Tiedosta terveyttä ja hyvinvointia

Koronaviruksen kansallista testauskapasiteettia on kasvatettu merkittävästi keväästä 2020. Testejä on myös tehty ennätysmäärin, tätä kirjoitettaessa jo yli 5,5 miljoonaa koko epidemian aikana. Testaus on ollut koronapandemian torjuntatoimien kulmakivi. Positiivinen testitulos on laukaissut sarjan tartunnanjäljityksiä sekä eristys- ja karanteenipäätöksiä, joilla tartuntaketjuja on saatu katkaistua ja siten pidettyä epidemiaa kurissa paikallisesti.

Samaan aikaan, kun koronan tapausluvut ovat aaltoilleet, muut hengitystievirukset ovat loistaneet poissaolollaan. Influenssatapauksia ilmoitettiin kansalliseen Tartuntatautirekisteriin yli 12 000 tapausta vähemmän kuin edellisellä kaudella. Koronan torjuntatoimet eli...

Lainsäädäntömme mahdollistaa sen, että lasta voidaan suojella jo ennen syntymäänsä. Tällöin puhutaan sikiön suojelusta, joka toteutuu huolehtimalla odottavasta äidistä. Kaikki päihteitä käyttävälle raskaana olevalle naiselle tarjotut palvelut ovat vapaaehtoisia. Pakko on huono keino ongelmien ratkaisemisessa ja uusien toimintatapojen oppimisessa.

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelmämme lähtee oletuksesta, että potilas tai asiakas on aktiivinen toimija ja haluaa palvelua. Erityisesti päihderiippuvaisen kohdalla on tärkeää, että asiakas ymmärtää mihin tarpeeseen palvelut vastaavat ja että hän kokee hyötyvänsä palvelusta. Tässä sosiaali-...

Suomalainen syö keskimäärin 13 litraa jäätelöä vuodessa ja se on kansainvälisesti katsottuna todella paljon. Monelle jäätelökioskilla käynti merkitsee kesäpäivästä nauttimista perheen tai kavereiden kanssa.

Lasten vanhemmat saattavat miettiä kuinka usein lapset voivat kesällä syödä jäätelöä. Voiko lapselle antaa jäätelöä päivittäin? Lapsen ruokavaliossa kokonaisuus ratkaisee. Jälkiruoaksi tai välipalaksi jäätelö sopii hyvin, kunhan muistaa huomioida ruokavalion kokonaisuuden, lapselle sopivan annoskoon sekä säännöllisen ruokarytmin.

Jäätelö viilentää ja virkistää kuumalla, mutta on myös tärkeää huolehtia riittävästä nesteen saannista. Vesi on...

Suomen viileistä kesistä on tapana laskea leikkiä. Kesät ovat Suomessa tunnetusti lyhyitä ja vähälumisia.  Ihmiset odottavat kauniita kesäisiä päiviä ja helteillä nautitaan rannoista, veneilystä, terasseista ja mökkielämästä kunnon kesäsäiden vallitessa. Tänä vuonna Suomessa onkin toistaiseksi vietetty kesää varsin kuumassa säässä. Helteiden vaikutukset ihmisten terveyteen ja hyvinvointiin eivät kuitenkaan ole pelkästään myönteisiä.

Kotimaisen tutkimuksen keskiössä ovat toistaiseksi olleet etenkin helteiden aiheuttama kuolleisuus ikääntyneen väestön keskuudessa sekä erilaisten sairauksien aiheuttamat riskit kuumuuden vakaville haittavaikutuksille.  Helleaallot aiheuttavat kuitenkin...

Vaadimme elämältä yhä enemmän – ja elämä vaatii yhä enemmän meiltä.

Uudet mukavuudet eivät varsinaisesti lisää onnellisuuttamme kovin pitkäksi aikaa, mutta ilman niitä olisimme jatkossa vähemmän onnellisia. Emme siis tyydy vähempään ja joudumme kohtaamaan elämää uusilla selviytymiskeinoilla. Koska on mahdotonta kieltäytyä tulevaisuudesta, pyrimme parhaamme mukaan olemaan niin luovia ja sopeutuvia kuin olosuhteet vaativat.

Mental Training on sopeutumista helpottava työväline.

Ihmiskunta on aina joutunut kohtaamaan uusia tilanteita

Ihmisryhmät ovat kautta aikojen kehittäneet uusia selviytymisstrategioita. Joskus on voitu ottaa...

