Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen johtaminen

Työllistymisen ja osallistumisen mahdottomuuksista mahdollisuuksiin

”Jos itse saisi päättää, kahden vuoden päästä laittaisin työkseni ruokaa. Olisi kiva päästä avotyöstä oikeaan palkkatyöhön, koska sitten saisi enemmän rahaa eikä tarvitsisi miettiä, että riittävätkö rahat.” ”Menen hautausmaalle töihin kesäksi – se on työtoimintaa. Menisin mielelläni oikeisiin palkkatöihin hautausmaalle, silloin voisin jättää eläkkeen lepäämään.” Moni työtä vailla oleva ihminen kokee oudoksi julkisuudessa käytävän keskustelun aktiivimallin […]

Lue lisää Työllistymisen ja osallistumisen mahdottomuuksista mahdollisuuksiin

32 477 ainutlaatuista elämäntarinaa

Yli sata lähtömaata, 32 477 matkaa.  Alaikäisiä lapsia 7633, heistä 3014 saapuu ilman huoltajaa. Naisia 6000, miehiä 26 424 ja 53 henkilöä, joiden sukupuoli ei ole tiedossa. 32 477 ihmistä, jotka ovat hakeneet Suomesta kansainvälistä suojelua. Tavoitteena selvittää taustaolosuhteet, nykyoireet, rokotushistoria, aiemmat sairaudet ja hoidot, mahdolliset altistukset tarttuville taudeille ja lääkitys. Aikaa 1 tunti per […]

Lue lisää 32 477 ainutlaatuista elämäntarinaa

Kuinka laadukasta suomalainen terveydenhuolto oikeasti on? Laadun arviointiin tarvitaan kansalliset laaturekisterit

Eduskunta on myöntänyt Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle 1,5 miljoonaa euroa terveydenhuollon kansallisten laaturekisterien kehittämistyön aloittamiseksi. Rahoitusta käytetään tautiryhmäkohtaisiin pilotteihin, joista saadun kokemuksen valossa laaditaan vuoden 2019 lopulla suositus, millainen laaturekisterien järjestelmä Suomeen tulisi luoda. Sote-keskustelussa monilla asiantuntijoilla on tapana aloittaa esityksensä viittaamalla Suomen terveydenhuollon kansainvälisesti korkeaan laatuun ja kustannusvaikuttavuuteen. Väitteen perusteluiksi esitetään yleensä tietoja kansainvälisesti […]

Lue lisää Kuinka laadukasta suomalainen terveydenhuolto oikeasti on? Laadun arviointiin tarvitaan kansalliset laaturekisterit

We must protect the equal rights of minorities

THL is not and must not become simply a distant observer that does not take a stand of its own. THL should not only offer options. We must do better. Participating in the Pride week and raising of the Rainbow flag is an indication of this. This morning, as I was going through my Twitter […]

Lue lisää We must protect the equal rights of minorities

Vähemmistöjen tasa-arvoa tulee puolustaa

THL ei ole, eikä mielestäni saa olla pelkkä kylmänviileä sivustakatsoja joka ei ota kantaa, vaan pelkästään tarjoilee vaihtoehtoja. Meidän on pystyttävä parempaan, osallistuminen prideviikkoon ja sateenkaarilipun nostaminen THL:n lipputankoon on esimerkki tästä. Törmäsin aamulla twitteriä selatessani ASPHERin twiittiin jossa todetaan että ”jokaisen kansanterveysammattilaisen on pantava äänensä likoon paremman yhteiskunnan puolesta”. Uskonkin että useimpien THL:n työntekijöiden […]

Lue lisää Vähemmistöjen tasa-arvoa tulee puolustaa

Maakunnassa yhteistyötä ja tuloksia juurruttaa Konsensussopimus

Kehittämistyön klassinen haaste on tulosten juurruttaminen ja levittäminen. Jatkuvien projektien virrassa hyväksi havaitut keinot, mallit ja oivallukset ovat vaarassa jäädä huomioimatta sillä kilpailu kentällä on kovaa. Erityisesti meneillään olevassa maakunta- ja sote-mullistuksessa hyvien toimintamallien on vaikea pysytellä pinnalla. Heräsimme haasteeseen meneillään olevassa kehittämishankkeessa, jossa koordinoimme osatyökykyisten työllistymistä ja osallisuutta edistäviä maakunnallisia kokeiluja. Kokeiluista nousee paraikaa […]

