Hyvinvointi- ja terveyserot

Hiljattain uutisoitiin, että perimä vaikuttaa yksilöiden tuloihin. Taloustieteilijöiden tutkimuksessa seurattiin 1950-luvulla syntyneiden identtisten ja epäidenttisten kaksosten rekistereitä. Tutkimuksesta tehdyt tulkinnat olivat kiinnostavia: Hyvinvointivaltio ei pysty enää vaikuttamaan tulonjakoon, väittivät yhdet. Pystymme vaikuttamaan siihen, millaisia ominaisuuksia arvostetaan, sanoivat toiset. Tuloerot eivät kasva, mutta varallisuuserot kasvavat. Suomi eriarvoistuu, vaikka tilastot eivät kaikilta osin sitä todista. Eriarvoisuutta koskevia […]

”En pidä siitä, että asioistani puhutaan ilman että olen paikalla.” ”Haluan kertoa itse omista asioistani.” “Minulta pitää kysyä mielipide.” Näin kommentoivat lapset kyselyssä, jonka teimme vammaispalvelujen asiakkaille 2017. Kyselystä valmistui raportti Osallisuus vammaissosiaalityössä on yhteistyötä – asiakkaiden kokemuksia. Mitä saimme selville vammaisen lapsen kohtaamisesta sosiaalityössä? Että se on valitettavasti vielä aika lapsen kengissä. Joka neljäs […]

Lain mukaan oppilailla ja opiskelijoilla on oikeus fyysisesti, psyykkisesti ja sosiaalisesti turvalliseen oppimisympäristöön. Tämä ei kuitenkaan aina toteudu.  Ahtaat sukupuolinormit rajoittavat erityisesti sukupuolivähemmistöihin kuuluvien nuorten elämää. Asenneilmapiiri seksuaalivähemmistöjä kohtaan on muuttunut erityisesti 2000-luvun aikana suvaitsevaisemmaksi. Sama kehityskulku ei kuitenkaan ole ulottunut sukupuolivähemmistöihin ja asenteiden ohella transsukupuolisten juridiseen asemaan liittyy edelleen massiivisia ongelmia. Kouluterveyskyselyn tulokset kertovat […]

Asiakasosallisuus on aktiivista toimintaa. Se on enemmän kuin asiakaspalautetta. Osallisuus ei tyhjene siihen, että ammattilainen osaa ottaa ihmisen mukaan häneen omiin palveluihinsa. Asiakasosallisuus on osallistamista ja osallistumista laajempi asia. Asiakasosallisuus on parhaimmillaan iso ajattelutavan muutos, niin ammattilaisille kuin meille kaikille muillekin eli palveluiden käyttäjille. Helsingin kaupungilla on paraikaa käynnissä asiakasosallisuuden muutostyöpaja, jota Työterveyslaitos ja Terveyden […]

Suomessa oli maaliskuussa noin 65 000 pitkäaikaistyötöntä. Heistä noin puolet oli ollut työttömänä vuoden, puolet kaksi vuotta. Työttömyys on kallista paitsi inhimillisesti, myös euroissa. Työttömyyden kokonaiskustannukset yhteiskunnalle nousivat 2006–2016 reilut 2,5 miljardia euroa. Samalla aikavälillä vaikeasti työllistyvien 15–64-vuotiaiden määrä tuplaantui 7 prosenttiin. Ongelmat ja kustannukset kasautuvat usein pienelle joukolle ihmisiä. Heidän auttamisensa ja kustannusten hillitseminen […]

Eriarvoisuuden vähentäminen on mitä todennäköisimmin kesällä työnsä aloittavan hallituksen pöydällä. Näin on ollut monesti aiemminkin; viime vuosikymmeninä useat poliittiset ohjelmat ovat tähdänneet samaan tavoitteeseen. Eriarvoisuus on käsitteenä petollisen monimielinen ja monitahoinen. Käsitteestä avautuvia näkökulmia on useita – yksi viittaa eriarvoisuudella syrjintään ja yhdenvertaisuuden puuttumiseen lain edessä, toinen puhuu erityisesti taloudellisesta eriarvoisuudesta, kuten köyhyydestä ja tuloeroista. Usein […]

Leipäjonojen sitkeä olemassaolo on jo pitkään ollut suomalaisen hyvinvointivaltion huomattavimpia häpeäpilkkuja. Leipäjonot nöyryyttävät niissä jonottavia ja ruoka-avun tarve kertoo yhteiskunnassamme vallitsevasta eriarvoisuudesta äänellä, jota on vaikea juhlapuheilla peittää. Sosiaaliturvan vähimmäistaso ei parhaista pyrkimyksistä huolimatta riitä kattamaan edes perustarpeita kaikista heikoimmille. Tarpeellisuudestaan huolimatta ruoka-apua ei tunnusteta osaksi sosiaaliturvajärjestelmää, mutta osa yltäkylläistä ruokajärjestelmäämme se ilmiselvästi on. Se […]

Olin vapun aikaan lomamatkalla Nepalissa. Edellisestä vierailusta tässä omaleimaisessa maassa oli päässyt vierähtämään 11 vuotta. Jotkut asiat olivat tässä välillä muuttuneet, monet pysyneet myös ennallaan. Näihin 11 vuoteen mahtuu niin vuonna 2015 tapahtuneen suuren maanjäristyksen tuhot ja korjaukset, Kathmandun arvioidun väkiluvun moninkertaistuminen noin miljoonasta useaan miljoonaan, kuin maan uuden perustuslain hyväksyminenkin. Muuttumattomampina asioina havaitsin puolestaan […]

Kotouttamisen taustalla on pyrkimys tehdä Suomeen muuttaneista ihmisistä aktiivisia ja tasavertaisia suomalaisen yhteiskunnan jäseniä. Ongelmallista on, jos ”maahanmuuttajaan” suhtaudutaan pelkkänä toimenpiteiden kohteena. Kotoutuja tulisi nähdä aktiivisena toimijana ja oman elämänsä asiantuntijana. Tässä kirjoituksessa tutustutaan siihen, mihin elämänsä osa-alueisiin kotoutumisvaiheessa olevat ihmiset itse toivovat muutosta ja pohditaan, mitkä tekijät toimivat muutoksen esteenä. Tulokset ovat THL:n mobiTARMO-hankkeesta, […]

Osatyökykyisille tie työelämään (OTE) oli yksi pääministeri Sipilän hallituksen kärkihankkeista, joita toteutettiin vuosina 2015–2018. OTEn tehtävänä oli vahvistaa osatyökykyisten asemaa työmarkkinoilla siten, että he voivat jatkaa työssä tai työllistyvät aiempaa paremmin. Kärkihankkeessa tehtiin laajaan yhteistyöhön nojaavaa työtä osatyökykyisten työmarkkina-aseman vahvistamiseksi. Siinä myös onnistuttiin: hankkeen aikana osatyökykyisten työttömien työnhakijoiden määrä laski 30 %. Arvatenkin tätä auttoi […]