Lapset, nuoret ja perheet

Selvityshenkilöryhmä jätti toukokuun lopussa loppuraporttinsa valinnanvapaudesta ja monikanavarahoituksen yksinkertaistamisesta sosiaali- ja terveydenhuollossa. Kouluterveydenhuolto on viisaasti jätetty pois sosiaali- ja terveyskeskuksen tuottamista palveluista ja 6 kuukauden välein tarjoutuvasta vaihtomahdollisuudesta. Hämmentävästi kouluterveydenhuolto on kuitenkin sijoitettu muihin valinnanvapauden piiriin sijoittuviin peruspalveluihin, joiden tuottajan asiakas valitsee saatuaan sosiaali- ja terveyskeskuksesta lähetteen, palveluohjauksen tai viranomaisen tekemän etuuspäätöksen. Mitä tämä käytännössä […]

Meillä ei oikeasti ole varaa siihen, että lasten ja nuorten palvelujen kustannusrakenteen painopiste on ongelmia korjaavissa toimissa ennalta ehkäisevien palveluiden sijaan. Valtionvarainministeriö on jälleen julkaissut peruspalvelujen tilaa koskevan katsauksen. Se sisältää koosteen myös lasten ja nuorten palvelujen nykytilasta ja kehityksen suunnista, mukaan lukien kustannukset vuodelta 2011. Lasten ja alle 25 -vuotiaiden nuorten sosiaali- ja terveydenhuollon […]

Eurooppaan saapui yli miljoona pakolaista vuonna 2015. Näistä neljäsosa on lapsia.  Suomen Tukholman suurlähetyksessä toukokuun puolivälissä järjestetyssä kokouksessa keskustelivat Suomen ja Ruotsin lapsiasiavaltuutetut median, järjestöjen ja viranomaisten kanssa yksin maahan tulleiden lasten terveydestä ja hyvinvointiongelmista. Lasten ääni jää julkisessa keskustelussa usein kuulematta. Sekä Suomi että Ruotsi ovat sitoutuneet YK:n lasten oikeuksien julistukseen. Niinpä Ruotsin lapsiasiavaltuutetun toimisto […]

Asiakaskeskeisyys”, ”asiakastarpeet.” Tuttuja sanoja keskustelussa sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta. Vähemmän on keskusteltu, keitä nämä asiakkaat itse asiassa ovat. Jos julkinen keskustelu ja lainvalmistelu perustuvat vain mielikuviin, voi monen asiakasryhmän tarpeet ja käyttäytyminen tulla uudistajille yllätyksenä. Perustason palvelujen, yksityisen sosiaali- ja terveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon asiakaskunta on hyvin vakiintunutta. Palvelujärjestelmän uudistus voi muuttaa tämän pitkän ajan kuluessa […]

Hallituksen suunnitelma nostaa joka ruokakaupassa ja kioskissa myytävien oluiden, siiderien ja lonkeroiden alkoholipitoisuuden enimmäisraja 4,7 prosentista 5,5 prosenttiin kuulostaa pieneltä muutokselta, mutta sillä voi olla mittavia seurauksia kansanterveydelle. Jos myydyn oluen keskimääräinen alkoholipitoisuus nousisi nykyisestä 4,5 prosentista 5 prosenttiin, ja myydyn oluen määrä kasvaisi nykyisestä vaikka vain viisi prosenttia, lisääntyisivät alkoholin vuosittain aiheuttamat kuolemat 150:lla […]

Hallitus julkaisi sukupuolten tasa-arvo-ohjelmansa äitienpäivän alla 4.5., lähes yhdeksän kuukauden valmistelun jälkeen, ilman aiemmin tavanomaista kuulemis- tai lausuntokierrosta. Ensimmäistä kertaa tasa-arvo-ohjelmien parikymmenvuotisessa historiassa ohjelmassa ei ole suunnitelmia kehittää perhevapaita ja edistää sukupuolten tasa-arvoa lisäämällä isien vanhempainvapaan käyttöä. Nyt siis katkaistiin pitkä perhepolitiikan linja, joka sai alkunsa 1960-luvun tasa-arvoliikkeestä ja konkretisoitui hallitusohjelmissa ja hallituksen tasa-arvo-ohjelmissa 1990-luvun alusta lähtien. […]

Työkeskeisyyden, ylityökulttuurin ja työn vaativuuden lisääntymisen pelätään vievän työssäkäyvät vanhemmat mukanaan. Uhkakuvana nähdään, että työ tunkeutuu perheen yhteiseen aikaan. Lisääntyvän teknologian – älypuhelimien, tablettien ja kannettavien tietokoneiden –  pelätään siirtävän työtä perheelle varattuun aikaan. 2010-luvulla työntekijät joutuvat entistä enemmän vartioimaan arkeaan – eli käyttämään entistä enemmän aikaa ja energiaa eri elämänalueiden välisten rajojen ja näiden […]

Suomen terveysrekisterien tietoihin voi nyt liittää taustatietoja maahanmuuttajien sosiaalisesta taustasta, koulutuksesta, syntymämaasta ja äidinkielestä. Tilastokeskuksen ja THL:n välinen sopimus korjaa aiemman puutteen ja parantaa mahdollisuuksia seurata eri väestöryhmien terveyttä. Uudet taustatiedot ovat THL:n käytössä 2000-luvun alkupuolelta lähtien. Suurin osa terveysrekistereistä perustuu palveluiden tai etuuksien käytöstä saatuihin tietoihin. Niistä ei voi suoraan tehdä johtopäätöksiä terveydentilasta tai […]

Yksi syrjäytynyt ihmiselämä maksaa yhteiskunnalle n. 1,5 miljoonaa euroa. Silti yhä useampi nuori putoaa kaikkien turvaverkkojen läpi, koska ennaltaehkäisevään työhön ei nyt ole varaa.  Yhteiskunnan piiristä pois pudonneita nuoria on autettava monella tapaa ja pitkäkestoisesti, jotta he voivat palata kouluun tai työhön. Uudenmaan Martat auttavat nuoria hankkeissaan, joista yksi on Elämä alkaa arjesta. ”Hei ja […]

Perhe on kaikille tärkeä elämän lähiyhteisö, emotionaalisen turvallisuuden perusta ja lapsen kasvuympäristö, perhemuodosta riippumatta. Suomalaisten perheet ovat parin viime vuosikymmenen aikana monimuotoistuneet nopeasti: kahden huoltajan ydinperheiden määrä on vähentynyt samalla kun yksinhuoltajaperheiden, uusperheiden ja yhteishuoltajaperheiden määrät ovat kasvaneet. Kirjoa lisäävät myös esimerkiksi adoptio- ja sijaisperheet, sateenkaariperheet sekä monikulttuuriset ja maahanmuuttajaperheet. Monimuotoisia perheitä on toki aiemminkin […]