Perustoimeentulotukea saa noin 350 000 ihmistä vuodessa. Määrä on laskenut vuodesta 2020, jolloin saajia oli yli 400 000. Julkisuudessa on keskusteltu viime aikoina paljon, miten toimeentulotuen käyttöä voitaisiin saada edelleen vähenemään.
Painottamalla ennaltaehkäiseviä toimia, kuten terveellisten elämäntapojen ja käyttäytymisen edistämistä, voidaan vähentää merkittävästi terveyseroja sekä sosiaali- ja terveydenhuoltoon kohdistuvaa taakkaa ja parantaa väestön yleistä terveyttä.
Kunnilla ja hyvinvointialueilla on ratkaiseva rooli ihmisten, eläinten sekä luonnon hyvinvoinnin ja terveyden ylläpidossa ja edistämisessä. Investoimalla kokonaisvaltaiseen, holistiseen lähestymistapaan voidaan saavuttaa ihmisille ja luonnolle terveemmät ja kestävämmät elinolot.
Viime syksynä hinnat nousivat ennätystahtia ja Marinin hallituksessa mietittiin kuumeisesti, millä keinoilla isojen sähkölaskujen ja muiden kulujen aiheuttamaa taloudellista taakkaa ja pienituloisten ahdinkoa voisi lievittää.
Merkittävä hanke Suomen sosiaaliturvajärjestelmän kokonaisuudistukseksi on puolivälissä. Kahdeksi hallituskaudeksi (2020–2027) asetettu sosiaaliturvakomitea esitti välimietinnössään maaliskuussa, että tuleva hallitus aloittaa sosiaaliturvan vaiheittaisen kokonaisuudistuksen yhdistämällä työikäisten sosiaaliturvaetuudet yhdeksi perusturvaetuudeksi.
Hyvinvointitalous on päätöksenteon lähestymistapa, jonka keskeinen lähtökohta on suunnata taloudellisten kustannusten sijaan pääasiallinen huomio siihen, miten suunnitellut tai toteutetut toimet vaikuttavat ihmisten ja luonnon hyvinvointiin.
Osallisuus ei aina toteudu riittävästi vammaisille henkilöille suunnatuissa palveluprosesseissa. Osallisuutta tuetaan erilaisten välineiden ja työmenetelmien avulla, mutta niitä ei ole välttämättä aina käytössä.
