Ennen vanhaan ”koti ja alkoholi” oli huono yhdistelmä. Se viittasi lähinnä ongelmiin – miehillä omiin juomisongelmiin, vaimoilla ja lapsilla ongelmiin miehen ja isän kanssa. Nykyään noin yhdeksän kymmenestä suomalaisesta miehestä ja naisesta käyttää alkoholia, runsaat 80 prosenttia juomiskerroista tapahtuu kotona ja yleisin juomistilanne on puolisoiden tai seurustelukumppaneiden välinen lasien kilistely. Juominen on kotiutunut. Ja kotona […]
EU:n rahoittama, mittava kolmivuotinen CHRODIS-hanke on kartoittanut terveyden edistämisen ja kansantautien ehkäisemisen hyviä käytäntöjä ja tietojen vaihtamista. Hankkeen päätöskokous järjestettiin helmikuun lopussa Brysselissä. Kokouksen aloitti terveysasioista vastaava komissaari Vytenis Andiukaitis. Hän korosti, että terveyden edistämisen pitää alkaa jo syntymästä ja kattaa koko elämä siitä lähtien. Hän peräänkuulutti kaikenikäisten ja kaikkien terveyden edistämistä – erityisesti vähävaraisten ja vähän koulutettujen, jotka […]
THL:n blogi on yli neljän vuoden ajan tarjonnut lukijoille faktat tuntevien asiantuntijoiden kantaa ottavia artikkeleita, säännöllisesti pari kertaa viikossa, joskus useamminkin. Blogin tavoitteena on ollut höystää mielipide vahvalla asiantuntemuksella – ei niinkään kerrata faktoja ja tutkimustuloksia. Tämä on tarpeen aikana, jolloin tieto halutaan yhä nopeammin ja tehokkaammin tukemaan päätöksentekoa. Silloin tutkimustulosten neutraali siteeraaminen ei aina […]
Lähes kaikki suomalaiset ovat joko pelanneet joskus rahapelejä tai ainakin tuntevat jonkun, joka muistaa aina laittaa Loton vetämään. Rahapelaamisen suosion takia voidaan ehkä jopa sanoa, että rahapelaaminen on lähes kansallislajimme. Toisaalta kuinka moni suomalainen huomasi, että entiset kolme luvallista rahapelien tarjoajaa yhdistyivät vuoden alusta? Tammikuussa 2017 Veikkaus Oy, Raha-automaattiyhdistys ja Fintoto Oy yhdistyivät uudeksi Veikkaus […]
Marraskuussa lausunnoille lähetetyn alkoholilakiuudistuksen perusteluissa todetaan, että alkoholin haitat kohdistuvat eri väestöryhmiin eri tavoin, ja että haittojen vähentäminen edistäisi terveyden tasa-arvoa. Jo samoissa perusteluissa ennakoidaan kumminkin, että lakimuutos pikemminkin lisää eriarvoisuutta. Hallitus ei tunnu pitävän kiinni omasta ohjelmastaan, jossa terveyserojen kaventaminen on yksi strateginen tavoite. Keinoina piti olla terveyden edistäminen, varhaisen tuen vahvistaminen hallinnonalojen yhteistyöllä […]
Alkoholilainsäädännön uudistusta koskeva keskustelu lainehtii yli laitojen. Veronmaksajille koituvat kustannukset ja alkoholin lisääntyvän myynnin työllisyysvaikutukset asetetaan vastakkain. Työllisyys kyllä paranee, mutta enemmän julkisen sektorilla – poliisissa, terveydenhuollossa, sosiaalityössä – kuin elinkeinoelämässä. Alkoholista yhteiskunnalle aiheutuvat kustannukset ovat nyt jo noin 1,1 miljardia euroa vuodessa. Laskelmissa ei ole huomioitu alkoholin aiheuttamia välillisiä kustannuksia kuten työstä poissaoloa tai […]
Hallituksen suunnitelma nostaa joka ruokakaupassa ja kioskissa myytävien oluiden, siiderien ja lonkeroiden alkoholipitoisuuden enimmäisraja 4,7 prosentista 5,5 prosenttiin kuulostaa pieneltä muutokselta, mutta sillä voi olla mittavia seurauksia kansanterveydelle. Jos myydyn oluen keskimääräinen alkoholipitoisuus nousisi nykyisestä 4,5 prosentista 5 prosenttiin, ja myydyn oluen määrä kasvaisi nykyisestä vaikka vain viisi prosenttia, lisääntyisivät alkoholin vuosittain aiheuttamat kuolemat 150:lla […]
Alkoholipolitiikan normitalkoot vaarantavat kansanterveyden. Meneillään olevalla alkoholilainsäädännön uudistuksella vaikutetaan siihen, suurenevatko vai pienenevätkö alkoholihaittojen inhimilliset ja taloudelliset kustannukset. Kyselyjen mukaan valtaosa suomalaisista tukee alkoholipolitiikkaa, joka vähentää haittoja ja hyvinvointiyhteiskunnan kuormitusta. Uudistusta koskevassa julkisessa keskustelussa on kuitenkin pohdittu lähinnä, kuinka paljon alkoholiin liittyvää sääntelyä puretaan – pohtimatta hyvinvointiyhteiskunnan kantokykyä ja suomalaisten terveyttä. Suomessa ongelmana ei ole […]
Panimoliitto on kysynyt, miksemme seuraisi alkoholipolitiikassa ”Tanskan mallia”. Mutta mitä Panimoliitto tällä Tanskan mallilla tarkoittaa? Tanskan muutoksista Panimoliitto kirjoittaa: ”Tanskassa laskettiin olutveroa 15 % rajakaupan hillitsemiseksi kesällä 2013 […] Kymmenen vuotta sitten Tanskassa vapautettiin alkoholimainonta ja muun muassa oluen tarjouskäytäntö normalisoitiin.. […] Alkoholipolitiikan muutosten jälkeen alkoholin kokonaiskulutus on laskenut!” Muutosten lisäksi Panimoliitto viittaa Tanskan muuhun […]
Alkoholilakia ollaan jälleen uudistamassa ja keskustelu käy perinteisten rintamalinjojen mukaisesti vilkkaana ja tunteikkaana. On olemassa vankka tutkimusnäyttö siitä, miten alkoholihaittoja voidaan vähentää – saatavuus, hinta ja mainonnan rajoittaminen vaikuttavat kulutukseen ja kulutus on suorassa suhteessa haittoihin. Juuri millään muulla politiikkasektorilla ei voida esittää täysin tutkimusnäyttöön perustumattomia tai suorastaan sen vastaisia mielipiteitä. Jos näin tekee, saa […]
