Hyvinvointi- ja terveyserot

Ilmiölähtöisyys auttaa ymmärtämään, ennakoimaan ja ratkomaan ilkeitä ongelmia

Miten rakentaa toimivat ja oikea-aikaiset palvelukokoisuudet ja -ketjut maahanmuuttajaperheelle, syrjäytyneelle nuorelle tai lähiön yksinhuoltajaperheelle, jolla ei ole tukiverkkoja? Ihmisten hyvinvointiin vaikuttavat ilmiöt ovat usein monimutkaisia vyyhtejä, jotka voivat syntyä yllättäen ja joista selviytymiseen eivät riitä rutiininomaiset ratkaisut. Niitä voidaan verrata tutkimuksissa kuvattuihin ilkeisiin ongelmiin (wicked problems), jotka ovat moniulotteisuutensa vuoksi vaikeita hahmottaa ja joista on […]

Lue lisää Ilmiölähtöisyys auttaa ymmärtämään, ennakoimaan ja ratkomaan ilkeitä ongelmia

Kirpeitä kysymyksiä sosiaalityön tulevaisuudesta

Vuoden 2018 alussa alkanut osallistavan sosiaaliturvan kokeilu on nostanut esiin kysymyksiä sosiaalityön tulevaisuudesta. Kokeilun tarkoituksena on vähentää uusilla tavoilla riippuvuutta toimeentulotuesta ja tutkia, miten toimeentulotuen asiakkaiden ohjaus Kelasta sosiaalityöhön toimii niin sanotun eTotu-järjestelmän kautta. Kokeilu aloitettiin kuudessa kunnassa. Nyt mukana on viisi kuntaa: Kangasala, Kemijärvi, Kuopio, Tampere ja Raisio. Kokeilukunnat ovat tarttuneet innokkaasti mahdollisuuteen kehittää […]

Lue lisää Kirpeitä kysymyksiä sosiaalityön tulevaisuudesta

Koulukotien toiminnan kehittäminen edellyttää muutoksia myös lainsäädäntöön

Eduskunnan oikeusasiamiehen raportit lastensuojelun yksiköihin tehdyistä tarkastuksista ovat nostaneet sijaishuollon ongelmat julkiseen keskusteluun. Keskustelu on vahvistanut kielteisiä mielikuvia lastensuojelusta, mikä ei ole sijaishuollossa olevien lasten eikä heidän perheidensä etu. Monet raskasta lastensuojelutyötä tekevät ovat saaneet ansiotta kylmää vettä niskaansa. Huolta herättävien tapausten rinnalle tarvitsemme realistisen kokonaiskuvan lastensuojelusta sekä siitä, miten havaittuihin ongelmiin on viime vuosina […]

Lue lisää Koulukotien toiminnan kehittäminen edellyttää muutoksia myös lainsäädäntöön

Maailman lihavuuspäivänä huomio painoon liittyvän negatiivisen leiman vähentämiseen

”Mulle sanoi joku vieras ihminen kaupungilla, et sun ei kannattais enää syödä tota jätskiä, kun olet niin iso. Nyt mä en enää syö kaupungilla jäätelöä”, sanoi eräs ylipainoinen kymmenvuotias lapsi. Ulkonäön kommentointi satuttaa kaiken ikäisiä. Maailman lihavuuspäivän 11.10. teemana on tänä vuonna painoon liittyvän stigman eli negatiivisen leiman vähentäminen. Tavoitteena on lisätä tietoa stigmatisoinnin yleisyydestä, sen […]

Lue lisää Maailman lihavuuspäivänä huomio painoon liittyvän negatiivisen leiman vähentämiseen

Pitääkö sosiaaliturvan kannustaa yrittämiseen?

Lukuaika4 min

Helsingin Sanomien mielipidepalstalla (HS 1.9.2018) vaadittiin sosiaaliturvan remonttia. Sosiaaliturvaa ehdotettiin remontoitavaksi siten, että se huomioisi uudet työmuodot, esimerkiksi kevytyrittäjyyden. Kirjoittajan mukaan tulkinnat siitä, milloin omissa nimissä tehty työ muuttuu päätoimiseksi sivutoimisuuden sijaan, ovat epäjohdonmukaisia. Tulkinnalla on väliä, koska se vaikuttaa sosiaaliturvaan kuten eläkkeisiin ja työttömyyspäivärahaan. Kirjoittaja ei ole yksin remonttivaatimuksen kanssa. Sosiaaliturvan kokonaisuudistusta pohjustetaan TOIMI-hankkeessa. Myös […]

Lue lisää Pitääkö sosiaaliturvan kannustaa yrittämiseen?

