Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen johtaminen

Vierailin vastikään Rotterdamissa, Alankomaissa, jossa pääsin tutustumaan paikalliseen aktiivimalliin, yksityisten ja julkisten toimijoiden väliseen yhteistyöhön työllistämisessä ja työttömien työllistämiseen julkisten hankintojen kautta. Kuvio on tuttu – matkoilta haemme oppia toisista maista, jotta voisimme tutustua toisenlaisiin toimintatapoihin ja mahdollisesti ottaa käyttöön hyväksi koettuja malleja ilman pitkällistä kehittämistyötä. Niin sanottuja hyviä käytäntöjä siis. Näin se ainakin teoriassa […]

Julkaisimme pääsiäisen aikaan ekonomisti Olli Kärkkäisen kanssa arvion Juha Sipilän hallituskauden talouspolitiikan vaikutuksista tuloeroihin Valtioneuvoston kanslian tilaamana. Selvityksessämme oli kaksi uutta piirrettä aikaisempiin tuloerosimulointeihin nähden. Ensinnäkin, siihen sisältyi arviot myös työllisyysvaikutuksista. Toiseksi, esitimme kaksi vaihtoehtoista määritelmää sille, mikä tulkitaan talouspolitiikan muutokseksi. Avaan tässä kirjoituksessa tätä jälkimmäistä pointtia, joka on jäänyt toistaiseksi hyvin vähälle huomiolle. Muutosten […]

Asiakaslähtöisyys ja osallisuus ovat tärkeä lähtökohta sosiaalipalveluissa. Vaatimus tähän on vahvana muun muassa uudessa sosiaalihuoltolaissa, jonka voimaantulon myötä sosiaalinen kuntoutus sai ensimmäisen kerran lainmukaisen määritelmän. Myös tuore Eriarvoisuutta käsittelevän työryhmän loppuraportti nostaa esille vaatimuksen suunnitella sosiaalisen kuntoutuksen toimintaa yhteistyössä asiakkaan kanssa. Matalan kynnyksen palvelut ovat tarpeellisia palvelujärjestelmän ulkopuolelle pudonneille Sosiaalisessa kuntoutuksessa on tärkeää tavoittaa ihmisiä, […]

Talous on liian tärkeä elämänalue jätettäväksi taloustieteilijöille, kuulee väitettävän aina silloin tällöin. Silti ekonomistit hallitsevat talouskeskustelua ja näkyvät arvioivan yhteiskuntapolitiikan painotuksia laajemminkin, tuoreena esimerkkinä oppivelvollisuudesta käytävä keskustelu (ks. esim. Etlan Vesa Vihriälän kolumni). Harvemmin yhteiskunnan kehitystä kommentoivat enää muut yhteiskuntatieteilijät, paria näkyvää sosiaalipoliitikkoa lukuun ottamatta. Taloustutkimuksen kapeaan näkökulmaan kiinnitti äskettäin huomiota myös taloustieteen supertähdeksikin tituleerattu […]

Alkuun pieni anekdootti: Kaksi maahanmuuttajataustaista henkilöä, nuorempi ja vanhempi, olivat saapuneet Suomeen samasta lähtömaasta ja saaneet oleskeluluvan. He keskustelivat kysymyksestä: ”Oletko tuntenut läheisyyttä toisiin ihmisiin?” Vanhempi henkilö, viisas ja arvostettu yhteisössään, kuvasi kuinka hän kokee läheisyyttä muihin riippumatta uskonnosta, kansallisuudesta tai ihonväristä. Hän oli elämänsä aikana tutustunut moniin ihmisiin sekä elämäntapoihin ja löytänyt yhteisen sävelen […]

Osatyökykyisille suunnatuissa palveluissa peruskysymys näyttää olevan, ovatko ne luonteeltaan vallitsevaa toimintakykyä ylläpitäviä, vai edistävätkö ne osallisten mahdollisuuksia kouluttautumiseen ja työmarkkinoille. Keskeistä on myös osallisuutta tukeva toiminta. Mallit työllistymiseen ja osallisuuteen -projektin kehittävän arvioinnin taustaksi tehdyssä kirjallisuuden tarkastelussa tuli esille laaja skaala hyvä käytäntöjä sekä jossain määrin myös näyttöä palvelujen ja interventioiden vaikuttavuudesta. Konkreettiset toimintamallit paikantuivat […]

Työttömien aktivointi on ollut voimallisesti otsikoissa koko alkuvuoden 2018, kun työttömien ns. aktiivimalli on – syystäkin – kirvoittanut runsaasti keskustelua ja kritiikkiä. Koko pitkittyneen taantuman ajan yksi aktiivisen työvoimapolitiikan keskeinen kohderyhmä on ollut nuoret.  Tämä näkyy muun muassa valtavassa kirjossa ohjelmia ja hankkeita, joilla nuorten työttömyyteen on pyritty taantuman aikana puuttumaan. Huolipuheen ja toimenpiteiden keskiössä […]

Arvaan, että joku 60 000 suomalaisesta voi tällä hetkellä miettiä, miksi tieto hänen terveystottumuksistaan ja lääkärikäynneistään kuuluu THL:lle. Eikä se sellaisenaan kuulukaan. Me kysymme, jotta päättäjät ja palveluja kehittävät tietäisivät, miten eri väestöryhmät voivat ja mitä palveluja he tarvitsisivat. Viime vuoden puolella lähetimme 60 000 suomalaiselle FinSote-kyselyn. Siihen ehtii vielä vastata. Lomakkeessa on satakunta kysymystä esimerkiksi syömisestä, […]

FinTerveys 2017 -tutkimukseen osallistuneet saavat helmikuun aikana henkilökohtaisen terveysprofiilinsa. Näin kattavaa palautetta ei aiempiin tutkimuksiimme osallistuneille ole annettu. Terveysprofiili sisältää tietoja yleisimmistä kansantaudeista ja toimintakyvystä sekä tärkeimmistä näihin vaikuttavista tekijöistä, joihin yksilö voi usein omilla valinnoillaan vaikuttaa. Mukana on henkilön omia mittaustuloksia terveystarkastuksesta sekä tuloksia, jotka pohjautuvat kyselylomakkeilla annettuihin tietoihin (esim. alkoholin riskikäyttö, psyykkinen kuormittuneisuus). […]

Tulevaisuuden ennustaminen on tunnetusti vaikeaa. Vanhat väestöennusteet osoittavat, että arviot elinajanodotteen kasvusta ovat aina jääneet vuosia jälkeen todellisesta kehityksestä kansanterveyden parantuessa ja lääketieteen kehittyessä. Laajassa EU:n rahoittamassa FRESHER-hankkeessa oli yli 400 asiantuntijaa mukana kehittämässä Euroopalle neljää kansanterveyden tulevaisuudenkuvaa seuraaville vuosikymmenille: Terveet yhdessä. Ensisijaisena tavoitteena on edistää kaikkien terveyttä ja hyvinvointia. Me teemme sinut terveeksi. Ensisijaisena […]