Hyvinvointi- ja terveyserot

Koronaepidemian vaikutukset kansanterveyteen ovat moninaisia – miten ehkäisemme negatiivisia ja vahvistamme positiivisia?

Me kaikki olemme kohdanneet koronaepidemian vaikutukset jollain tavalla, mutta kokemuksemme voivat olla hyvinkin moninaisia, toisille pääosin myönteisiä, toisille kielteisiä. Voimme vaikuttaa omaan terveyteemme ja hyvinvointiimme hyvinkin yksinkertaisin arjen valinnoin myös poikkeusoloissa. Vaikka sosiaalisessa mediassa usein nostetaan esiin jonkin yksittäisen tekijän vaikutus terveyteemme, laajan kansainvälisen tutkimuskirjallisuuden perusteella keskeisimmillä kansantaudeillamme on selkeästi yhtenäiset riski- ja suojatekijät. Riittävä […]

Lue lisää Koronaepidemian vaikutukset kansanterveyteen ovat moninaisia – miten ehkäisemme negatiivisia ja vahvistamme positiivisia?

Koronakriisi ajaa monet taloudelliseen ahdinkoon, perustoimeentulotuki voisi olla nopea helpotus

Koronapandemia on aiheuttanut ennennäkemättömän suuren lomautusaallon, joka on ruuhkauttanut työttömyyskassoja. Työttömyyskassat ovat julkisuudessa todenneet, etteivät ne kykene tekemään päätöksiä työttömyysturvasta kohtuullisessa ajassa (Yle 1.4.). Jos lomautetuilla tai työttömäksi jääneillä ei ole säästöjä, heitä uhkaa taloudellinen ahdinko: monet laskut on maksettava vaikka työttömyyskassasta ei vielä saa mitään. Sosiaaliturvaan on tilapäisiä toimeentulovaikeuksia varten rakennettu viimesijainen vaihtoehto: toimeentulotuki. […]

Lue lisää Koronakriisi ajaa monet taloudelliseen ahdinkoon, perustoimeentulotuki voisi olla nopea helpotus

Lama ja köyhyysmittareiden paradoksi

Lukuaika5 min

Tiedättekö, kuinka paljon köyhyys yleistyi 90-luvun laman aikana? Entä kuinka paljon tuloerot kasvoivat? Yleisimmin käytettyjen köyhyys- ja tuloeromittarit kertovat, ettei ollenkaan. Pienituloisuusaste laski vuosina 1990–1993 poikkeuksellisen paljon, 3,3 prosenttiyksikköä. Yleisin tuloeromittari Gini-indeksi sen sijaan pysyi lähes muuttumattomana. Euromääräiset, absoluuttiset tuloerot sen sijaan pienenivät huomattavasti. Tulee mieleen, että onkohan tässä mittareissa vikaa, koska koettu ja tiedotusvälineiden […]

Lue lisää Lama ja köyhyysmittareiden paradoksi

Koronavirusepidemia tuo eriarvoisuuden esiin

Suuret murrokset ja yllättävät kriisit vaikuttavat usein voimakkaimmin jo ennalta haavoittuvassa asemassa oleviin. Korona­virus­epidemia on tuonut tämän esille lukuisin tavoin – ja monia uusia näkö­kulmia aiheeseen avautunee vielä epidemian ja sen torjumiseen suunnattujen toimen­piteiden edetessä. Vaikka yhteiskuntaa laajasti vavisuttavat kriisit paljastavat olemassa olevaa eriarvoisuutta, ne tuovat myös näkyviin rakenteita ja instituutioita, jotka vaimentavat kriisin voimaa. […]

Lue lisää Koronavirusepidemia tuo eriarvoisuuden esiin

Tautitaakan nykyistä laajemmalle arvioinnille on tarvetta

Terveydenhuollon resurssien kohdentamisen tueksi tarvitaan luotettavaa ja ajankohtaista tietoa sairauksista, tapaturmista ja riskitekijöistä. Terveyshaitat ovat moninaisia: esimerkiksi melulle altistuminen aiheuttaa pitkäaikaista viihtyvyyshaittaa, kun taas pienhiukkasaltistus lisää riskiä sydänperäiseen äkkikuolemaan. Miten näin erilaisia riskejä ja terveyshaittoja voidaan vertailla? Terveyshaittojen vertailuun on jo työkaluja Tautien aiheuttamaa kokonaishaittaa voidaan kuvata tautitaakkana. Tautitaakan mittana käytetty haittapainotettu elinvuosi (disability-adjusted life […]

Lue lisää Tautitaakan nykyistä laajemmalle arvioinnille on tarvetta

Kenen tarinaa valitsemasi kuva kertoo?

