Kansantaudit

Let’s measure your blood pressure, cholesterol, waist circumference – and then the impact of the genome

Lukuaika9 min

Did you know that your genetic risk for myocardial infarction may be higher than the risk caused by smoking or elevated blood pressure? Science is currently exploring how to include our genome in the risk assessment for various diseases and use it to support the prevention and earlier detection of diseases. Chronic diseases, such as […]

Lue lisää Let’s measure your blood pressure, cholesterol, waist circumference – and then the impact of the genome

Mitataan verenpaine, kolesteroli, vyötärönympärys – ja sitten perimän vaikutus

Lukuaika6 min

Tiesitkö, että perimän aiheuttama riski saada sydäninfarkti voi olla suurempi kuin tupakoinnin tai kohonneen verenpaineen aiheuttama riski? Tieteessä tutkitaan parhaillaan, miten perimämme saataisiin mukaan erilaisten sairauksien riskinarvioon ja tukemaan sairauksien ennaltaehkäisyä ja varhaisempaa toteamista. Kansantautien, kuten diabeteksen, sydäntautien ja syöpien vaikutus suomalaisten terveyteen ja hyvinvointiin on valtava. Perinteiset keinot riskin arviointiin ja tautien ennaltaehkäisyyn ovat […]

Lue lisää Mitataan verenpaine, kolesteroli, vyötärönympärys – ja sitten perimän vaikutus

Luonnon monimuotoisuus ja ihmisen terveys kulkevat käsi kädessä

Lapsi kävelee metsäpolulla. Hän kompastuu juurakkoon ja ottaa käsillä tukea maasta. Risut, multa, pienet kivet ja kävyt tuntuvat hassuilta ihoa vasten. Kädet multaantuvat. Lapsi pyyhkii räkää nenästä. Nyt poskessakin on multaa ja hiekkaa. Lapsi löytää puun, hän tarttuu oksaan ja kampeaa itseään ylöspäin. Siinä hän istuu, katsoo ja kuuntelee metsää. Luonto tarjoaa lapselle tärkeitä mikrobikontakteja […]

Lue lisää Luonnon monimuotoisuus ja ihmisen terveys kulkevat käsi kädessä

Kestävän kehityksen terveystavoitteet Suomessa: mitä voidaan mitata – ja mitä tarvitsee?

YK:n jäsenmaat sopivat huippukokouksessaan vuonna 2015 huippukokouksessa kestävän kehityksen tavoitteista (Sustainable Development Goals, SDG) ja toimintaohjelmasta, jotka ohjaavat työtä kestävän kehityksen saavuttamiseksi vuoteen 2030 mennessä. Tämä Agenda 2030 -tavoiteohjelma tähtää äärimmäisen köyhyyden poistamiseen sekä kehitykseen, jossa huomioidaan ympäristö, talous ja ihminen tasavertaisesti. Tavoitteet sitovat kaikkia maita, niin köyhiä kuin rikkaitakin. Yksi kestävän kehityksen 17 tavoitteesta […]

Lue lisää Kestävän kehityksen terveystavoitteet Suomessa: mitä voidaan mitata – ja mitä tarvitsee?

Syöpien ilmoittamisen haasteisiin vastataan

Uusien syöpätapausten tiedot on lain mukaan ilmoitettava kansalliseen syöpärekisteriin, kun uusi tapaus todetaan tai sellaista vahvasti epäillään. Ilmoitusvelvollisuus on ollut lakisääteistä vuodesta 1961 lähtien. Tiedon ilmoittajia ovat kaikki terveydenhuollon ammattilaiset, sairaalat ja patologian ja hematologian laboratoriot. Tietojen toimittamiseen liittyy kuitenkin monenlaisia haasteita, joita pyritään ratkomaan tiiviillä yhteistyöllä ilmoittajien kanssa. Aikanaan ilmoitukset kerättiin hoitopaikassa paperisille syöpäkorteille, […]

Lue lisää Syöpien ilmoittamisen haasteisiin vastataan

Rekisteritiedot eivät yksinään anna riittävän hyvää kuvaa terveysriskeistä tai -ongelmista

