Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen johtaminen

Rekisteritiedot eivät yksinään anna riittävän hyvää kuvaa terveysriskeistä tai -ongelmista

Valmisteilla oleva maakunta- ja sote-uudistus on herättänyt kansallisen tiedonjanon. Toimintojen suunnittelun ja arvioinnin pohjaksi tarvitaan tietoa monella tasolla. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annettavan lain (ns. järjestämislaki) luonnoksen mukaan THL arvioi jatkossa maakuntien kykyä järjestää palveluja laissa määrätyllä tavalla. Palvelujen järjestäjänä maakunta on velvoitettu seuraamaan väestön terveyden ja hyvinvoinnin tilaa palvelutuotannon suunnittelemiseksi ja toisaalta arvioimaan palveluntuottajien […]

Lue lisää Rekisteritiedot eivät yksinään anna riittävän hyvää kuvaa terveysriskeistä tai -ongelmista

Soten tietopohjalla luodaan tulevaisuutta

Tulevassa sote-maailmassa maakuntien elinkelpoisuus on tiukasti kansallisessa ohjauksessa, kun maakuntien sote-kustannusten kehitystä seurataan jatkossa kansallisella tasolla nykyistä tarkemmin. Järjestäjälle tulee paineita valvoa palvelutuotantoa ja sen onnistumista monella eri tavalla. Toiminnan, tuottavuuden ja laadun kolminaisuus on keskeinen elementti. Sitä tukevat muut sote-uudistuksen strategiset tavoitteet, joita ovat asiakaslähtöisyys, yhdenvertaisuus ja saatavuus. THL:n arviointitehtävä ryydittää maakuntien toiminnan seurantaa, jolloin kehityksen […]

Lue lisää Soten tietopohjalla luodaan tulevaisuutta

Sosiaaliluokka on terveyden riskitekijä

Arvostettu brittiläinen lääketieteen lehti The Lancet julkaisi viime vuonna tutkimuksen, jossa osoitettiin, että matala sosiaaliluokka on terveysriski. Erittäin laajaan väestöseuranta-aineistoon perustuneen tutkimuksen mukaan se on riskinä verrattavissa epäterveellisiin elintapoihin. Tutkimuksessa seurattiin kaikkiaan 1,7 miljoonaa ihmistä seitsemästä korkean elintason maasta, mm. USA:sta, Australiasta ja Sveitsistä. Seurannan aikana kuolleita oli yli 300 000. Tutkimus osoitti, että matala sosiaalinen […]

Lue lisää Sosiaaliluokka on terveyden riskitekijä

Ennusteet päätöksenteon tukena

Työikäisten työkyvyn ylläpitäminen ja ennenaikaisten kuolemien ehkäisy, väestön ikääntyminen ja monisairastavuus sekä näistä johtuva hoitokustannusten kasvu ovat keskeisiä terveyden ja hyvinvoinnin haasteita Suomessa ja yleensäkin länsimaissa tänä päivänä. Sekä kansanterveyden että -talouden kannalta on tärkeää, että tämäntyyppisiä muutoksia voidaan ennakoida mahdollisimman tarkkaan. Ennaltaehkäisyllä, interventioilla, resurssien oikealla kohdentamisella sekä poliittisilla päätöksillä voidaan vaikuttaa väestön terveyden ja […]

Lue lisää Ennusteet päätöksenteon tukena

Ilmiölähtöisyys auttaa ymmärtämään, ennakoimaan ja ratkomaan ilkeitä ongelmia

Miten rakentaa toimivat ja oikea-aikaiset palvelukokoisuudet ja -ketjut maahanmuuttajaperheelle, syrjäytyneelle nuorelle tai lähiön yksinhuoltajaperheelle, jolla ei ole tukiverkkoja? Ihmisten hyvinvointiin vaikuttavat ilmiöt ovat usein monimutkaisia vyyhtejä, jotka voivat syntyä yllättäen ja joista selviytymiseen eivät riitä rutiininomaiset ratkaisut. Niitä voidaan verrata tutkimuksissa kuvattuihin ilkeisiin ongelmiin (wicked problems), jotka ovat moniulotteisuutensa vuoksi vaikeita hahmottaa ja joista on […]

Lue lisää Ilmiölähtöisyys auttaa ymmärtämään, ennakoimaan ja ratkomaan ilkeitä ongelmia

