Hyvinvointi- ja terveyserot

Olisiko aika vahvistaa terveyssosiaalityön asemaa?

Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman keskeisiä tavoitteita ovat ennaltaehkäisyn ja saatavuuden parantaminen sekä sujuvien palveluketjujen ja monialaisten palveluiden kehittäminen. Monet varmastikin toivovat, että jo 1970-luvulla kansanterveyslain säätämisen yhteydessä alkanut kehittämisen ympyrä yhteen sovitetuista ja integroiduista sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista vihdoin voisi sulkeutua: löytäisimme tavat tehdä sujuvaa, asiakaskeskeistä ja monialaista työtä yhdessä. On siis aika opetella […]

Lue lisää Olisiko aika vahvistaa terveyssosiaalityön asemaa?

Rahapelien pelaamisen haitat tulisi ottaa huomioon tuottojen käytössä

Rahapelien haitat ja tuotot hallitsevat vuorovedoin julkista keskustelua rahapelien pelaamisesta. Ne kietoutuvat toisiinsa haastavalla tavalla.  Pelaajista 2,5 prosenttia tuottaa tappioillaan jopa 50 prosenttia voitosta. Näillä voitoilla valtio rahoittaa monia yhteiskunnallisesti merkittäviä toimia, kuten kulttuuria, yleishyödyllistä järjestötoimintaa, tiedettä ja urheilua. Ison osan tuotoista kerryttää pieni joukko pelaajia, joista suuri osa on erityisen haavoittuvia rahapelaamisen haitoille. He […]

Lue lisää Rahapelien pelaamisen haitat tulisi ottaa huomioon tuottojen käytössä

Työllistämisen edistäminen edellyttää ajattelua laatikon ulkopuolelta

Kehittämishankkeiden rikkaus on se, että ne mahdollistavat kokeilun ja sitä kautta innovatiivisen toiminnan.  Silloin kun haasteet ovat monimutkaisia, ei yksi toimiala voi ratkaista ongelmia yksin. Tarvitaan yhteistyötä, joka mahdollistaa uudenlaisen ajattelun, eri näkökulmat rikastavat lopputuloksen. Avaamme tässä blogissa matkaa, jonka kuljimme TE-toimiston ja henkilöstöpalvelualan yrityksen Eezyn kanssa lisätäksemme työllistymiseensä tukea tarvitsevien työllistymismahdollisuuksia. Ketä halusimme auttaa? […]

Lue lisää Työllistämisen edistäminen edellyttää ajattelua laatikon ulkopuolelta

Työ luo toivoa – työkyvyn tukea tarvitaan

Kun tapaa uuden ihmisen, keskustelu kääntyy usein jo ensimmäisten lauseiden aikana seuraavaan: ”Mitä teet työksesi?”, ”Missä olet töissä?”. Työssä oleva pystyy vastaamaan kysymyksiin yleensä melko sujuvasti. Hän on onnekas tässä suhteessa. Työpaikan saaminen on kuitenkin tällä hetkellä ongelmallista. Työn puute koskettaa monia. Joukossa on myös ihmisiä, joille työnsaanti on hyvässäkin taloudellisessa tilanteessa hankalaa. Tällöin puhutaan […]

Lue lisää Työ luo toivoa – työkyvyn tukea tarvitaan

Uusimaa on monella mittarilla parempiosainen kuin muut maakunnat, mikä näkyy sote-rahoituksessa

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri (Hus) ja pääkaupunkiseudun kaupungit ovat kritisoineet voimakkaasti sote-uudistuksen ehdotettua rahoitusjärjestelmää. Erityistä arvostelua on saanut osakseen rahoituksen tarveperusteinen osa, joka perustuu THL:n tutkimukseen. Sote-uudistuksen lakiesityksistä antamissaan lausunnoissa Hus ja kaupungit katsovat, että pääkaupunkiseudun erityispiirteet jäävät huomiotta. Tällaisia ovat esimerkiksi väestönkasvu, maahanmuutto ja eriarvoistumisesta aiheutuva palveluiden tarve. THL hyödyntää tutkimuksessaan ensisijaisesti tietoja ihmisten […]

Lue lisää Uusimaa on monella mittarilla parempiosainen kuin muut maakunnat, mikä näkyy sote-rahoituksessa

