumattomia tai suorastaan sen vastaisia mielipiteitä. Jos näin tekee, saa […]
Miksi kaikki muut Pohjoismaat ovat onnistuneet raskaana olevien tupakoinnin vähentämisessä, mutta Suomessa tupakoivien osuus on vuodesta toiseen 15 prosentin tuntumassa? Alkuraskauden aikana tupakoivien osuus ei ole Suomessa vähentynyt, vaikka tupakoivien osuus on kaikissa muissa Pohjoismaissa pienentynyt. Yhä useampi raskaana oleva tupakoitsija lopettaa tupakoinnin ennen synnytystä myös Suomessa, mutta tupakoivien synnyttäjien osuus on edelleen Suomessa Pohjoismaiden […]
Ihmisen kohtalo on kuolla. Pitkällä aikavälillä kuolleisuus on 100 prosenttia; kaikki kuolevat. Terveystutkimuksessa kuolleisuutta mitataan kuitenkin lyhemmällä aikavälillä. Terveystilastointi perustuu yleensä vain vuoden seurantaan, jolloin vuoden aikana kuolleiden määrä suhteutetaan keskiväkilukuun. Tällöin erikokoisten alueiden, väestöryhmien tai vaikkapa naisten ja miesten kuolleisuutta voidaan verrata keskenään. Kuolleisuusluvut ovat yleensä niin pieniä, ettei osuuksia mitata prosenteissa eikä promilleissa, […]
Monen suomalaisen mielestä olisi mukavaa, jos lähikaupasta saisi ostaa pullon hyvää viiniä. Mutta jos viinit tulisivat myyntiin ruokakauppoihin, ei maailma välttämättä muuttuisi sillä tavalla kuin nämä suomalaiset toivoivat. Meille suomalaisille esitetään kyselytutkimuksissa väittämä: ”mietoja viinejä pitäisi saada ostaa myös ruokakaupoista”. Tähän EU:n kilpailulainsäädäntö lisäisi, että jos aiotte myydä päivittäistavarakaupoissa 15-prosenttisia mietoja viinejä, siellä on sallittava […]
