Rokotukset liitetään usein lapsuuteen, mutta myös aikuisen kannattaa huolehtia omasta rokotussuojastaan. Aikuisten rokotusohjelmaa on hiljattain päivitetty jäykkäkouristusrokotusten aikataulun osalta. Rokotusiät on helppo muistaa: tehosteet tulisi ottaa 25-, 45- ja 65-vuotiaana. Tätä vanhemmat tarvitsevat tehosteen 10 vuoden välein. Jäykkäkouristusbakteereita on lähes kaikkialla ympärillämme. Ne ovat yleisiä maaperässä, niitä voi olla erilaisilla pinnoilla ja myös eläinten suolistossa. […]
Toistuvat uutiset tuhkarokosta ja muista taudeista muistuttavat, että tartuntatautien aiheuttamat epidemiat ja niiden uhat ovat lisääntyneet. Asiantuntijalaboratorion tuottama laadukas ja luotettava analyysi on epidemiaselvityksen, tartunnanjäljityksen ja muiden torjuntatoimien kulmakivi. Rauhan aikana työn merkitys on kuitenkin vaarassa unohtua ja huomio kiinnittyy lähinnä kustannuksiin. Suomessa potilaan hoitoon liittyvä ensisijainen diagnostiikka on yleensä kliinisen mikrobiologian laboratorioiden vastuulla. Sitä […]
Mikrobilääkkeet, eli bakteerien, virusten, sienten, ja parasiittien aiheuttamien infektioiden hoitoon kehitetyt lääkkeet, ovat yksi viime vuosisadan suurista keksinnöistä. Lääkkeiden teho uhkaa kuitenkin hävitä kun mikrobit ovat alkaneet kehittää vastustuskykyä eli resistenssiä niitä vastaan. Varsinkin bakteerien aiheuttamien infektioiden hoitoon kehitetyt lääkkeet ovat menettäneet tehoaan. Resistenssin yleistymisen pelätään vievän meidät takaisin aikaan, jolloin infektiotauteihin ei ollut hoitoa […]
Rokotuksilla on pitkät perinteet Suomessa. Vankka pohja kansalliselle rokotusohjelmalle luotiin jo 1920-luvulla, kun Arvo Ylpön aloitteesta perustettiin ensimmäiset neuvolat. Pian lainsäädännöllä määrättiin, että joka kuntaan oli perustettava äitiys- ja lastenneuvola. Tämä edisti lasten ja äitien terveyttä tavalla, josta moni maa voi vain haaveilla. Kaikki lapset ja lapsiperheet ovat oikeutettuja ainutlaatuisiin neuvolapalveluihimme. Palveluiden maksuttomuus vähentää eriarvoisuutta […]
Raskausaika vaikuttaa merkittävästi sikiön kehitykseen ja määrittää lapsen terveyttä koko elämänkulun aikana. Toimivilla äitiys- ja neuvolapalveluilla tuetaan äidin ja lapsen terveyttä sekä koko perheen hyvinvointia raskauden aikana ja synnytyksen jälkeen. Kaikilla raskaana olevilla naisilla ja alle kouluikäisillä lapsilla on oikeus neuvolapalveluihin Suomessa. Väestön moninaistuminen näkyykin hyvin selkeästi neuvolatyön arjessa. Erityisesti turvapaikanhakija- tai pakolaistaustaisten naisten ja […]
Lämpenevä ilmasto lämmittää myös vettä eri muodoissaan. Mitä lämpimämpää ja ravinteikkaampaa vesi on, sitä suotuisammat olosuhteet se luo mikrobien kasvulle. Olipa vesiympäristö sitten luonnonvesi, jota käytetään virkistäytymiseen, kuten uimiseen, tai kiinteistön vesijärjestelmä, josta saamme esimerkiksi suihkuvetemme, olosuhteet ovat todennäköisesti jatkossa entistä useammin otolliset mikrobikasvulle. llmastonmuutoksen myötä vesivälitteisiä infektioriskejä on tarkasteltava uudelleen. Kun veden lämpötila nousee, […]
Kevät lähestyy ja luonto alkaa heräillä talviunestaan. THL on jälleen päivittänyt alueelliset rokotussuositukset puutiaisaivotulehdustartuntojen (TBE, tick borne encephalitis, puutiaisaivokuume) ehkäisemiseksi. Riski sairastua Suomessa TBE-viruksen aiheuttamaan tautiin on edelleen hyvin pieni, mutta alueelliset rokotussuositukset ovat perusteltuja. On arvioitu että noin 10–30 prosentille TBE-tartunnan saaneista kehittyy oireita. THL:n kansalliseen tartuntatautirekisteriin ilmoitetaan vuosittain noin 70–80 puutiaisaivotulehdustapausta. Nämä ovat […]
YK:n jäsenmaat sopivat huippukokouksessaan vuonna 2015 huippukokouksessa kestävän kehityksen tavoitteista (Sustainable Development Goals, SDG) ja toimintaohjelmasta, jotka ohjaavat työtä kestävän kehityksen saavuttamiseksi vuoteen 2030 mennessä. Tämä Agenda 2030 -tavoiteohjelma tähtää äärimmäisen köyhyyden poistamiseen sekä kehitykseen, jossa huomioidaan ympäristö, talous ja ihminen tasavertaisesti. Tavoitteet sitovat kaikkia maita, niin köyhiä kuin rikkaitakin. Yksi kestävän kehityksen 17 tavoitteesta […]
Influenza viruses mutate rapidly. Therefore, the formulation of seasonal flu vaccines must be updated annually. Vaccine effectiveness is influenced by the similarity between the viruses the vaccine is designed to protect against, and viruses actually spreading during the epidemic. Effectiveness must be assessed annually, preferably already as the season unfolds, so that the World Health […]
Influenssavirukset muuntautuvat nopeasti. Siksi kausi-influenssarokotteiden koostumus täytyy päivittää vuosittain. Rokotevirusten ja epidemian aikana kiertävien virusten vastaavuus vaikuttaa rokotteen suojatehoon. Tehoa täytyykin arvioida vuosittain – mieluiten jo kauden puolivälissä, jotta Maailman terveysjärjestö voi käyttää tietoa hyväkseen laatiessaan helmikuun lopulla suositusta seuraavan kauden rokoteviruksista. Jo pitkään on yritetty kehittää “universaalia” influenssarokotetta, joka koostuisi sellaisista influenssaviruksen rakenneosista, jotka […]