Viimeisen vuoden aikana on kannettu erityistä huolta nuorten mielen hyvinvoinnista ja lisääntyneestä ahdistuksesta covid-19-pandemian aikana. On puhuttu myös yksinäisyyden pandemiasta. Nuoret kohtasivat pandemian myötä uudenlaisen haasteen – päällekäyvän yksinäisyyden – joka on koetellut nuorten jaksamista.

Yksinäisyyttä oli torjuttava eristyksissä: sosiaalisessa tyhjiössä sekä kulttuuri- ja harrastustoiminnan katveessa. Poikkeusaika toi esiin myös yhteiskunnassamme vallitsevat hyvinvointierot. Vaikka varsinainen pandemia-aika alkaa olla loppusuoralla ja elämä vähitellen normalisoituu, jatkohaasteita riittää. Erityisesti  nuorten mielenterveyspalvelut ovat ylikuormittuneet ja ennustettu on, että tätä...

Vietämme kansainvälistä Pride-kuukautta ja Helsinki Pride -viikkoa Suomessa. Kansainvälinen Pride-kuukausi nostaa näkyväksi seksuaali- ja sukupuolivähemmistöön kuuluvien (HLBTQI+) yhteisöjen ääniä, jotka jäävät usein yhteiskunnissamme syrjään.

Organisaationa kannustamme kaikkia konkreettisiin toimiin seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen tukemiseksi. Pyrimme arvojemme mukaisesti olemaan yhdenvertaisuuden suunnannäyttäjä. Jaamme tässä blogissa kolme esimerkkiä siitä, miten organisaatiomme tukee HLBTQI+-yhteisöjä – ei vain Priden aikana, vaan laajemmin toiminnassamme ja tutkimuksissamme.

1. Intersektionaalinen tutkimus tuo vähemmistöt näkyviin

Kolme prosenttia nuorista ilmoitti kuuluvansa sukupuolivähemmistöön ja yhdeksän prosenttia seksuaalivähemmistöön Kouluterveyskyselyssä 2019....

We are celebrating the International Pride Month and the Helsinki Pride Week in Finland. Internationally the entire month is dedicated to uplift the voices of the sexual and gender minority (LGBTQI+) communities, who are often marginalized in our societies.

This is a good time for organizations to show concrete actions in supporting sexual and gender minorities.  We aim to be pioneers in equality, as per our values. In this blog article, we share three examples...

Viime päivinä Twitter-kansaa ovat kuohuttaneet työnteon kannustimet. Niitä on mitattu monimutkaiselta kuulostavilla efektiivisillä marginaaliveroasteilla (EMTR), jotka ilmaisevat, kuinka paljon työntekijällä jää lisäpalkasta käteen, kun otetaan huomioon verotuksen ja vähenevien sosiaalitukien, kuten asumistuen, vaikutus. Jos EMTR on 100 %, kotitalouden nettotulot eivät kasva ollenkaan lisäpalkasta huolimatta. Jos EMTR on 0 %, nettotulot kasvavat täyden lisäpalkan verran.

Twitterissä keskustelua on käyty Elinkeinoelämän keskusliiton asiantuntijan Antti Tanskasen nostaman esimerkin, kolmen lapsen työttömän yksinhuoltajan, kautta.

Tunnettua on, että yksinhuoltajilla on...

Yksityisen sairaanhoidon Kela-korvauksiin käytetään vuosittain huomattava summa rahaa. Vuonna 2019 summa oli 161,6 miljoonaa euroa. Se jakautui seuraavasti:

lääkärinpalkkioiden korvaukset 54,8 miljoonaa euroahammashoidon korvaukset 48,3 miljoonaa euroatutkimuksen ja hoidon korvaukset 39,5 miljoonaa euroahallinnolliset kustannukset 14 miljoonaa euroa jaKela-korvattuihin palveluihin maksetut matkakorvaukset 5 miljoonaa euroa.

Tällä rahalla saisi julkiseen terveydenhuoltoon vuosittain 1,9 miljoonaa lääkärikäyntiä tai 4,5 miljoonaa sairaanhoitajakäyntiä lisää.

Kela-korvaukset vuonna 2019 ja mitä samalla rahalla olisi saanut julkiseen terveydenhuoltoon lisää.

Korvauksista hyötyvät lähinnä yksityiset palveluntuottajat

Kela-korvatuista käynneistä perityt hinnat...