Terveellisten valintojen tekoa voidaan helpottaa

Elintapojen merkitys ja yksilön vastuu tyypin 2 diabeteksen torjunnassa herättävät keskustelua. Sairastumisen taustalla on aina myös geneettinen taipumus. Suomalai­silla taipumus on yleinen: arviolta jopa puolet meistä sairastuu, jos elintavat altistavat siihen vahvasti. Kansainvälisesti tunnetussa suomalaisessa DPS-tutkimuksessa (Diabetes Prevention Study) osoitettiin vuonna 2001, että ruokavalion laadun parantaminen, liikunnan lisääminen ja painon alentaminen voivat estää diabeteksen silloinkin, […]

Lue lisää Terveellisten valintojen tekoa voidaan helpottaa

Matalan kouluttautumisen syistä tarvitaan tutkimusta

Suomesta puhutaan usein mediassa yhtenä koulutuksen kärkimaana. Tämä johtuu nuortemme kansainvälisessä vertailussa hyvistä oppimistuloksista. Peruskoulumme yhdeksäsluokkalaisten sijoitukset PISA-testeissä ovat kerta toisensa jälkeen olleet erinomaiset. Olemme siis selvästi tehneet asioita oikein, ainakin peruskoulun saralla. Viime aikoina julkisessa keskustelussa on kuitenkin usein ollut koulutuksellisen tasa-arvon tila maassamme. Koulutuksellisen tasa-arvon idealla tarkoitetaan sitä, että jokaisella lapsella ja nuorella […]

Lue lisää Matalan kouluttautumisen syistä tarvitaan tutkimusta

Moniin ongelmiin löytyy ratkaisu, kun hyödynnämme laadukkaita rekisteritietoja tutkimuksissa

Suomi on muiden Pohjoismaiden tavoin siinä onnellisessa asemassa, että pystymme tekemään laajoja kansalaisten hyvinvointia palvelevia tutkimuksia verrattain helposti. Kattavien ja luotettavien rekisterien ansiosta monia kansanterveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin ongelmia voidaan tutkia ilman, että joka kerta täytyy erikseen kerätä uusia aineistoja ja vaivata kansalaisia, potilaita tai hoitohenkilökuntaa. Tähän mennessä THL on selvittänyt rekisteritietojen avulla mm. tekonivelleikkausten […]

Lue lisää Moniin ongelmiin löytyy ratkaisu, kun hyödynnämme laadukkaita rekisteritietoja tutkimuksissa

Sosiaaliset tekijät kuormittavat terveydenhuoltoa – miten kustannuksia voitaisiin saada alas?

Sosiaalisten tekijöiden merkitys ihmisten terveyteen on kiistaton. Yksinäisyys, heikko tai puuttuva koulutus, asumisen puutteet, työttömyys, huonot elinolot ja alhainen tulotaso ovat esimerkkejä sosiaalisista tekijöistä, jotka heikentävät terveyttä ja liittyvät myös korkeampaan kuolleisuuteen. Nämä niin sanotut ”sosiaaliset determinantit” (SDH) vaikeuttavat myös terveyden ja sairauden hoitoa. Yksinäisyys ja mielenterveysongelmat ajavat hakemaan apua päivystyksestä Sosiaaliset tekijät ovat taustalla […]

Lue lisää Sosiaaliset tekijät kuormittavat terveydenhuoltoa – miten kustannuksia voitaisiin saada alas?

Työelämän ulkopuolella olevat tuntevat yksinäisyyttä selvästi muita useammin

Lukuaika5 min

Tunnetko itsesi yksinäiseksi? Lähes joka neljäs työelämän ulkopuolella oleva työikäinen vastaa ”jatkuvasti” tai ”melko usein”. Tämä pysäyttävä tieto käy ilmi kesäkuussa julkaisemastamme tutkimuksesta, jossa selvitettiin työelämän ulkopuolella olevien osallisuutta ja hyvinvointia. Itsensä jatkuvasti tai melko usein yksinäiseksi tuntevien osuus on koko väestöön verrattuna jopa kolminkertainen. Yksinäisyys ei välttämättä ole suoraan yhteydessä ystävien määrään. Kyselyyn vastanneista […]

Lue lisää Työelämän ulkopuolella olevat tuntevat yksinäisyyttä selvästi muita useammin