Vammaispalvelut ovat muutoksen ja epävarmuuden keskellä. Uusi vammaispalvelulaki on tämän blogin kirjoittamishetkellä vielä eduskunnan käsittelyssä ja näyttää siltä, että eduskunta ei ehdi käsitellä lakiehdotusta siten, että laki tulisi voimaan vuodenvaihteessa. Uuden toimintaympäristön vammaispalveluihin tuovat myös 1.1.2023 aloittavat hyvinvointialueet.
Vammaispalvelujen vaikutusten seuranta, arviointi ja ohjaus edellyttävät kattavaa tietopohjaa. Tällä hetkellä sosiaalipalvelujen, mukaan lukien vammaispalvelujen, tietopohjassa on puutteita erityisesti sosiaalihuollon avopalvelujen tiedoissa.
Arvolla tarkoitetaan yleensä asiaa, joka ohjaa ihmisten tavoiteltavaa käyttäytymistä. On olemassa henkilökohtaisia arvoja ja yhteiskunnallisia arvoja - samoin kuin Suomessa on ollut arvokasta olla ahkera ja selviytyä omalla työllään.
Suomessa on monella osa-alueella poikkeuksellisen toimiva sosiaaliturva, mikä kuitenkin kotimaisessa keskustelussa unohtuu usein. Keskustelussa korostuvat yksittäiset ongelmat ja kokonaiskuva hämärtyy.
Hyvinvointikertomuksessa kunta kuvaa asukkaittensa hyvinvoinnin ja terveyden nykytilan väestöryhmittäin ja millaisia tekoja kunta on kuntalaistensa hyväksi tehnyt.
Yhteiskunnallisesti haavoittuvassa asemassa oleminen ja krooniset sairaudet ovat lisänneet riskiä sairastua tai menehtyä COVID-19-epidemian aikana. Kansainväliset tutkimukset pandemian vaikutuksista vammaisiin henkilöihin keskittyvät vammaisten henkilöiden kuolleisuuteen, kuolinsyihin ja sairastuvuuteen.
Suomalainen neuvola on kiistaton menestystarina. Pitkälti neuvoloiden ansiosta äitiys- ja lapsikuolleisuus ovat romahtaneet Suomessa sadassa vuodessa. Suomi on tällä hetkellä maailman turvallisimpia maita synnyttää ja syntyä.
Sosiaalityöntekijät kokivat ensimmäisen tapaamisen ja kontaktin saamisen asiakkaan kanssa erittäin tärkeäksi. Ensikohtaamisen kokemukset ohjasivat usein muita tapaamisia.