Hyvinvointi- ja terveyserot

Tautitaakan nykyistä laajemmalle arvioinnille on tarvetta

Terveydenhuollon resurssien kohdentamisen tueksi tarvitaan luotettavaa ja ajankohtaista tietoa sairauksista, tapaturmista ja riskitekijöistä. Terveyshaitat ovat moninaisia: esimerkiksi melulle altistuminen aiheuttaa pitkäaikaista viihtyvyyshaittaa, kun taas pienhiukkasaltistus lisää riskiä sydänperäiseen äkkikuolemaan. Miten näin erilaisia riskejä ja terveyshaittoja voidaan vertailla? Terveyshaittojen vertailuun on jo työkaluja Tautien aiheuttamaa kokonaishaittaa voidaan kuvata tautitaakkana. Tautitaakan mittana käytetty haittapainotettu elinvuosi (disability-adjusted life […]

Lue lisää Tautitaakan nykyistä laajemmalle arvioinnille on tarvetta

Kenen tarinaa valitsemasi kuva kertoo?

Hymyileviä työntekijöitä valoisassa toimistossa. Kauniita, nuoria, vammattomia ja useimmiten valkoisia ihmisiä jakkupuvuissa. Kuvapankeista löytyy monenlaisia työelämäaiheisia kuvia, joita myös media hyödyntää kuvastossaan. Eri aloja ja ammatteja kuvaavissa kuvissa naiset ja miehet esitetään usein stereotyyppisesti. Mallikuvien ongelma on, etteivät ne näytä todellisilta, eivätkä ne välitä kuvaa todellisuudesta. Visuaalisen ilmeen valinta on tärkeä osa hankkeen viestintää. Etsimme […]

Lue lisää Kenen tarinaa valitsemasi kuva kertoo?

Koronakriisi uudistaa sosiaaliturvaa

Koronakriisi on sekoittanut maailman talouden. Suojellakseen väestöä hallitukset ovat ottaneet käyttöön rajoituksia, jotka ovat johtaneet taloudellisen toimeliaisuuden vähenemiseen ja joillain aloilla sen täydelliseen pysähtymiseen. Kansalaiset joutuvat kokemaan ennennäkemättömän suuria ja äkillisiä heikennyksiä toimeentulossaan. Eri puolilla maailmaa onkin tehty nopeita päätöksiä kriisitoimista yritysten ja ihmisten tukemiseksi. Kriisitoimet ovat kiinnostavia paitsi reagointeina äkilliseen taloudelliseen hätään myös uusina […]

Lue lisää Koronakriisi uudistaa sosiaaliturvaa

Poikkeustilanne tuo nopeasti esiin hyvinvointi- ja terveyserot – miten estämme erojen kasvua?

Koronaviruspandemian vuoksi Suomen hallitus on tehnyt ennennäkemättömiä ratkaisuja. Päätösten teko on vaikeaa tasapainottelua tartuntojen leviämisen estämisen ja eriarvoisuutta synnyttävien olosuhteiden välillä. Välitön vaara: viruksen hallitsematon leviäminen. Pidemmän aikavälin vaara: syventyvät sosioekonomiset erot. ”Koronaviruspandemia on poikkeustilanne, joka voi nopeasti lisätä eri ihmisryhmien välisiä hyvinvointi- ja terveyseroja.” Poikkeustilanteet tuovat hyvin esiin sen, miten toisilla ihmisillä on enemmän […]

Lue lisää Poikkeustilanne tuo nopeasti esiin hyvinvointi- ja terveyserot – miten estämme erojen kasvua?

Epidemian uhatessa neuvolan ja opiskeluhuollon tuki on entistä tärkeämpää

Vaikka koronavirus on päivien, viikkojen ja kenties kuukausienkin pääpuheenaihe, eivät muut hoidon ja tuen tarpeet ole valitettavasti jääneet tauolle, päinvastoin. Esimerkiksi lasten, nuorten ja perheiden tuen tarpeet ovat kasvaneet merkittävästi sekä epidemiaan liittyvien uhkakuvien että rajoittamistoimenpiteiden vuoksi. Äitiys- ja lastenneuvolan sekä opiskeluhuollon palvelujen työ ja tuki onkin nyt tärkeämpää kuin koskaan ennen. Koronaepidemia vaikuttaa koko […]

Lue lisää Epidemian uhatessa neuvolan ja opiskeluhuollon tuki on entistä tärkeämpää

Ilman johtamista hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on kaaosta – Miten tavoitteisiin päästään?

Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman valmistelu on puolivälissä. Ohjelmalla on viisi tavoitetta, joista yksi on toiminnan painotuksen siirtäminen raskaista palveluista ehkäisevään ja ennakoivaan työhön. Miten sen voi menestyksekkäästi saada aikaan? Muutos vaatii pysyviä rakenteita monialaiselle yhteistyölle ja toimivia malleja eri sisältöalueille. Lisäksi mukana olevilla toimijoilla on oltava riittävästi resursseja, valtaa ja hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen […]

Lue lisää Ilman johtamista hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on kaaosta – Miten tavoitteisiin päästään?

Uudenlaiset, sujuvat ja vaikuttavat sote-palvelut edellyttävät yhteistyötä ja yhteistä tahtoa

Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelma on pyörähtänyt käyntiin. Suuri joukko sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntijoita kokoontui THL:ään 3. helmikuuta pohtimaan, miten perustason sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuutta parannetaan ja miten palvelut sovitetaan yhteen ihmisen tarpeita vastaavaksi. Kaksivuotinen kehittämisohjelma sisältää runsaasti odotuksia. Miten toiveisiin voidaan vastata? Tavoitteiden saavuttamista seurataan tiukasti Ohjelman alueellisiin hankkeisiin osoitettava valtionrahoitus velvoittaa tekemään muutoksia […]

Lue lisää Uudenlaiset, sujuvat ja vaikuttavat sote-palvelut edellyttävät yhteistyötä ja yhteistä tahtoa

Eroista ja eriarvoisuudesta

Eriarvoisuus on ilmiönä ja käsitteenä monisyinen, ja sitä on mahdotonta yksiselitteisesti määritellä. Tähän on kaksi syytä, joiden avaaminen auttaa hahmottamaan eriarvoisuudesta käytävää keskustelua. Ensinnäkin, eriarvoisuus saa sisällön vasta kun määritellään, minkä suhteen eriarvoisuutta tarkastellaan. Toiseksi, eriarvoisuus sisältää valinnan, että kyseinen suhde on ei-toivottu ja väärin. Eriarvoisuus on siis suhdetta kuvaava käsite, joka sisältää arvolatauksen, että […]

Lue lisää Eroista ja eriarvoisuudesta

”En tullut tänne hukattavaksi” – nuoren kuunteleminen kannattaa

Joulukuun 2019 alussa Yle esitti ohjelman Kuinka katosin Narkkimaahan – äidin ja pojan helvetti maan päällä,  jossa toimittaja Maarit Tastulan haastateltavana oli ohjelman otsikon mukaisesti äiti ja poika, huumehelvetistä selvinneinä. Ohjelmassa äiti kertoi, että hän ei milloinkaan luovuttanut. Ei senkään jälkeen, kun hän ymmärsi, ettei ehkä pystyisi pelastamaan lastaan. Lapset ja nuoret tarvitsevat luovuttamatonta rinnalla […]

Lue lisää ”En tullut tänne hukattavaksi” – nuoren kuunteleminen kannattaa

Suomi mainittu! – Kansanterveyden ongelmien ratkomista Yhdysvaltojen malliin

Marraskuussa Philadelphiassa pidetyssä vuosittaisessa Amerikan kansanterveysyhdistyksen (APHA) konferenssissa Suomi mainittiin yhdessä pääpuheessa esimerkkinä onnistuneesta kansanterveystyöstä. Kun vielä vuonna 1970 vastasyntyneen elinajan odote Yhdysvalloissa oli Suomea korkeampi, elävät suomalaiset viimeisten tilastojen mukaan yli kolme vuotta pidempään (81,7 vuotta) kuin yhdysvaltalaiset (78,6 vuotta). Lähes 13 000 ammattilaisen konferenssi kokosi yhteen niin tieteentekijät, kansanterveyden parissa työskentelevät  kuin aktivistitkin. Konferenssin […]

Lue lisää Suomi mainittu! – Kansanterveyden ongelmien ratkomista Yhdysvaltojen malliin