Eduskunta on myöntänyt Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle 1,5 miljoonaa euroa terveydenhuollon kansallisten laaturekisterien kehittämistyön aloittamiseksi. Rahoitusta käytetään tautiryhmäkohtaisiin pilotteihin, joista saadun kokemuksen valossa laaditaan vuoden 2019 lopulla suositus, millainen laaturekisterien järjestelmä Suomeen tulisi luoda. Sote-keskustelussa monilla asiantuntijoilla on tapana aloittaa esityksensä viittaamalla Suomen terveydenhuollon kansainvälisesti korkeaan laatuun ja kustannusvaikuttavuuteen. Väitteen perusteluiksi esitetään yleensä tietoja kansainvälisesti […]
Havahduin taannoin sähköisten tietojärjestelmien valppauteen havaita ja poimia ilmiöitä. Etenkin kun tieto esitetään graafisesti, kuten tällä sivulla olevassa kuvassa. Toisen käyrän mukaan kaikki oli odotettua ja ennustettavaa vuoden 2015 alkuun asti, mutta sitten käyrä meni villiksi ja vaihtelua esiintyi silmin nähden paljon. Toinen käyrä taas jatkoi kapuamistaan ylöspäin. Molempien pitäisi mitata lääkeostojen lukumääriä kuukausittain indikaattorimaisesti […]
”Mikäli parannustyössäni tai sen ulkopuolella ihmisten keskuudessa näen tai kuulen sellaista, mitä ei pidä levitettämän, vaikenen ja pidän sitä salaisuutena.” Hippokrates kirjoitti sosiaali- ja terveydenhuollon tietosuojan peruslausekkeita lähes 2 500 vuotta sitten. Edelleenkin lääkärinvalassa toistetaan luottamuksellisten tietojen salassa pitämistä, ja samoja periaatteita koulutetaan muillekin sote-ammattilaisille. Sote-palvelut ovat kuitenkin muuttuneet ja sähköistyneet vauhdikkaasti antiikin Kreikan ajoista. […]
Potilaiden oikeuksien soveltamisesta rajat ylittävässä terveydenhuollossa annettiin EU-direktiivi vuonna 2011. Tämä ns. potilasdirektiivi (2011/24/EU) toimeenpantiin vuonna 2014 EU-maissa, 2015 Norjassa ja vuonna 2017 Islannissa. Se vahvistaa potilaan oikeuksia ja edellytyksiä saada hoitoa toisessa EU:n jäsenvaltiossa. Sen lähtökohtana on, että potilas saa hakea vapaasti terveyspalveluja toisesta EU- tai ETA-valtiosta ja Sveitsistä. Potilaalla on oikeus korvaukseen toisessa […]
THL:lla on loistava mahdollisuus auttaa tulevaa sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistusta. Meillä on osaajia ja ammattitaitoa, on väestötutkimusta, tilastoa ja rekisteriä. Tietoa on joka lähtöön, mutta tiedon pirstaleisuus haittaa edelleen tiedon käyttöä. Mitä THL sitten voi tehdä? Ensinnäkin on tärkeää, että laki rekisteritiedon toissijaisesta käytöstä hyväksytään eduskunnassa. Ilman, että tiedon hyödyntäjät voivat vaihtaa ja siirtää tietoja […]
Satunnaistusta ei tule pelätä terveydenhuollon toiminnan vaikutusten arvioinnissa. Se on kiistattomin ja yksiselitteisin tapa selvittää, mikä on paras hoito. Terveydenhuollon vaikutusten arviointi on SOTE-uudistuksen voimaantuloa odottaessa tärkeämpää kuin ehkä koskaan aiemmin. THL on tiivisti mukana kehittämässä sekä väestön terveyttä ja terveydenhuollon toimintaa kuvaavaa SOTE-tietopohjaa että laatimassa kriteereitä ja indikaattoreita maakuntien sote-palveluiden arvioimiseksi. Pelkkä tietopohja ja […]
Suomen hallitus päätti elokuun lopun budjettiriihessä rahoittaa sosiaali- ja terveydenhuollon tietojen käyttöä hallinnoivan lupaviranomaisen perustamista. Lupaviranomaista koskeva lainsäädäntö on menossa eduskuntakäsittelyyn tämän syksyn aikana – pitkän valmistelun jälkeen. Toteutuessaan laki purkaa moninkertaista byrokratiaa, joka on estänyt rekisteritiedon ja sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottamien tietojen hyödyntämistä. Samalla avautuvat laajempaan käyttöön ne tietovarannot, joiden käyttöön joillakin organisaatioilla – kuten […]
Rekisterit ovat ainoa tapa arvioida luotettavasti hoidon vaikuttavuutta ja laatua. Sote-uudistuksen vaikutusten arvioiminen vaatii luotettavaa tietoa terveydenhuollon palveluista. Hoidon lääketieteellistä laatua ja vaikuttavuutta tai kustannusvaikuttavuutta ei voida arvioida ilman rekisteritietoa. Koska sairauden vaikeusaste vaihtelee ja potilaat ovat erilaisia, tämän rekisteritiedon tulee olla potilasryhmäkohtaista. Muuten vääriin johtopäätöksiin päätymisen vaara on suuri hoitavien yksiköiden keskinäistä suoriutumista verrattaessa. […]
Mitä ei tilastoida ja tutkita, sitä ei ole olemassa. Ruotsissa rekisteröity parisuhde hyväksyttiin vuonna 1995 ja tasa-arvoinen avioliitto vuonna 2009, useita vuosia ennen Suomea. Samaa sukupuolta olevat saivat länsinaapurissamme adoptio-oikeuden vuonna 2003 ja naisparit oikeuden hedelmöityshoitoihin vuonna 2005. Parin vuosikymmenen aineistolla voidaan jo osoittaa tilastollisia trendejä, joita Tukholman yliopiston tutkija Martin Kolk esitteli 20. pohjoismaisessa […]
THL teki viime kevään aikana historiansa ensimmäisen kokonaisesityksen omasta tutkimustoiminnastaan. Tehtävä ei ollut aivan helppo. Vuosien mittaan lukuisista tutkimushankkeista oli kasvanut vahva ristikkäin ja päällekkäin rönsyilevä juurakko, joka ulottuu laitoksen joka sopukkaan ja kaikkeen toimintaan. Edeltäjälaitosten vahva perinne ja THL:n kokemat suuret muutokset ovat sekä hidastaneet kokonaisesityksen tekemistä että tehneet siitä yhä tarpeellisemman ja kiireellisemmän. […]
