Hyvinvointi- ja terveyserot

Suomi on ollut viime vuosina vähän väliä otsikoissa saatuaan Euroopan neuvostolta sapiskaa liian matalasta perusturvan tasosta. Suomi on ainoa maa, joka on saanut kantelun johdosta moitteita perusturvan yleisestä tasosta. Moitteiden seurauksena Suomen pitää raportoida säännöllisesti perusturvan parannuksista siihen asti, kunnes sen taso täyttää vaatimukset. Toistuvat moitteet vaikuttavat kummallisilta, kun niitä vertaa juuri julkaistuun tutkimukseen (Ilmakunnas […]

Työttömyysturvan aktiivimalli tuli voimaan viime vuoden alussa. Sen periaatteena on kannustaa työttömiä aktiivisuuteen sillä uhalla, että muuten työttömyysetuutta alennetaan 4,65 prosenttia joka vastaa yhtä päivää kuukaudessa. Aktiivimallista on julkaistu niukasti vaikutusarvioita johtuen osin simulointimallien tietopohjan puutteista. Siksi tehdyt vaikutusarviot hallituskauden muutoksista muun muassa tuloeroihin ja pienituloisuusasteeseen (esim. Tervola ja Kärkkäinen 2018; Tervola 2019) eivät ole […]

Ota hetki aikaa ja mieti elämääsi. Pitävätkö seuraavat väittämät paikkansa? Tunnen, että päivittäiset tekemiseni ovat merkityksellisiä. Saan myönteistä palautetta tekemisistäni. Kuulun itselleni tärkeään ryhmään tai yhteisöön. Olen tarpeellinen muille ihmisille. Pystyn vaikuttamaan oman elämäni kulkuun. Tunnen, että elämälläni on tarkoitus. Pystyn tavoittelemaan minulle tärkeitä asioita. Saan itse apua silloin, kun sitä todella tarvitsen. Koen, että […]

Miten tunnistaa ihmiset, jotka voisivat hyötyä erilaisten sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen yhteensovittamisesta? Miten heidät tavoitetaan ja miten heidän palvelujen tarvettaan tulisi arvioida? Palvelutarpeista puhutaan usein tavalla, joka olettaa ne ikään kuin asiakkaan ominaisuuksiksi, jotka voidaan objektiivisesti mitata ja tunnistaa. Ovatko palvelutarpeet jotakin, joita asiakkailla on vai ovatko ne jotakin, jotka määrittyvät vuorovaikutuksessa palvelujärjestelmän kanssa? Onko […]

Perhetausta vaikuttaa lasten ja nuorten vapaa-ajanviettotapoihin. Joissakin perheissä koulun ja lukuisten harrastusten yhdistäminen on melkoinen palapeli, kun taas toisissa perheissä lapsilla ei ole mahdollisuutta harrastaa lainkaan. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa mainittu hyvä yhteistyö kerho- sekä aamu- ja iltapäivätoiminnan kanssa auttaa edistämään oppilaiden hyvinvointia. Selkeällä toimintarakenteella ja oikein kohdennetulla harrastetoiminnan tuella koulujen ja järjestöjen yhteistyö saadaan toimimaan kunnissa. Näin voidaan tarjota jokaiselle oppilaalle mahdollisuus […]

Työ tuo toimeentuloa, osallisuutta sekä hyvinvointia, ja kaikilla tulisi olla oikeus työhön. Saatiinpa sote-, kasvupalvelu- tai maakuntauudistus voimaan nyt tai vasta lähitulevaisuudessa, kannattaa alueilla tarkastella, mitä voidaan tehdä heti osatyökykyisten henkilöiden työllistymisen tukemiseksi. Maakuntien valmistelutyön tueksi on laadittu muistilista, joka sisältää parhaat vinkit palvelujen kehittämiseen. Varmista yhteinen tahto ja luo kokonaiskuva Osatyökykyisten työllistymisen tukeminen vaatii, […]

Vahva mielen hyvinvointi ja terveys ovat suojaavia tekijöitä, jotka tukevat oppimista, toimintakykyä ja kuntoutumista ikä- ja väestöryhmästä riippumatta. Nuorten elämässä terveyttä kuormittavat monet opiskeluun, itsenäistymiseen, ihmissuhteisiin, ammatilliseen orientaatioon ja työnsaantiin liittyvät huolet. Stressi, yksinäisyys ja toimeentulo-ongelmat heikentävät hyvinvointia. Palvelutarpeet ovat nuorilla samankaltaisia, mutta terveyspalvelut riippuvat nuoren opiskelusta ja oppilaitoksesta. Masennus tai ahdistuneisuus- ja käytöshäiriöt muodostavat […]

YK:n jäsenmaat sopivat huippukokouksessaan vuonna 2015 huippukokouksessa kestävän kehityksen tavoitteista (Sustainable Development Goals, SDG) ja toimintaohjelmasta, jotka ohjaavat työtä kestävän kehityksen saavuttamiseksi vuoteen 2030 mennessä. Tämä Agenda 2030 -tavoiteohjelma tähtää äärimmäisen köyhyyden poistamiseen sekä kehitykseen, jossa huomioidaan ympäristö, talous ja ihminen tasavertaisesti. Tavoitteet sitovat kaikkia maita, niin köyhiä kuin rikkaitakin. Yksi kestävän kehityksen 17 tavoitteesta […]

Suomessa oli tammikuun 2017 ja kesäkuun 2018 välisenä aikana noin 91 000 kotitaloutta, jotka olivat ainakin kuukauden tulottomia. Näistä noin 42 000:lla tulottomuus kesti kolme kuukautta tai pidempään. Tulottomuudella tarkoitamme tässä vähimmäisturvan varassa olemista eli tilannetta, jossa henkilö saa toimeentulotukea ja sen lisäksi mahdollisesti muita verottomia etuuksia, kuten asumistukea, lapsilisää tai elatusapua tai -tukea. Riski […]

Suomessa saamen kielen virallinen asema on turvattu saamelaisten kotiseutualueella (Enontekiön, Inarin, Utsjoen ja Lapin paliskunnan alue (Vuotso) Sodankylän kunnassa) vuonna 1992 voimaan tulleella saamen kielilailla. Saamenkielisiä julkisia palveluja, mm. sote-palveluita, on käytännössä saamen kielillä hyvin vähän. Parhain tilanne on varhaiskasvatuksessa ja kouluopetuksessa sekä ikäihmisten palveluissa. Vaikka saamen kielilaki velvoittaa viranomaisia tarjoamaan saamenkielisiä palveluita, vastuu palveluiden […]