Hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistäminen sekä eriarvoisuuden kaventaminen (hyte-työ) on Suomessa yksi tärkeistä kuntien ja julkisten sosiaali- ja terveyspalveluiden lakisääteisistä tehtävistä. Tämä ei ole ihme, sillä hyvinvointi ja terveys ja turvallisuus syntyvät ja niitä ylläpidetään ihmisten arjessa ja arjen ympäristöissä. STM:n syyskuisen uutisen mukaan kunnat toivovat tulevassa sote-rakenteessa tässä asiassa roolia. Kunnat eivät kuitenkaan pysty […]
Universaali ehkäisevä terveydenhuolto on palvelua, jota tarjotaan kaikille tiettyyn kohderyhmään kuuluville riippumatta heidän terveydentilastaan. Kohderyhmä on valittu tunnettujen riskien tai elämänvaiheeseen liittyvän tuen tarpeen perusteella. Tällaisia palveluja ovat esimerkiksi terveystarkastusohjelman mukaiset käynnit äitiys- ja lastenneuvolassa, koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa sekä työterveyshuollossa, kuten myös työttömien ja tietyn ikäisten vanhusten terveystarkastukset. Universaalius tarkoittaa kaikkien kohderyhmään kuuluvien pääsyä palvelujen […]
Suomessa on vahva yhteinen tahto parantaa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja. Esimerkiksi palvelujen yhtäläisen saatavuuden ja hyvän laadun takaaminen ovat tällöin tärkeitä tavoitteita. Hoitotakuun tiukentaminen on yksi tuoreen hallitusohjelman tavoitteista. Käytännössä tämä tarkoittaa, että vastedes kiireettömissäkin tapauksissa terveyskeskuslääkärin vastaanotolle pitäisi päästä koko maassa viikon sisällä. Hallitusohjelmassa huomiota saavat myös vanhuspalvelujen laadun parantaminen ja palvelujen laatuerojen tasoittaminen […]
Yhdenvertaisia palveluita on helppo kannattaa, mutta mitä niillä itse asiassa tarkoitetaan? Muodollisesti yhdenvertaisissa palveluissa tarjotaan samaa kaikille, eli samanlaisessa tilanteessa olevia ihmisiä kohdellaan samalla tavalla. Suomessa vallitsee vahva universaalin ihanne. Esimerkiksi äitiysneuvolassa tarjotaan lähtökohtaisesti sama palvelu kaikille raskaana oleville naisille. Samanlaiset palvelut eivät kuitenkaan aina riitä kaikille. Neuvolatyössä on tärkeää, että lisäkäyntejä voidaan antaa perheen […]
Sote-uudistusta on suunniteltu jo monen hallituksen aikana. Työ on ollut vaiheikasta ja käänteet jopa dramaattisia, kun uudistusyritykset ovat kariutuneet kerta toisensa jälkeen perustuslaillisiin ongelmiin. Sote-uudistuksesta on käyty värikästä julkista keskustelua, johon ovat osallistuneet paitsi puolueet myös eri alojen asiantuntijat ja tutkijat, sote-alan ammattijärjestöt sekä yksityisten ja julkisten sosiaali- terveyspalvelujen tuottajat. Kansalaisten ja palvelujen käyttäjien ääni […]
Terveyskeskuslääkäri Oma Keskiverto lähtee aamulla töihin ja miettii, keitä potilaita hän tapaa tänään. Vastaanotolle voi tulla äiti vauvan kanssa, keski-ikäinen yrittäjä, rollaattorilla kulkeva muistisairas vanhus tai työtön 25-vuotias mies, jolla on elämä solmussa. Usein Keskiverto toimii paitsi lääkärinä, myös ohjaa potilaita sosiaalipuolen palveluihin. Tänään käynnille on tulossa muutama uusi asiakas, joita Keskiverto ei ole tavannut […]
”Tulevaisuuden sosiaalityö toimii mahdollisimman lähellä ihmisten elämänpiiriä. Sosiaalityö on matalalla kynnyksellä tavoitettavaa lähipalvelua, jolle on ominaista yhteisöllinen lähestymistapa ja yhteiskunnallinen näkökulma.” Näin alkaa sosiaalityön tulevaisuutta selvittäneen työryhmän visio. Se tuo esiin sosiaalityön kokonaisvaltaisuuden, mikä on työn erityinen vahvuus. Samalla kun sosiaalityöllä on keskeinen tehtävä työikäisten ja työelämän ulkopuolella olevien ihmisten osallisuuden ja arkipäivän sujuvuuden edistäjänä, […]
Sipilän hallituksen sote- ja maakuntauudistuksen valmistelussa puhuttiin paljon valinnanvapaudesta ja sairaalasänkyjen sijainneista. Vähemmälle huomiolle jäi hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen ja eriarvoisuuden vähentäminen (jatkossa lyhennämme ”hyte”). Kulisseissa kuitenkin tapahtui. Lähes jokaiseen maakuntaan oli nimetty hyte-valmistelija, jonka tehtävänä oli miettiä, miten hyte-työtä edistettäisiin paremmin niiden kuuluisien leveiden hartioiden toimesta maakunnissa, ja miten tukea kuntia niiden tärkeässä hyte-työssä. […]
Suomessa oli maaliskuussa noin 65 000 pitkäaikaistyötöntä. Heistä noin puolet oli ollut työttömänä vuoden, puolet kaksi vuotta. Työttömyys on kallista paitsi inhimillisesti, myös euroissa. Työttömyyden kokonaiskustannukset yhteiskunnalle nousivat 2006–2016 reilut 2,5 miljardia euroa. Samalla aikavälillä vaikeasti työllistyvien 15–64-vuotiaiden määrä tuplaantui 7 prosenttiin. Ongelmat ja kustannukset kasautuvat usein pienelle joukolle ihmisiä. Heidän auttamisensa ja kustannusten hillitseminen […]
Eriarvoisuuden vähentäminen on mitä todennäköisimmin kesällä työnsä aloittavan hallituksen pöydällä. Näin on ollut monesti aiemminkin; viime vuosikymmeninä useat poliittiset ohjelmat ovat tähdänneet samaan tavoitteeseen. Eriarvoisuus on käsitteenä petollisen monimielinen ja monitahoinen. Käsitteestä avautuvia näkökulmia on useita – yksi viittaa eriarvoisuudella syrjintään ja yhdenvertaisuuden puuttumiseen lain edessä, toinen puhuu erityisesti taloudellisesta eriarvoisuudesta, kuten köyhyydestä ja tuloeroista. Usein […]
