Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen johtaminen

Palasteltaisiinko terveyden edistämisen tavoitteet?

Nykypäivän toiminnalle on tyypillistä kehitettävien asioiden ja ratkaistavien ongelmien kasaaminen suuriksi asiakokonaisuuksiksi. Tällöin törmätään helposti tilanteisiin, joissa toiminta- ja ratkaisumallien löytyminen on haasteellista. Mikään ei ole tarpeeksi kattavaa ja riittävää eikä näin ollen valmista eteenpäin vietäväksi. Asioiden pohtimista ja suunnittelua suurempina kokonaisuuksina, huomioiden laajasti erilaiset asiaan vaikuttavat tekijät ja toiminnan ympäristöt, puoltaa se, että silloin […]

Lue lisää Palasteltaisiinko terveyden edistämisen tavoitteet?

Irtiotto arjesta auttaa unohtamaan huolet

Neurofysiologian tutkimuksesta kuuluu kiinnostavia: Ethan Kross ja Jason Moser tutkimusryhmineen pyysivät koehenkilöitä puhumaan itsestään kolmannessa persoonassa ensimmäisen persoonan sijaan. Tutkijat tarkastelivat puhetapaan liittyviä muutoksia aivosähkökäyrillä ja havaitsivat, että kolmannen persoonan puhe vähensi aivojen tunteisiin liittyvää stressiä jo ensimmäisen sekunnin jälkeen. Koe toistettiin, mutta siten, että osaa koehenkilöitä pyydettiin kertomaan vaikeista muistoista kolmannessa ja osaa ensimmäisessä […]

Lue lisää Irtiotto arjesta auttaa unohtamaan huolet

Lihavuuden hoito on vaikeaa, siksi ennalta ehkäisy kannattaa

YLE:n A-teema puhui eilen tärkeästä aiheesta: lihavuudesta ja sen hoidosta. Keskustelussa kuultiin maan parhaita lihavuuden ja lihavuuden hoidon asiantuntijoita, personal trainereita ja omakohtaisia kokemuksia paino-ongelmista. Valitettavasti kuultiin myös huonosta kohtelusta, nimittelystä ja muusta kiusaamisesta. Myös terveydenhuollon ammattilaisten asenne ja ajattelemattomat kommentit olivat jättäneet kipeitä muistoja. Laihduttaminen ja pysyvä painonpudotus on vaikeaa; siinä ei ole kyse itsekurin puutteesta. […]

Lue lisää Lihavuuden hoito on vaikeaa, siksi ennalta ehkäisy kannattaa

Aivoterveys on otettava yhteiskunnan korjauslistalle

Valoisa mieli, toimiva muisti ja hyvät ihmissuhteet ovat hyvän elämän ainesosia – kaikki haluavat varmasti säilyttää ne pitkälle vanhuuteen. Mielihyvää tuottavat asiat antavat voimaa arkeen, ja tasapainoinen arki ylläpitää fyysistä ja psyykkistä terveyttä. Monet viitteet osoittavat, että useissa kansanterveysongelmissa olemme menossa parempaan suuntaan. Aivoterveydessä meillä on kuitenkin vielä haasteita. Suomalaisten mielenterveys ei ole tapahtunut yhtä […]

Lue lisää Aivoterveys on otettava yhteiskunnan korjauslistalle

Olisimmepa onnellisia kuin tanskalaiset ja liikunnallisia kuin norjalaiset

Mitä olisi tutkijan kesä ilman kansainvälisiä konferensseja. 12. Pohjoismaisessa kansanterveyskokouksessa Tanskan Aalborgissa kuultiin kiinnostava kansanterveysjohtajien keskustelu, jossa johtajat kertoivat avoimen vilkkaasti suurimmista kansanterveyden esteistä, onnistumisistaan ja epäonnistumisistaan hyvässä pohjosmaisessa hengessä. Suomen panelisti THL:n ylijohtaja Marina Erhola muistutti satavuotiaan Suomen ylpeydenaiheesta: sodan jälkeen suomalaisten elinikä on pidentynyt 20 vuodella ja saadut lisävuodet ovat terveitä elinvuosia. Mitä sitten voimme oppia muilta […]

