Jopa 80 prosenttia suomalaisista pelaa rahapelejä, mutta mikä saa heidät pelaamaan? Selvitimme pelaamisen motiiveja ja sosiaaliryhmittäisiä eroja Rahapelikysely 2016 -tutkimuksen aineistolla. Analyysissämme yhdistimme vastaajan ensisijaisen syyn sekä mahdolliset muut syyt pelata. Suomalainen pelaa voittaakseen, mutta häviää lähes eniten maailmassa Rahan voittaminen oli tavallisin syy pelata. Pelaaminen rahan vuoksi oli yleisintä työttömillä ja lomautetuilla, työkyvyttömyyseläkkeellä olevilla […]
Työikäisten työkyvyn ylläpitäminen ja ennenaikaisten kuolemien ehkäisy, väestön ikääntyminen ja monisairastavuus sekä näistä johtuva hoitokustannusten kasvu ovat keskeisiä terveyden ja hyvinvoinnin haasteita Suomessa ja yleensäkin länsimaissa tänä päivänä. Sekä kansanterveyden että -talouden kannalta on tärkeää, että tämäntyyppisiä muutoksia voidaan ennakoida mahdollisimman tarkkaan. Ennaltaehkäisyllä, interventioilla, resurssien oikealla kohdentamisella sekä poliittisilla päätöksillä voidaan vaikuttaa väestön terveyden ja […]
Sosiaalisten tekijöiden merkitys ihmisten terveyteen on kiistaton. Yksinäisyys, heikko tai puuttuva koulutus, asumisen puutteet, työttömyys, huonot elinolot ja alhainen tulotaso ovat esimerkkejä sosiaalisista tekijöistä, jotka heikentävät terveyttä ja liittyvät myös korkeampaan kuolleisuuteen. Nämä niin sanotut ”sosiaaliset determinantit” (SDH) vaikeuttavat myös terveyden ja sairauden hoitoa. Yksinäisyys ja mielenterveysongelmat ajavat hakemaan apua päivystyksestä Sosiaaliset tekijät ovat taustalla […]
Rahapeliongelmiin ei haeta apua kovin helposti. Yksi syistä on palvelujen saavutettavuuden ongelmat. Hoitoa on usein tarjolla mutta sitä ei löydetä. Usein myös kynnys hoitoon hakeutumiseen on liian korkea. Sosiaali- ja terveydenhuollon toiminnan ytimessä ei ole palvelujen runsas markkinointi. Rahapeliongelmat ovat kuitenkin aihe, jonka palveluista ja hoitovaihtoehdoista pitäisi tarjota enemmän tietoa. Kokeneen työntekijän sanoin: ”Kun paikallislehdessä […]
Valvotut pistotilat ovat huumausaineiden käyttöön tarkoitettuja tiloja, joissa on läsnä terveydenhuollon ammattilaisia. He opastavat turvalliseen pistämiseen, antavat terveysneuvontaa ja ohjaavat asiakkaita sosiaali- ja terveyspalveluihin. Toiminnalla voidaan vähentää huumeiden käyttöön liittyvää kuolleisuutta ja sairastavuutta sekä julkisilla paikoilla pistämisestä aiheutuvia häiriöitä. Kansanterveyden näkökulmasta pistotilojen tärkein tehtävä on tarjota tietoa tartuntataudeista ja niiltä suojautumisesta sekä mahdollistaa turvallinen pistäminen […]
Helmikuussa THL-blogissa julkaistu kirjoitus ”Huumeiden käytön rangaistavuudesta tulisi luopua” käynnisti vilkkaan julkisen keskustelun huumausainepolitiikan keinoista ja niiden vaikuttavuudesta. Sille on ollut selvästi tarvetta. Keskustelu on osoittanut, että huumepolitiikan perusratkaisuista kyetään käymään rakentavaa ja toisia osapuolia kunnioittavaa vuoropuhelua. Näin ei ole aina ollut. Kevään keskustelussa on korostunut kaksi teemaa. Yhtäältä on kannettu huolta huumeiden käytön aiheuttamista haitoista, […]
”Opiskelijoiden tupakointia rajoitetaan” (Yle 21.9.2010). ”Uusi tupakkalaki lisää tupakoinnin rajoituksia” (Karjalainen 31.5.2016). Tämänkaltaisia otsikoita näkyy mediassa usein. Tupakointia rajoitetaan entisestään ja lisärajoituksille tuntuu olevan otollinen maaperä. Väite saa tukea tutkimuksestamme. Aikuisväestöstä 60 prosenttia halusi rajoittaa tupakan myyntipisteitä ja yli 90 prosenttia nuorten tupakointia. Yleiset mielipiteet vaikuttavat normeihin ja lakeihin, jotka vaikuttavat vastavuoroisesti yleiseen mielipiteeseen. Hyvänä […]
Viihdelehdet kirjoittavat ja somessa kannatetaan: alkoholilain muutoksella ei ollutkaan vaikutusta kulutukseen tai haittoihin. Hätäisimmät tekivät päätelmiään jo tipattoman tammikuun aikana. Mutta millä aikavälillä lain vaikutuksia voidaan järkevästi yrittää arvioida? Mikä uudessa alkoholilaissa voi muuttaa ihmisten käyttäytymistä? Mahdollinen vaikutus syntyy erilaisista välittävistä mekanismeista. Tällaisia mekanismeja ovat esimerkiksi taloudellinen saatavuus eli hinta, fyysinen saatavuus eli valikoima, myyntipisteet […]
Rahapeliautomaatit ovat kaikkein eniten haittoja aiheuttava rahapelaamisen muoto. Tästä huolimatta niitä on hajasijoitettuna runsaasti ja näkyvästi julkisiin tiloihin. Ne myös tuottavat paljon rahaa. Vuonna 2016 suomalaiset hävisivät rahapeliautomaatteihin 582 miljoonaa euroa. Rahapelaamisesta aiheutuvien sosiaalisten, taloudellisten ja terveydellisten haittojen ehkäiseminen ja vähentäminen ovat suomalaisen rahapelipolitiikan keskeisiä tavoitteita. Rahapeliautomaattien sijoittelua olisi syytä tarkastella tämän tavoitteen näkökulmasta. Tällä […]
Toimintatapoja tulee arvioida aika ajoin uudelleen. Tämä koskee myös huumepolitiikkaa. Huumausaineiden käytön rangaistavuuden tarpeellisuudesta tulisi käydä laaja yhteiskunnallinen keskustelu. Mielestämme huumeiden käyttöön tulisi puuttua pikemminkin sosiaali- ja terveydenhuollon keinoin kuin rikoslailla ja rangaistuksilla. Kannabiksen ja sen kaupan laillistaminen ei sen sijaan ole Suomessa ajankohtaista. Käytön rangaistavuudesta luopumista tukevat monet kansainväliset järjestöt, kuten WHO ja Global […]
