Hyvinvointi- ja terveyserot

Mitä hankehakemukset kertovat sote-maakuntien hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyöstä?

Olin heinäkuun etätyössä. Luin sateessa ja helteessä pinon hankehakemuksia. Kävin läpi kaikki sote-maakuntien ja Helsingin (jatkossa kutsun alueiksi) Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskusohjelman sekä rakenneuudistuksen tuen hankehakemukset. Etsin niistä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen (hyte) rakenteiden ja toimien kuvauksia, en niinkään vaikuttavien toimintamallien luetteloita. Mitä heinänuhan aikana opin? Lyhyesti: erot alueiden välillä ovat suuret. Jos hakemukset toteutuvat […]

Lue lisää Mitä hankehakemukset kertovat sote-maakuntien hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyöstä?

Viimesijaisen turvan parantamiseen löytyy useita keinoja isoja uudistuksia odotettaessa

Sosiaali- ja terveysministeriö asetti keväällä työryhmän valmistelemaan toimeentulotukilain uudistamista. Toimeentulotuen muutostarve on ollut esillä myös sosiaaliturvaa uudistavassa parlamentaarisessa komiteassa. Viimeksi toimeentulotukea uudistettiin kolmisen vuotta sitten, kun perustoimeentulotuen järjestämisvastuu siirrettiin Kelaan. Siirto helpotti niiden Kelan etuuksia saavien asemaa, jotka saavat nyt kaikki etuudet yhdestä paikasta. Samalla osalle asiakkaista muodostui uusi rajalinja toimeentulotuen sisään, kun täydentävä ja […]

Lue lisää Viimesijaisen turvan parantamiseen löytyy useita keinoja isoja uudistuksia odotettaessa

Miten koronaepidemia on vaikuttanut väestön hyvinvointiin ja elinoloihin?

Koronaviruksen aiheuttama COVID-19-pandemia levisi alkuvuoden aikana nopeasti ja saavutti Suomen helmikuun aikana. Virukseen tepsivää rokotetta tai lääkettä ei ole, joten sen leviämistä on pyritty kevään kuluessa estämään monin rajoitustoimin. Maassamme myös julistettiin ensimmäinen poikkeustila sotien jälkeen. Ymmärrettävästi epidemian kulun ja tartuntojen seurantaan on käytetty kaikkialla paljon resursseja. Taudin leviämistä on ennakoitu malleilla, joiden pohjalta on […]

Lue lisää Miten koronaepidemia on vaikuttanut väestön hyvinvointiin ja elinoloihin?

Tämä aika vaatii poikkeuksellista vastuunkantoa työllisyydestä

Vastuullisuus on nykyisin yksi yritystoiminnan perusperiaatteista. Niin yritykset ainakin puheillaan ja imagoillaan viestittävät. Reilun kaupan ja eettisyyden rinnalle on alkanut nousta keskustelua muunlaisestakin yhteiskuntavastuusta. Sanoista tekoihin on silti usein pitkä matka. Kampanjoita vailla pysyviä vaikutuksia tulee ja menee. Monelle yritykselle julkiset hankinnat ovat koronakriisin myötä entistä tärkeämpi tulonlähde. Koventuvassa kilpailussa työpaikoista pitkäaikaistyöttömien mahdollisuudet työllistyä ovat […]

Lue lisää Tämä aika vaatii poikkeuksellista vastuunkantoa työllisyydestä

Toimeentulotuen asiakkaat eivät saa aina tarvitsemaansa palvelua kunnissa

Viime päivinä mediassa on keskusteltu vilkkaasti toimeentulotukijärjestelmän heikkouksista. Keskustelu alkoi Ylen 19.5.2020 julkaisemasta jutusta, jossa haastateltiin sosiaalitoimiston asiakkaita ja työntekijöitä. Keskustelu on kiinnittynyt pääosin siihen, miten Kela on onnistunut tehtävässään. Kuntien osuus on jäänyt vähemmälle huomiolle. Tutkimusten mukaan toimeentulotukiuudistuksen ongelmia on kuitenkin enimmäkseen niiden henkilöiden kohdalla, jotka tarvitsevat Kelan etuuden lisäksi myös muuta, pääasiallisesti kunnan […]

Lue lisää Toimeentulotuen asiakkaat eivät saa aina tarvitsemaansa palvelua kunnissa

Mitä yhdenvertainen terveys ”equal health for all” tarkoittaa korona-aikana?