Valmisteilla oleva maakunta- ja sote-uudistus on herättänyt kansallisen tiedonjanon. Toimintojen suunnittelun ja arvioinnin pohjaksi tarvitaan tietoa monella tasolla. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annettavan lain (ns. järjestämislaki) luonnoksen mukaan THL arvioi jatkossa maakuntien kykyä järjestää palveluja laissa määrätyllä tavalla. Palvelujen järjestäjänä maakunta on velvoitettu seuraamaan väestön terveyden ja hyvinvoinnin tilaa palvelutuotannon suunnittelemiseksi ja toisaalta arvioimaan palveluntuottajien […]

Lue lisää Rekisteritiedot eivät yksinään anna riittävän hyvää kuvaa terveysriskeistä tai -ongelmista

Ennusteet päätöksenteon tukena

Työikäisten työkyvyn ylläpitäminen ja ennenaikaisten kuolemien ehkäisy, väestön ikääntyminen ja monisairastavuus sekä näistä johtuva hoitokustannusten kasvu ovat keskeisiä terveyden ja hyvinvoinnin haasteita Suomessa ja yleensäkin länsimaissa tänä päivänä. Sekä kansanterveyden että -talouden kannalta on tärkeää, että tämäntyyppisiä muutoksia voidaan ennakoida mahdollisimman tarkkaan. Ennaltaehkäisyllä, interventioilla, resurssien oikealla kohdentamisella sekä poliittisilla päätöksillä voidaan vaikuttaa väestön terveyden ja […]

Lue lisää Ennusteet päätöksenteon tukena

Kesäajan ja talviajan terveysvaikutuksista tarvitaan lisää tutkimustietoa

Lukuaika5 min

Suomessa on käynnissä pimeyden ja valon voimien kamppailu. Tämän käsityksen saa tunteita herättävästä kesä-talviaikakeskustelusta. Monissa maissa tällä keskustelulla on pitkät perinteet. Britanniassa kesäaikaa ja valoisia iltoja on kannatettu kansanliikkeen voimin, Australian eri osavaltioissa asiasta on järjestetty useita kansanäänestyksiä ja Queenslandissa jopa perustettu yhden asian puolue ajamaan kesäajan käyttöönottoa. Jos EU:n komission direktiiviesitys toteutuu, kellojen siirtämisestä […]

Lue lisää Kesäajan ja talviajan terveysvaikutuksista tarvitaan lisää tutkimustietoa

Äidin astma – raskausajan riskitekijä

Lukuaika3 min

Astma on odottavien äitien yleisin krooninen sairaus Suomessa. Äidin astmaan liittyy useita raskaushäiriöitä, kuten lisääntynyt riski ennenaikaiseen synnytykseen, sikiön kasvuhäiriöön ja pienipainoisuuteen sekä pre-eklampsiaan eli raskausmyrkytykseen, jolla tarkoitetaan raskauden aikana kehittyvää korkeaa verenpainetta ja virtsan korkeaa valkuaisainepitoisuutta. Nämä riskit on havaittu neljässä kohtalaisen suuressa tutkimuksessa Ruotsissa, Kanadassa ja Yhdysvalloissa. Tutkimusten kohteena oli kaikkiaan kymmeniätuhansia astmaa […]

Lue lisää Äidin astma – raskausajan riskitekijä

Kellojen siirtäminen pysyvästi talviaikaan olisi terveydelle parasta

Heinä-elokuussa 2018 Euroopan komissio järjesti avoimen julkisen kuulemisen kesäajan käytöstä ja sai vastauksia jokaisesta 28 jäsenmaasta. Aktiivisimmin kyselyyn vastasivat saksalaiset ja itävaltalaiset, suomalaiset olivat aktiivisuuslistan sijalla 5, ja vähiten asia kiinnosti Britanniassa. Tulos: 84 prosenttia 4,6 miljoonasta kyselyyn vastanneesta kannatti kesäaikasäännöksistä luopumista. Kielteisimmin suhtautuivat suomalaiset ja puolalaiset; heistä 95 prosenttia halusi lopettaa kesäajan käytön. Vastanneiden […]

Lue lisää Kellojen siirtäminen pysyvästi talviaikaan olisi terveydelle parasta