Alkoholi, tupakka ja riippuvuudet

Terveyserojen kaventaminen on yksi Suomen terveyspolitiikan keskeisistä päämääristä. Terveyserot eivät kuulu yhdenvertaiseen yhteiskuntaan. Kansanterveyden kannalta on merkittävää, että tupakointi on vähentynyt huomattavasti viimeisten vuosikymmenten aikana. Ikävämpi muutos on se, että koulutusryhmien väliset erot tupakoinnissa ovat kasvaneet 1970-luvun lopulta (katso kuviot alla). Korkeasti koulutetut ovat jo lähellä savuttoman Suomen tavoitetta (enintään viisi prosenttia tupakoi päivittäin vuonna […]

Yhä useampi lasta odottava nainen saa tukea ja apua raskaudenaikaiseen päihteiden käyttöön. Päihteitä käyttäville raskaana oleville suunnattujen erityisäitiyspoliklinikoiden toiminta on laajentunut ja asiakasmäärät ovat kasvaneet. Äitiysneuvolassa tunnistetaan päihteiden käyttö entistä paremmin. Raskaudenaikaiselle päihteiden käytölle ei voida asettaa turvallista rajaa Päihteiden käyttö odotusaikana on aina riski syntymättömälle lapselle eikä käytölle voida asettaa turvallista rajaa. Raskausaikana käytetty […]

Reformi ja yhdyspinnat ovat mahdollisuuksia. Ehkäisevälle päihdetyölle tämä hallintoslangi tarkoittaa hienoa tilaisuutta päivittää toiminta ja tavoitteet. Sote- ja maakuntauudistuksen tavoitteena on, että kunta ja maakunta ratkovat ihmisten arkeen ja palveluihin liittyviä haasteita yhdessä. Kunnan ei tarvitse selvitä esimerkiksi paikallisista päihteiden käyttöön liittyvistä ilmiöistä yksin: jos vaikkapa nuorisotoimessa tarvitaan lisää ehkäisevän työn osaamista, maakunnan tehtäviin kuuluu […]

Keskustelu alkoholihaitoista käsittelee usein vakavia terveyshaittoja, kuten alkoholikuolemia ja alkoholin aiheuttamia sairauksia. On kuitenkin suuri kirjo koettuja alkoholihaittoja, jotka heikentävät ihmisten terveyttä ja hyvinvointia, mutta eivät näy tilastoissa. Osa haitoista koituu juojalle itselleen, osa taas koskettaa heidän läheisiään tai muita läsnä olevia ihmisiä. Monet näistä haitoista liittyvät humalajuomiseen. Kysyimme suomalaisilta heidän kokemistaan alkoholihaitoista vuoden 2016 […]

Ehkäisevä päihdetyö sai uuden lain vuonna 2015 (524/2015). Laki liitti rahapelihaitat osaksi ehkäisevää päihdetyötä tupakoinnin ja päihdehaittojen rinnalle. Halusimme tietää, minkälaisia vaikutuksia lailla on ollut alueiden tai kuntien ehkäisevän päihdetyön parissa työskentelevien mielestä. Haastattelimme ammattilaisia kolmella alueella, jossa ehkäisevän päihdetyön rakenteet ovat vakiintuneet, mutta työ on käytännössä järjestetty eri tavoin: ostopalveluna, kunnan omana toimintana tai […]

Jopa 80 prosenttia suomalaisista pelaa rahapelejä, mutta mikä saa heidät pelaamaan? Selvitimme pelaamisen motiiveja ja sosiaaliryhmittäisiä eroja Rahapelikysely 2016 -tutkimuksen aineistolla. Analyysissämme yhdistimme vastaajan ensisijaisen syyn sekä mahdolliset muut syyt pelata. Suomalainen pelaa voittaakseen, mutta häviää lähes eniten maailmassa Rahan voittaminen oli tavallisin syy pelata. Pelaaminen rahan vuoksi oli yleisintä työttömillä ja lomautetuilla, työkyvyttömyyseläkkeellä olevilla […]

Työikäisten työkyvyn ylläpitäminen ja ennenaikaisten kuolemien ehkäisy, väestön ikääntyminen ja monisairastavuus sekä näistä johtuva hoitokustannusten kasvu ovat keskeisiä terveyden ja hyvinvoinnin haasteita Suomessa ja yleensäkin länsimaissa tänä päivänä. Sekä kansanterveyden että -talouden kannalta on tärkeää, että tämäntyyppisiä muutoksia voidaan ennakoida mahdollisimman tarkkaan. Ennaltaehkäisyllä, interventioilla, resurssien oikealla kohdentamisella sekä poliittisilla päätöksillä voidaan vaikuttaa väestön terveyden ja […]

Sosiaalisten tekijöiden merkitys ihmisten terveyteen on kiistaton. Yksinäisyys, heikko tai puuttuva koulutus, asumisen puutteet, työttömyys, huonot elinolot ja alhainen tulotaso ovat esimerkkejä sosiaalisista tekijöistä, jotka heikentävät terveyttä ja liittyvät myös korkeampaan kuolleisuuteen. Nämä niin sanotut ”sosiaaliset determinantit” (SDH) vaikeuttavat myös terveyden ja sairauden hoitoa. Yksinäisyys ja mielenterveysongelmat ajavat hakemaan apua päivystyksestä Sosiaaliset tekijät ovat taustalla […]

Rahapeliongelmiin ei haeta apua kovin helposti. Yksi syistä on palvelujen saavutettavuuden ongelmat. Hoitoa on usein tarjolla mutta sitä ei löydetä. Usein myös kynnys hoitoon hakeutumiseen on liian korkea. Sosiaali- ja terveydenhuollon toiminnan ytimessä ei ole palvelujen runsas markkinointi. Rahapeliongelmat ovat kuitenkin aihe, jonka palveluista ja hoitovaihtoehdoista pitäisi tarjota enemmän tietoa. Kokeneen työntekijän sanoin: ”Kun paikallislehdessä […]

Valvotut pistotilat ovat huumausaineiden käyttöön tarkoitettuja tiloja, joissa on läsnä terveydenhuollon ammattilaisia. He opastavat turvalliseen pistämiseen, antavat terveysneuvontaa ja ohjaavat asiakkaita sosiaali- ja terveyspalveluihin. Toiminnalla voidaan vähentää huumeiden käyttöön liittyvää kuolleisuutta ja sairastavuutta sekä julkisilla paikoilla pistämisestä aiheutuvia häiriöitä. Kansanterveyden näkökulmasta pistotilojen tärkein tehtävä on tarjota tietoa tartuntataudeista ja niiltä suojautumisesta sekä mahdollistaa turvallinen pistäminen […]