Mielenterveys

Lasten ja nuorten osallisuutta edistetään toimivilla palveluilla ja rakenteilla. Niitä taas edistetään sisällyttämällä kaikkiin strategisiin päätöksiin lapsivaikutusten arviointi.

Nuorten kanssa työskentelevien ammattilaisten osaamisessa on moninaisuuteen liittyen paikoin puutteita, jotka voivat olla esteenä esimerkiksi sateenkaarinuoren kohtaamiselle ja nuoren kokemuksen ymmärtämiselle.

Sosiaali- ja terveydenhuollon toiminta pohjautuu vahvasti rekisteritietojen varaan. Suomen sote-tietovaranto onkin laadukkaimpia ja kattavimpia koko maailmassa. Tutkimuskentällä tietovarannon vahvuudet ja haasteet tunnetaan, mutta kuinka hyvin data on valjastettu palvelujärjestelmän johtamisen tarpeisiin?

Iäkkäiden palveluissa tarvitaan vahvaa osaamista mielen hyvinvoinnista ja sen vahvistamisen tavoista. Monet iäkkäät kokevat usein monia mielen hyvinvointiin heijastuvia muutoksia esimerkiksi toimintakyvyssä ja ihmissuhteissa.

Jokaisen työntekijän panos on arvokas sekä yhteiskunnalle että yksilölle itselleen, myös silloin kun mielenterveysongelmat alentavat työkykyä. Tärkeää on tukea toimia, joilla saadaan mielenterveysperusteiset työelämään pääsyn esteet, työpoissaolot ja työkyvyttömyyseläkkeet vähenemään.

Nuoret, rikollisuus, katujengit ja väkivalta ovat paljon esillä mediassa ja aihepiiri herättää monenlaisia tunteita. Kun tunteet ovat pinnassa ja vaalit lähellä, osa poliitikoista on haistanut pelipaikan. Julkisuudessa on esitetty perinteisen kovan linjan ratkaisuehdotuksia: kuria ja järjestystä, vankeusrangaistuksia yhä nuoremmille, maastakarkotuksia. Mutta mitä sanoo tutkimustieto?

Itsemurhan juuret ovat useimmiten pitkään jatkuneessa psyykkisessä kärsimyksessä. Suurin osa itsemurhaa yrittäneistä on myöhemmin onnellisia siitä, että jäikin henkiin. Apu voi sittenkin vielä löytyä, vaikka kärsimystä ja hoitoakin olisi takana jo kauan. Psyykkinen ahdinko yleensä helpottuu jossain vaiheessa.

Järjestöjen päihde- ja mielenterveystyöllä on monia tärkeitä tehtäviä vaikeassa elämäntilanteessa olevien ihmisten hyvinvoinnin edistämiseksi. Rooli uhkaa kuitenkin jäädä näkymättömäksi päättäjille ja rahoittajille, kun toiminnan ja palveluiden sisällöstä ja määrästä ei kerry riittävästi tietoa. Tämä vaarantaa myös järjestöjen rahoituspohjaa hyvinvointialueille siirryttäessä.

Suomeen muutetaan useimmiten työn tai puolison perässä, mutta osa pakenee sotaa, konflikteja tai vainoa. Vaikka maahanmuutto on hyvin erilainen kokemus riippuen siitä, tapahtuuko se henkilön omilla ehdoilla vai olosuhteiden pakottamana, se on silti aina yksilön kannalta kuormittavaa. Se tarkoittaa lähes aina täydellistä elinympäristön muutosta, ja uuden maan kieli ja kulttuuri saattavat olla vieraita. Sosiaalisia suhteita jää taakse ja uusia pitää luoda. Valitettavan moni kohtaa syrjintää, ja etenkin pakolaisilla on usein taustallaan traumaattisia kokemuksia.

Mielenterveysongelmiin liittyvä stigma on vähentynyt, mutta niitä itse kokeneiden mukaan syrjintä on lisääntynyt. Mielenterveyspalveluihin pääseminen voi olla vaikeaa ja joskus jopa mahdotonta. Onko stigman vähentyminen nostanut palvelujen kysyntää vai onko niiden tarve kasvanut?