Kirpeitä kysymyksiä sosiaalityön tulevaisuudesta

Vuoden 2018 alussa alkanut osallistavan sosiaaliturvan kokeilu on nostanut esiin kysymyksiä sosiaalityön tulevaisuudesta. Kokeilun tarkoituksena on vähentää uusilla tavoilla riippuvuutta toimeentulotuesta ja tutkia, miten toimeentulotuen asiakkaiden ohjaus Kelasta sosiaalityöhön toimii niin sanotun eTotu-järjestelmän kautta. Kokeilu aloitettiin kuudessa kunnassa. Nyt mukana on viisi kuntaa: Kangasala, Kemijärvi, Kuopio, Tampere ja Raisio. Kokeilukunnat ovat tarttuneet innokkaasti mahdollisuuteen kehittää […]

Lue lisää Kirpeitä kysymyksiä sosiaalityön tulevaisuudesta

Hyvinvointikertomus on johtamisen työkalu – mutta tehdäänkö tietoon perustuvia johtopäätöksiä?

Kuntien ja maakuntien hyvinvointikertomusten yhteistä tietopohjaa määritellään parhaillaan. THL:n tehtävänä on määritellä ne minimitiedot, joita kaikkien kuntien ja maakuntien on vähintään tarkasteltava hyvinvointikertomuksissaan. Näin saadaan vertailukelpoista tietoa kuntien ja maakuntien välille. Minimitiedon lisäksi hyvinvointikertomukseen tarvitaan tietoa kunkin kunnan ja maakunnan omista asiakas- ja potilastietojärjestelmistä ja kyselyistä, kokemusasiantuntijoilta ja henkilöstöltä. Lakisääteisessä hyvinvointikertomuksessa tulee kuvata terveyden ja […]

Lue lisää Hyvinvointikertomus on johtamisen työkalu – mutta tehdäänkö tietoon perustuvia johtopäätöksiä?

Terveellisten valintojen tekoa voidaan helpottaa

Elintapojen merkitys ja yksilön vastuu tyypin 2 diabeteksen torjunnassa herättävät keskustelua. Sairastumisen taustalla on aina myös geneettinen taipumus. Suomalai­silla taipumus on yleinen: arviolta jopa puolet meistä sairastuu, jos elintavat altistavat siihen vahvasti. Kansainvälisesti tunnetussa suomalaisessa DPS-tutkimuksessa (Diabetes Prevention Study) osoitettiin vuonna 2001, että ruokavalion laadun parantaminen, liikunnan lisääminen ja painon alentaminen voivat estää diabeteksen silloinkin, […]

Lue lisää Terveellisten valintojen tekoa voidaan helpottaa

Matalan kouluttautumisen syistä tarvitaan tutkimusta

Suomesta puhutaan usein mediassa yhtenä koulutuksen kärkimaana. Tämä johtuu nuortemme kansainvälisessä vertailussa hyvistä oppimistuloksista. Peruskoulumme yhdeksäsluokkalaisten sijoitukset PISA-testeissä ovat kerta toisensa jälkeen olleet erinomaiset. Olemme siis selvästi tehneet asioita oikein, ainakin peruskoulun saralla. Viime aikoina julkisessa keskustelussa on kuitenkin usein ollut koulutuksellisen tasa-arvon tila maassamme. Koulutuksellisen tasa-arvon idealla tarkoitetaan sitä, että jokaisella lapsella ja nuorella […]

Lue lisää Matalan kouluttautumisen syistä tarvitaan tutkimusta

Sosiaaliset tekijät kuormittavat terveydenhuoltoa – miten kustannuksia voitaisiin saada alas?

Sosiaalisten tekijöiden merkitys ihmisten terveyteen on kiistaton. Yksinäisyys, heikko tai puuttuva koulutus, asumisen puutteet, työttömyys, huonot elinolot ja alhainen tulotaso ovat esimerkkejä sosiaalisista tekijöistä, jotka heikentävät terveyttä ja liittyvät myös korkeampaan kuolleisuuteen. Nämä niin sanotut ”sosiaaliset determinantit” (SDH) vaikeuttavat myös terveyden ja sairauden hoitoa. Yksinäisyys ja mielenterveysongelmat ajavat hakemaan apua päivystyksestä Sosiaaliset tekijät ovat taustalla […]

Lue lisää Sosiaaliset tekijät kuormittavat terveydenhuoltoa – miten kustannuksia voitaisiin saada alas?