Lue lisää Maakunnassa yhteistyötä ja tuloksia juurruttaa Konsensussopimus

Rasistinen syrjintä jättää jäljen – ja laskun

Ihmispsyyke on rakennettu suosimaan tuttuja asioita. Siksi vierailta tuntuvien asioiden ja ihmisten vierastaminen on inhimillistä. Yhtä inhimillistä on ihmislajin taipumus tehdä yleistyksiä. Virheellisestä yleistyksestä puhutaan ennakkoluulona. Syrjinnästä taas puhutaan, kun ennakkoluuloiset asenteet ilmentyvät käyttäytymisenä. Vierastamisella on vakavia seurauksia yksilöille ja yhteiskunnalle. Esimeriksi nimensä perusteella vieraalta kuulostavien työnhakijoiden on vaikeampi saada työpaikkaa kuin tismalleen samalla hakemuksella […]

Lue lisää Rasistinen syrjintä jättää jäljen – ja laskun

Ikäystävällisellä asuntorakentamisella vähennetään palvelujen tarvetta

Noin 91 prosenttia 75 vuotta täyttäneistä asuu kotona. Tulevaisuudessa tehostetun palveluasumisen ja laitoshoidon osuutta ei haluta lisätä, vaan tarvittavat palvelut tuodaan yhä useammin koteihin. Kotihoitoon kehitetään uusia toimintatapoja ja myös teknologisia ratkaisuja saadaan kotihoidon tueksi. Palvelujen järjestämisen näkökulmasta ei siksi ole yhdentekevää millaisissa kodeissa tulevaisuuden vanhukset asuvat. Voidaankin kysyä, onko ikäasumisen kehittämiseen kiinnitetty tarpeeksi huomiota? […]

Lue lisää Ikäystävällisellä asuntorakentamisella vähennetään palvelujen tarvetta

Miksi positiivisen mielenterveyden mittaaminen kannattaa?

Väestön positiivista mielenterveyttä mitattiin Suomessa ensimmäistä kertaa FinTerveys 2017 -tutkimuksessa, jonka tuloksia julkaistiin huhtikuussa 2018. Mittari on erittäin tervetullut ja tarpeellinen lisäys väestötason terveystutkimuksiin. Tähän asti laajat väestötutkimukset ovat antaneet paljon tietoa mielenterveyden häiriöistä, mutta tutkittu tieto mielen hyvinvoinnista ja sen kehityksestä on puuttunut kuvasta. Tietoa tarvitaan esimerkiksi terveyspoliittisten päätösten suunnitteluun ja toteuttamiseen. Toivottavasti positiivisen […]

Lue lisää Miksi positiivisen mielenterveyden mittaaminen kannattaa?

Eriarvoisuustyöryhmä yrittää vähentää rakenteellista eriarvoisuutta yksilöiden osallisuutta lisäämällä

Valtioneuvoston kanslia julkaisi maaliskuun lopussa pääministerin asettaman eriarvoisuutta käsittelevän työryhmän loppuraportin. Raportti ehdottaa erilaisia toimia eriarvoisuuden vähentämiseksi Suomessa. Raportti määrittelee eriarvoisuuden laajoista rakenteellisista tekijöistä johtuvaksi ongelmaksi. Eriarvoisuus määrittyy rakenteellisiin ja kulttuurisiin jakoihin liittyväksi huono-osaisuudeksi, joka rajoittaa yksilön pärjäämistä, toimijuutta ja terveyttä. Vaikka eriarvoisuus määritellään raportissa rakenteelliseksi, raportin ehdotukset painottuvat huono-osaisten ihmisten toimintavalmiuksien edistämiseen. Huono-osainen on […]

Lue lisää Eriarvoisuustyöryhmä yrittää vähentää rakenteellista eriarvoisuutta yksilöiden osallisuutta lisäämällä