Lue lisää Olisimmepa onnellisia kuin tanskalaiset ja liikunnallisia kuin norjalaiset

Kansanterveyden kuva vääristyy, jos nuoret ja vanhat katoavat väestötutkimuksista

Kansallisen FinTerveys-tutkimuksen tiedonkeruu on päättymässä. Lähes 70 prosenttia kutsutuista on osallistunut tutkimukseen joko osallistumalla terveystarkastukseen tai vähintäänkin palauttamalla kyselylomakkeen. Tämä on todella hienoa! Suomalaisten osallistuvat kansanterveydestä kertoviin kansallisiin tutkimuksiin kansainvälisesti verraten huippuhyvin. Monessa Euroopan maassa päästään hädin tuskin 45 prosentin osallistumisaktiivisuuteen. Kuva kansanterveyden tilasta jää silloin vajavaiseksi, mikä haittaa mm. terveyspalveluiden kehittämistä. Miksi on tärkeää, […]

Lue lisää Kansanterveyden kuva vääristyy, jos nuoret ja vanhat katoavat väestötutkimuksista

Varhaiskasvatus tukee pienen lapsen perhettä

Miksi vanhemmat vievät lapsensa päivähoitoon, vaikka ovat itse kotona? Epäily vanhempien ”lusmuilusta” oli esillä julkisessa keskustelussa viime vuonna, kun Sipilän hallitus antoi kunnille mahdollisuuden rajata lasten subjektiivista oikeutta varhaiskasvatukseen. Lastenhoidon valintoja tutkiva CHILDCARE-hanke selvitti vanhempien perusteluja lapsen osallistumiselle varhaiskasvatukseen, silloinkin kun vanhempi on kotona. Hankkeen ensimmäiset tulokset ovat luettavissa tutkimusraportista. Yksivuotiaiden lasten vanhemmille vuonna 2016 suunnattuun kyselyyn vastasi […]

Lue lisää Varhaiskasvatus tukee pienen lapsen perhettä

Finland is showing the way for European health examination surveys

The first population health examination surveys in Finland were conducted as early as in the 1950s and 1960s. Pioneering projects, such as the East-West study and the Finnish Mobile Clinic Health Examination Survey, not only interviewed the participants but also measured and weighed their health status objectively. This was the start of Europe’s longest tradition […]

Lue lisää Finland is showing the way for European health examination surveys

Suomi näyttää tietä Euroopan terveystarkastustutkimuksille

Ensimmäiset väestön terveystarkastustutkimukset tehtiin Suomessa jo 1950- ja 1960-luvuilla. Uraa uurtaneissa Itä-Länsi- sekä Autoklinikkatutkimuksissa ei ainoastaan haastateltu tutkimukseen osallistuneita, vaan mitattiin ja punnittiin heidän terveydentilaansa, objektiivisesti. Näin Suomessa alkoi Euroopan pisimpään jatkunut terveystarkastustutkimusten perinne. Sitä ovat sittemmin jatkaneet Finriski-, Mini-Suomi -, Terveys2000- ja Terveys 2011- sekä MAAMU-tutkimukset. Ja uusimman, koko manner-Suomen aikuisen väestön terveyttä tutkivan FinTerveys-tutkimuksen kenttävaihe […]

Lue lisää Suomi näyttää tietä Euroopan terveystarkastustutkimuksille

Miesten väliset terveyserot kertovat jakolinjoista Suomessa

Ei liene uutinen, että ekonomi Espoosta elää todennäköisesti pidempään kuin bussikuski Kainuusta. Terveyden luokkaerot ovat säilyneet ennallaan tai jopa kasvaneet viimeisen 25 vuoden aikana. Alemmissa yhteiskuntaluokissa on vähäisemmän koulutuksen lisäksi usein heikompi terveys ja pienemmät tulot. Hyväosaiset elävät lähes 10 vuotta kauemmin kuin huono-osaiset: hyvin toimeentulevat miehet elävät keskimäärin 82-vuotiaiksi, pienituloiset kuolevat jo noin 73-vuotiaina. […]

Lue lisää Miesten väliset terveyserot kertovat jakolinjoista Suomessa