Hymyileviä työntekijöitä valoisassa toimistossa. Kauniita, nuoria, vammattomia ja useimmiten valkoisia ihmisiä jakkupuvuissa. Kuvapankeista löytyy monenlaisia työelämäaiheisia kuvia, joita myös media hyödyntää kuvastossaan. Eri aloja ja ammatteja kuvaavissa kuvissa naiset ja miehet esitetään usein stereotyyppisesti. Mallikuvien ongelma on, etteivät ne näytä todellisilta, eivätkä ne välitä kuvaa todellisuudesta. Visuaalisen ilmeen valinta on tärkeä osa hankkeen viestintää. Etsimme […]

Lue lisää Kenen tarinaa valitsemasi kuva kertoo?

Koronakriisi uudistaa sosiaaliturvaa

Koronakriisi on sekoittanut maailman talouden. Suojellakseen väestöä hallitukset ovat ottaneet käyttöön rajoituksia, jotka ovat johtaneet taloudellisen toimeliaisuuden vähenemiseen ja joillain aloilla sen täydelliseen pysähtymiseen. Kansalaiset joutuvat kokemaan ennennäkemättömän suuria ja äkillisiä heikennyksiä toimeentulossaan. Eri puolilla maailmaa onkin tehty nopeita päätöksiä kriisitoimista yritysten ja ihmisten tukemiseksi. Kriisitoimet ovat kiinnostavia paitsi reagointeina äkilliseen taloudelliseen hätään myös uusina […]

Lue lisää Koronakriisi uudistaa sosiaaliturvaa

Poikkeustilanne tuo nopeasti esiin hyvinvointi- ja terveyserot – miten estämme erojen kasvua?

Koronaviruspandemian vuoksi Suomen hallitus on tehnyt ennennäkemättömiä ratkaisuja. Päätösten teko on vaikeaa tasapainottelua tartuntojen leviämisen estämisen ja eriarvoisuutta synnyttävien olosuhteiden välillä. Välitön vaara: viruksen hallitsematon leviäminen. Pidemmän aikavälin vaara: syventyvät sosioekonomiset erot. ”Koronaviruspandemia on poikkeustilanne, joka voi nopeasti lisätä eri ihmisryhmien välisiä hyvinvointi- ja terveyseroja.” Poikkeustilanteet tuovat hyvin esiin sen, miten toisilla ihmisillä on enemmän […]

Lue lisää Poikkeustilanne tuo nopeasti esiin hyvinvointi- ja terveyserot – miten estämme erojen kasvua?

Epidemian uhatessa neuvolan ja opiskeluhuollon tuki on entistä tärkeämpää

Vaikka koronavirus on päivien, viikkojen ja kenties kuukausienkin pääpuheenaihe, eivät muut hoidon ja tuen tarpeet ole valitettavasti jääneet tauolle, päinvastoin. Esimerkiksi lasten, nuorten ja perheiden tuen tarpeet ovat kasvaneet merkittävästi sekä epidemiaan liittyvien uhkakuvien että rajoittamistoimenpiteiden vuoksi. Äitiys- ja lastenneuvolan sekä opiskeluhuollon palvelujen työ ja tuki onkin nyt tärkeämpää kuin koskaan ennen. Koronaepidemia vaikuttaa koko […]

Lue lisää Epidemian uhatessa neuvolan ja opiskeluhuollon tuki on entistä tärkeämpää

Ilman johtamista hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on kaaosta – Miten tavoitteisiin päästään?

Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman valmistelu on puolivälissä. Ohjelmalla on viisi tavoitetta, joista yksi on toiminnan painotuksen siirtäminen raskaista palveluista ehkäisevään ja ennakoivaan työhön. Miten sen voi menestyksekkäästi saada aikaan? Muutos vaatii pysyviä rakenteita monialaiselle yhteistyölle ja toimivia malleja eri sisältöalueille. Lisäksi mukana olevilla toimijoilla on oltava riittävästi resursseja, valtaa ja hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen […]

Lue lisää Ilman johtamista hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on kaaosta – Miten tavoitteisiin päästään?