Tänään vietetään Euroopan kansanterveysviikon teemapäivää ”Equal health for all” eli ”Yhdenvertaista terveyttä kaikille”. Tällä ilmaisulla viitataan siihen, että meillä kaikilla tulisi olla oikeus ja mahdollisuus elää mahdollisimman terveinä ja hyvinvoivaa elämää, riippumatta syntymämaastamme, yhteiskunnallisesta asemastamme tai muista elämämme lähtökohdista tai tilanteista. Mitä ”yhdenvertainen terveys” oikeastaan tarkoittaa? Sana ”equal” kääntyy vastineiksi ”tasa-arvoinen”, ”yhdenvertainen”, ”yhtäläinen”, samansuuruinen”. Muodollisessa […]

Lue lisää Mitä yhdenvertainen terveys ”equal health for all” tarkoittaa korona-aikana?

Koronaepidemian vaikutukset kansanterveyteen ovat moninaisia – miten ehkäisemme negatiivisia ja vahvistamme positiivisia?

Me kaikki olemme kohdanneet koronaepidemian vaikutukset jollain tavalla, mutta kokemuksemme voivat olla hyvinkin moninaisia, toisille pääosin myönteisiä, toisille kielteisiä. Voimme vaikuttaa omaan terveyteemme ja hyvinvointiimme hyvinkin yksinkertaisin arjen valinnoin myös poikkeusoloissa. Vaikka sosiaalisessa mediassa usein nostetaan esiin jonkin yksittäisen tekijän vaikutus terveyteemme, laajan kansainvälisen tutkimuskirjallisuuden perusteella keskeisimmillä kansantaudeillamme on selkeästi yhtenäiset riski- ja suojatekijät. Riittävä […]

Lue lisää Koronaepidemian vaikutukset kansanterveyteen ovat moninaisia – miten ehkäisemme negatiivisia ja vahvistamme positiivisia?

Koronakriisi ajaa monet taloudelliseen ahdinkoon, perustoimeentulotuki voisi olla nopea helpotus

Koronapandemia on aiheuttanut ennennäkemättömän suuren lomautusaallon, joka on ruuhkauttanut työttömyyskassoja. Työttömyyskassat ovat julkisuudessa todenneet, etteivät ne kykene tekemään päätöksiä työttömyysturvasta kohtuullisessa ajassa (Yle 1.4.). Jos lomautetuilla tai työttömäksi jääneillä ei ole säästöjä, heitä uhkaa taloudellinen ahdinko: monet laskut on maksettava vaikka työttömyyskassasta ei vielä saa mitään. Sosiaaliturvaan on tilapäisiä toimeentulovaikeuksia varten rakennettu viimesijainen vaihtoehto: toimeentulotuki. […]

Lue lisää Koronakriisi ajaa monet taloudelliseen ahdinkoon, perustoimeentulotuki voisi olla nopea helpotus

Lama ja köyhyysmittareiden paradoksi

Tiedättekö, kuinka paljon köyhyys yleistyi 90-luvun laman aikana? Entä kuinka paljon tuloerot kasvoivat? Yleisimmin käytettyjen köyhyys- ja tuloeromittarit kertovat, ettei ollenkaan. Pienituloisuusaste laski vuosina 1990–1993 poikkeuksellisen paljon, 3,3 prosenttiyksikköä. Yleisin tuloeromittari Gini-indeksi sen sijaan pysyi lähes muuttumattomana. Euromääräiset, absoluuttiset tuloerot sen sijaan pienenivät huomattavasti. Tulee mieleen, että onkohan tässä mittareissa vikaa, koska koettu ja tiedotusvälineiden […]

Lue lisää Lama ja köyhyysmittareiden paradoksi

Koronavirusepidemia tuo eriarvoisuuden esiin

Suuret murrokset ja yllättävät kriisit vaikuttavat usein voimakkaimmin jo ennalta haavoittuvassa asemassa oleviin. Korona­virus­epidemia on tuonut tämän esille lukuisin tavoin – ja monia uusia näkö­kulmia aiheeseen avautunee vielä epidemian ja sen torjumiseen suunnattujen toimen­piteiden edetessä. Vaikka yhteiskuntaa laajasti vavisuttavat kriisit paljastavat olemassa olevaa eriarvoisuutta, ne tuovat myös näkyviin rakenteita ja instituutioita, jotka vaimentavat kriisin voimaa. […]

Lue lisää Koronavirusepidemia tuo eriarvoisuuden esiin