Avoimuus, yhteiskehittäminen, palvelumuotoilu, ideoiden varhaiset kokeilut ja kansalaisten osallistuminen ovat paikoin jo innovaatio- ja kehittämistoiminnan arkipäivää julkisella sektorilla. Elämmekin jonkinlaista tutkimus- ja kehittämistoiminnan paradigmamuutoksen aikaa. Tällaisessa siirtymävaiheessa uudet ja vanhat käsitykset ja käytännöt elävät rinnakkain. Olen törmännyt konkreettisesti tähän rinnakkaiseloon ja käynnissä olevaan paradigmamuutokseen hyvinvointi- ja terveysalan kansallisen innovaatioyhteisön Innokylän toiminnan yhteydessä. Jäsennän seuraavassa kohtaamiani […]
Sosiaalisessa mediassa kiertää viesti, jossa kerrotaan kuinka laajimmalle levittäytynyt mediayhtiö ei tuota mitään sisältöä itse (Facebook), kuinka maailman suurin taksiyhtiö ei omista yhtään ajoneuvoa (Uber), merkittävin majoituspalveluja tarjoava yritys ei omista yhtään hotellia (AirBnB), tai maailman arvokkain verkkokauppa ei pidä mitään varastossa (Alibaba). Näiden yritysten menestyksen pohjalla on datan keräämiseen ja analysointiin tukeutuva liiketoimintamalli. Sanotaankin, […]
Sote-palvelujärjestelmämme on maailman hajautetuin ja siihen liittyvä tietopohja on sirpaleina sadoilla eri rekisterinpitäjillä ja kirjanpitoyksiköillä. Mielestäni keskeisin Sote-uudistuksen lopputulos onkin palvelujärjestelmän yksinkertaistuminen: vähemmän järjestämisvastuutahoja ja vähemmän rahoituskanavia. Tästä seuraa sujuvampaa tiedonkulkua ja vähemmän osaoptimoinnin paikkoja. Suomi pärjää terveydenhuollon digitalisaation eurooppalaisissa vertailuissa hyvin. Sähköiset potilaskertomusjärjestelmät, digitaaliset kuva-arkistot ja sähköinen resepti ovat ammattilaisille arkipäivää. Omakanta-palvelussa kansalaiset voivat tarkastella […]
Suomen terveysrekistereitä koskeva lainsäädäntö on peräisin 1980-luvulta, ja on toisin sanoen ajastaan jäljessä. Nykyiset terveyteen ja hyvinvointiin liittyvät tietotarpeet ovat luonnollisesti aivan erilaiset kuin 30 vuotta sitten. Sairaaloissa ja sairaanhoitopiireissä onkin alettu kerätä erilaisia sairauksia tai niiden hoitoa koskevia rekistereitä. Niistä halutaan terveydenhuollon ammattilaisille apuvälineitä, joita voidaan käyttää terveydenhuollon laadun parantamiseksi, mutta myös yksittäisen potilaankin […]
Olimme jännittävää aikaa marraskuun alun viikonloppuna vuonna 2013. Laskettu aika oli käsillä ja viimeisiä hetkiä odotettiin tyynesti. Syntyisikö se ajoissa ja terveenä? Ammattitaitoiset kätilöt olivat seuranneet etenemistä tarkasti. Testien ja käyrien perusteella kaikki vaikutti olevan valmista h-hetkeä varten. Aika tuli ja syntyminen varmistui. Sitä vierihoidettiin tarkasti, tarkkailtiin, kuunneltiin ja mitattiin. Kaikki meni hyvin. Suomeen oli […]
Suomalaisilla hyvinvointi- ja terveysalan viranomaisilla ja tutkimuslaitoksilla on hallussaan kansainvälisesti verrattuna mittavat ja arvokkaat tietovarannot väestön palveluiden käytöstä ja terveydentilasta. Lainsäädäntö antaa mahdollisuuden käyttää tietoja tilastointiin, tutkimukseen ja biopankkitoimintaan. Arvokkaiden tietoaineistojen käyttöä tulisi kuitenkin edelleen helpottaa ja tehostaa. Tästä alan toimijat ovat yhtä mieltä. Väestön terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen ja sote-palveluiden tietoon perustuva johtaminen edellyttävät, […]
EU:n tietosuojadirektiivi (95/46) aiotaan korvata asetuksella. Asetus on jäsenmaita suoraan velvoittava toisin kuin nykyinen direktiivi, joka on toimeenpantu kansallisella lainsäädännöllä. Eri maat ovatkin tehneet erilaisia tulkintoja tietosuojakysymyksistä, erityisesti terveysrekistereistä ja jo kerättyjen tietojen hyödyntämisessä tutkimuksessa. Pohjoismaissa terveysrekisterit kerätään kansallisen lainsäädännön nojalla ja rekistereiden käyttöä tutkimuksessa pyritään edistämään. Joissakin EU-maissa arkaluonteisten terveystietojen tiedonkeruuseen vaaditaan aina henkilön suostumus, ja […]
