Mielenterveys

Keväällä 2021 joukko mielenterveys- ja päihdehoitopaikkojen työntekijöitä, kokemusasiantuntijoita ja muutama laitoksemme asiantuntija tapasivat etäyhteydellä työpajoissa, joissa kehitettiin kyselylomake ensimmäiseen kansalliseen mielenterveys- ja päihdepalveluissa toteutettavaan asiakaspalautekyselyyn.

Itsemurhien ehkäisyohjelmassa (Mielenterveysstrategia 2020–2030) nostetaan esille, että riippuvuusongelmia kokevien itsemurhavaara on arvioitava. Yksi huomioitava riskiryhmä on rahapeliriippuvuusdiagnoosin saaneet.

Itsemurhien ehkäisy ei kuitenkaan ole yksinomaan terveydenhuollon eikä myöskään pelkästään sosiaali- ja terveystoimen tehtävä. Jotta itsemurhakuolemia voidaan estää ja ehkäistä, on meidän kaikkien toimittava.

IPS – Sijoita ja Valmenna! -toimintamallin avulla jo yli kolmasosa työnhakijoista on päässyt palkkatöihin.

Aikuistuvien nuorten mielen pahoinvoinnista on oltu huolissaan – syystäkin. Tilastojen mukaan mielenterveysongelmiin hoitoa saavien nuorten osuus on kasvanut selvästi. Nuorten tilannetta on kuitenkin syytä tarkastella laajemmin kuin hoidon ja terapian tarjonnan näkökulmasta. On tärkeää kehittää myös muita keinoja, joilla mielen hyvinvointia voi vahvistaa.

Iltalehdessä ruodittiin 3.6.2022 ulkomaalaistaustaisten karkottamisperusteita ja osallisuutta jengirikollisuuteen. Lehden mukaan yli tuhat ihmistä karkotetaan tai käännytetään Suomesta vuosittain.

Jokainen tuo parisuhteeseen oman historiansa – myös kesälomalla. Tavassa, jolla olemme aikuisena parisuhteessamme sisältää myös sen, mitä lapsena parisuhteista opimme.

Kun mielenterveys- tai päihdehäiriö on meistä joka viidennellä, on lopuilla varmasti joku läheinen, joka tarvitsisi apua. Asia koskettaa ja on myös yhteiskunnallisesti tärkeä.

Radikalisoituminen on useiden sosiaalisten, psykologisten ja yhteiskunnallisten tekijöiden summa. Mikään yksittäinen tekijä henkilön elämässä ei ennusta hänen riskiään väkivaltaiseen radikalisoitumiseen. Sen vuoksi mielenterveyteen liittyvillä yksinkertaistuksilla ei voida selittää niitä monisyisiä tapahtumaketjuja, jotka edeltävät väkivaltaan radikalisoitumista.

Lasten mielenterveyden kannalta on erityisen tärkeää, millaiseksi arki uudessa maassa muodostuu. Lapsiystävälliset kohtaamiset arjessa tulisi turvata kaikkialla, missä pakolaislapset yksin tai perheineen kulkevat, esimerkiksi poliisiasemilla, virastoissa, vastaanottokeskuksissa ja kotimajoituksessa.

Yksinkertaisimmillaan tämä tarkoittaa, että lapset otetaan vastaan kaikissa palveluissa aina ensisijaisesti lapsina – ei pakolaisina, turvapaikanhakijoina tai tietyn kansalaisuuden edustajina.