Lapset, nuoret ja perheet

Valoisa mieli, toimiva muisti ja hyvät ihmissuhteet ovat hyvän elämän ainesosia – kaikki haluavat varmasti säilyttää ne pitkälle vanhuuteen. Mielihyvää tuottavat asiat antavat voimaa arkeen, ja tasapainoinen arki ylläpitää fyysistä ja psyykkistä terveyttä. Monet viitteet osoittavat, että useissa kansanterveysongelmissa olemme menossa parempaan suuntaan. Aivoterveydessä meillä on kuitenkin vielä haasteita. Suomalaisten mielenterveys ei ole tapahtunut yhtä […]

Osallisuus rakentuu ihmisten välisessä tilassa. Oleskellessaan muiden ihmisten kanssa samoissa tiloissa, saman äänimaailman jakaessaan, katseita tai sanoja vaihtaessaan ihmiset jakavat yhteistä kokemusmaailmaa. Köyhyydessä ihminen usein kadottaa yhteyden omiin voimavaroihinsa ja tulevaisuuteen. Elämä etenee päivä kerrallaan sinnitellen. Mahdollisuudet leikkautuvat näköpiiristä eikä elämässä siksi jää tilaa myönteiselle sattumanvaralle. Ei pääse enää osallistumaan sellaisiin prosesseihin, joissa luodaan merkityksiä, […]

Me  emme vanhempina katso lapsiamme ja ajattele, että kunpa heistä myöhemmin elämässään tulisi palvelujen suurkuluttajia. Me toivomme, että he löytävät paikkansa yhteisöissä ja pärjäävät elämässä.” Dosentti Jorma Niemelän toteamus on ajankohtainen kymmenien tuhansien innokkaiden koululaisten aloitettua tänäkin syksynä koulupolkunsa. Valtaosalle lapsista koulu tarjoaa riittävät eväät elämään, mutta pienestä osasta tulee palvelujen monikäyttäjiä. Näillä lapsilla on koulurepussaan mukana […]

Tiesitkö, että tänäkään syksynä 10 000 nuorta ei pakkaa reppuaan aamulla lähteäkseen töihin tai kouluun? Puhutaan ilman työtä tai opiskelupaikkaa olevista NEET-nuorista, Not in Employment, Education or Training. Vaikka osalla työ- tai opiskeluelämään kiinnittymättömyys on lyhytaikaista, johtaa se osalla sosiaaliseen syrjäytymiseen. Osattomuus vie elämältä pohjan, merkityksen ja ilon. Näköala katoaa. Yhden kärsiessä kärsii koko ympäröivä […]

OECD:n ”Education at a Glance”-raportti aiheutti huolta paljastettuaan, että yhä useampi suomalainen nuori – ja erityisesti nuori mies – ei opiskellut, ei ollut töissä, varusmiespalveluksessa eikä osallistunut kuntouttavaan tai työllistävään toimintaan. NEET-nuorten, ‘Not in Employment, Education or Training’, katsotaan olevan syrjäytymisvaarassa. Vuoden 2016 OECD:n raportin mukaan oli NEET-nuorten osuus 20–24-vuotiaista miehistä noussut 17,6 prosentista 21,1 […]

Neuvolan ja kouluterveydenhuollon laajoissa terveystarkastuksissa keskustellaan vanhempien kanssa perheen arjen kuulumisista ja mahdollisista tuen tarpeista. Terveydenhoitajien ja lääkäreiden kokemuksen mukaan laajat terveystarkastukset mahdollistavat paneutumisen perheen tilanteeseen, mikä edistää tuen tarpeiden tunnistamista ajoissa ja tuen tarjoamista. Tuen tarve liittyy perheissä vanhempien jaksamiseen, parisuhteen toimivuuteen ja perheen vuorovaikutukseen. Lisäksi eri ikäryhmien palveluissa voidaan havaita myös lapsen ikävaiheen […]

Nollalinjan puhelin soi. Päivystäjä vastaa. Nuori nainen kysyy arasti, voiko hän kysyä neuvoa, koska ei tiedä mitä hänen pitäisi ajatella tai tehdä. Soittaja on kokenut uudessa avioliitossa ensimmäistä kertaa fyysistä väkivaltaa miehensä taholta. Liitossa on ollut aiemmin solvaamista ja nimittelyä, mutta nyt tilanne oli kärjistynyt humalan myötä fyysiseksi väkivallaksi. Soittaja on hyvin järkyttynyt ja häpeissään. […]

Avioerohakemukset lisääntyvät joulun ja kesälomien jälkeen. Varma kesän merkki on se, että parisuhdetta pohditaan lehtien palstoilla. Odotukset loma-ajalle ovat monilla kieltämättä suuret, mutta niiden ei tarvitse olla pelokkaat ja tuhoisat. Suomessa kesä on lyhyt ja odotukset täydellisestä kesästä lomineen suuret. Pariterapeutit näkevät loma-ajat, esimerkiksi joulun ja juhannuksen, myös mahdollisuutena parisuhteelle. Pariterapeutti Keijo Markova on ehdottanut, […]

Mitä ei tilastoida ja tutkita, sitä ei ole olemassa. Ruotsissa rekisteröity parisuhde hyväksyttiin vuonna 1995 ja tasa-arvoinen avioliitto vuonna 2009, useita vuosia ennen Suomea. Samaa sukupuolta olevat saivat länsinaapurissamme adoptio-oikeuden vuonna 2003 ja naisparit oikeuden hedelmöityshoitoihin vuonna 2005. Parin vuosikymmenen aineistolla voidaan jo osoittaa tilastollisia trendejä, joita Tukholman yliopiston tutkija Martin Kolk esitteli 20. pohjoismaisessa […]

Miksi vanhemmat vievät lapsensa päivähoitoon, vaikka ovat itse kotona? Epäily vanhempien ”lusmuilusta” oli esillä julkisessa keskustelussa viime vuonna, kun Sipilän hallitus antoi kunnille mahdollisuuden rajata lasten subjektiivista oikeutta varhaiskasvatukseen. Lastenhoidon valintoja tutkiva CHILDCARE-hanke selvitti vanhempien perusteluja lapsen osallistumiselle varhaiskasvatukseen, silloinkin kun vanhempi on kotona. Hankkeen ensimmäiset tulokset ovat luettavissa tutkimusraportista. Yksivuotiaiden lasten vanhemmille vuonna 2016 suunnattuun kyselyyn vastasi […]