Miksi vanhemmat vievät lapsensa päivähoitoon, vaikka ovat itse kotona? Epäily vanhempien ”lusmuilusta” oli esillä julkisessa keskustelussa viime vuonna, kun Sipilän hallitus antoi kunnille mahdollisuuden rajata lasten subjektiivista oikeutta varhaiskasvatukseen. Lastenhoidon valintoja tutkiva CHILDCARE-hanke selvitti vanhempien perusteluja lapsen osallistumiselle varhaiskasvatukseen, silloinkin kun vanhempi on kotona. Hankkeen ensimmäiset tulokset ovat luettavissa tutkimusraportista. Yksivuotiaiden lasten vanhemmille vuonna 2016 suunnattuun kyselyyn vastasi […]
The first population health examination surveys in Finland were conducted as early as in the 1950s and 1960s. Pioneering projects, such as the East-West study and the Finnish Mobile Clinic Health Examination Survey, not only interviewed the participants but also measured and weighed their health status objectively. This was the start of Europe’s longest tradition […]
Ensimmäiset väestön terveystarkastustutkimukset tehtiin Suomessa jo 1950- ja 1960-luvuilla. Uraa uurtaneissa Itä-Länsi- sekä Autoklinikkatutkimuksissa ei ainoastaan haastateltu tutkimukseen osallistuneita, vaan mitattiin ja punnittiin heidän terveydentilaansa, objektiivisesti. Näin Suomessa alkoi Euroopan pisimpään jatkunut terveystarkastustutkimusten perinne. Sitä ovat sittemmin jatkaneet Finriski-, Mini-Suomi -, Terveys2000- ja Terveys 2011- sekä MAAMU-tutkimukset. Ja uusimman, koko manner-Suomen aikuisen väestön terveyttä tutkivan FinTerveys-tutkimuksen kenttävaihe […]
Ei liene uutinen, että ekonomi Espoosta elää todennäköisesti pidempään kuin bussikuski Kainuusta. Terveyden luokkaerot ovat säilyneet ennallaan tai jopa kasvaneet viimeisen 25 vuoden aikana. Alemmissa yhteiskuntaluokissa on vähäisemmän koulutuksen lisäksi usein heikompi terveys ja pienemmät tulot. Hyväosaiset elävät lähes 10 vuotta kauemmin kuin huono-osaiset: hyvin toimeentulevat miehet elävät keskimäärin 82-vuotiaiksi, pienituloiset kuolevat jo noin 73-vuotiaina. […]
Sosiaali- ja terveysjärjestöjen yhteisessä kannanotossa (21.3.2017) tuodaan esiin, että vaikka kunnille on sote-järjestämislaissa kirjattu velvoite tehdä yhteistyötä yleishyödyllisten yhteisöjen kanssa, puuttuu maakuntia koskevasta pykälästä tämä velvoite. Yhteistyö pienten järjestöjen kanssa ei ole kuitenkaan pieni asia. Pienet yleishyödylliset järjestöt tukevat kansalaisten omaa osallisuutta, heidän voimavarojaan ja vertaistukeen perustuvaa yhteisöllisyyttä ja täydentävät tällä tavoin julkista palvelujärjestelmää. Järjestöt tarjoavat varhaista […]
EU:n rahoittama, mittava kolmivuotinen CHRODIS-hanke on kartoittanut terveyden edistämisen ja kansantautien ehkäisemisen hyviä käytäntöjä ja tietojen vaihtamista. Hankkeen päätöskokous järjestettiin helmikuun lopussa Brysselissä. Kokouksen aloitti terveysasioista vastaava komissaari Vytenis Andiukaitis. Hän korosti, että terveyden edistämisen pitää alkaa jo syntymästä ja kattaa koko elämä siitä lähtien. Hän peräänkuulutti kaikenikäisten ja kaikkien terveyden edistämistä – erityisesti vähävaraisten ja vähän koulutettujen, jotka […]
Suomalaisten kansanterveys on itsenäisyytemme sadan vuoden aikana huimasti parantunut ja elinikä lisääntynyt. Viime vuosikymmeninä tämä johtuu ennen kaikkea sotien jälkeen kehittyneestä sydäntautien ja muiden kroonisten tautien menestyksellisestä ehkäisystä. Työikäisten kuolleisuus on dramaattisesti vähentynyt, taudit ovat siirtyneet yhä myöhäisempiin ikävuosiin ja saadut noin kymmenen lisävuotta ovat pääasiassa terveitä vuosia. Minulta on usein kysytty, mitä on tämän saavutuksen […]
Seinäjoen kaupunki on ehtinyt saada kansallista ja kansainvälistä mainetta lastensa terveyden edistämisestä ja lihavuuden ehkäisystä. Vuonna 2009 oli kaupungin oman Effica-tietojärjestelmän mukaan 5-vuotiaista ylipainoisia joka kuudes, vuonna 2015 enää joka kymmenes. Myös alakoululaisten ylipainoisuus on vähentynyt. Olemme pohtineet, mitä hyvien tulosten takana on? Tarkkaa tutkimustietoa ei vielä ole, mutta muutamia mahdollisia syitä onnistumiseen voimme jo […]
Marraskuussa lausunnoille lähetetyn alkoholilakiuudistuksen perusteluissa todetaan, että alkoholin haitat kohdistuvat eri väestöryhmiin eri tavoin, ja että haittojen vähentäminen edistäisi terveyden tasa-arvoa. Jo samoissa perusteluissa ennakoidaan kumminkin, että lakimuutos pikemminkin lisää eriarvoisuutta. Hallitus ei tunnu pitävän kiinni omasta ohjelmastaan, jossa terveyserojen kaventaminen on yksi strateginen tavoite. Keinoina piti olla terveyden edistäminen, varhaisen tuen vahvistaminen hallinnonalojen yhteistyöllä […]
Suomen mielenterveysseuran kehitysjohtaja Kristian Wahlbeck perusteli syyskuussa pidetyillä Pohjanmaan II sosiaali- ja terveystutkimuksen päivillä, miksi mielenterveyden edistäminen on tärkeää. Vaikka suomalaisten fyysinen terveys paranee ja elinajanodote kasvaa, mielenterveydessä ei ole nähty vastaavaa paranemista. Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien kuolleisuus on selvästi muuta väestöä suurempi: heidän elinaikansa on naisilla 15 vuotta lyhyempi ja miehillä peräti 20 vuotta. Haastatteluihin perustuvassa Terveys 2011 […]