Hyvä paha byrokratia toimeentulotuessa

Suuren sosiaaliturvauudistuksen (2020–2027) valmistelun ohella hallitus on toteuttamassa mittaluokaltaan pienemmän, mutta haavoittuvimmassa asemassa olevien kannalta merkittävän, toimeentulotuen kokonaisuudistuksen. Toimeentulotukiuudistus mainitaan hallitusohjelmassa, ja sitä valmistellaan sosiaali- ja terveysministeriössä. Sosiaaliturvauudistuksessa parlamentaarinen komiteatyö on vasta lähtenyt käyntiin, mutta toimeentulotukiuudistuksen odotetaan toteutuvan jo kuluvalla hallituskaudella. Asetelma on kiinnostava, koska toimeentulotuen tarpeeseen vaikuttaa se, miten ensisijaiset sosiaaliturvaetuudet toimivat. Erityisen selväksi […]

Lue lisää Hyvä paha byrokratia toimeentulotuessa

Osallisuustyöllä korjataan eriarvoistavia rakenteita

Eriarvoisuus ja siihen liittyvä ihmisryhmien etääntyminen uhkaavat hyvinvointia, turvallisuutta ja luottamusta poliittiseen järjestelmään. Nuoret äänestävät keski-ikäisiä vähemmän, sairaat terveitä ja pienituloiset hyvätuloisia harvemmin. Korkeasti koulutetut sairastavat vähemmän, elävät pidempään ja saavat vaivansa useammin hoidettua kuin vähän koulutetut. Asuinalueet eriytyvät. Eriarvoistumista on pyritty torjumaan rakenteita korjaamalla. Esimerkkejä ovat sosiaali- ja terveyspalvelujen integraatio, sosiaaliturvan jakoperiaatteiden uudistaminen ja […]

Lue lisää Osallisuustyöllä korjataan eriarvoistavia rakenteita

Pandemia ja muut kriisit eivät saa hyydyttää sosiaalipalveluja

Maaliskuussa 2020 Suomi otti käyttöön korona­viruksen leviämisen ehkäisemiseksi ennen­näkemättömät rajoitus­toimet, joiden vaikutuksista ei ollut aiempaa kokemusta. Rajoitustoimien ansiosta epidemian ensimmäisen vaiheen vaikutukset kansalaisten terveyteen jäivät ennakoitua vähäisemmiksi. Joidenkin ar­vioiden mukaan väestön kokonaishyvinvointi jopa parani kevään aikana. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimusten perusteella rajoitustoimista kärsivät eniten ne, jotka tarvitsevat sosiaalipalveluita: ikääntyneet, tukea tarvitsevat lapsiperheet, mielenterveyskuntoutujat ja […]

Lue lisää Pandemia ja muut kriisit eivät saa hyydyttää sosiaalipalveluja

Sote-juna kulkee oikeaan suuntaan

Sote-uudistus on ollut vireillä jo pitkään, laskutavasta riippuen vuosia tai vuosikymmeniä. Ajan kuluessa tarve palvelujärjestelmän laajamittaiselle uudistamiselle on vain kasvanut. Kuntien varaan rakentuva palvelujärjestelmämme on sirpaleinen, eikä kaikilla kunnilla ole tarvittavia voimavaroja suoriutua velvollisuudestaan järjestää riittäviä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja asukkailleen. Tämä on johtanut eroihin eri alueiden ja eri väestöryhmien palveluissa, millä osaltaan on ollut […]

Lue lisää Sote-juna kulkee oikeaan suuntaan

Hallituksen epidemiakorvaus auttaa heikosti niitä, joiden toimeentulo on kärsinyt koronasta eniten

Lukuaika5 min

Eräs pappi näki filosofi Thomas Hobbesin (1588–1679) antavan rahaa kerjäläiselle. Pappi kysyi Hobbesilta, josko tämä olisi antanut almunsa, jos Jeesus ei olisi sellaiseen toimintaan käskenyt. Hobbes vastasi uteluun: ”Vanhan miehen kurjuus herätti minussa tuskallisia ajatuksia, ja niinpä lievittämällä hänen kärsimyksiään pienellä almulla kevensin myös omaa sydäntäni.” Köyhyys ja kurjuus eivät ole kadonneet maailmasta. Myös Suomessa […]

Lue lisää Hallituksen epidemiakorvaus auttaa heikosti niitä, joiden toimeentulo on kärsinyt koronasta eniten