Hyvinvointi- ja terveyserot

Asiakaskohtaaminen kasvotusten on tärkeä inhimillinen kontakti myös koronan aikana

Hieman yli sata vuotta sitten Suomea koetteli espanjantaudiksi kutsuttu influenssa. Myös tuolloin ihmisiä kehotettiin välttämään suuria väkijoukkoja ja heille annettiin ohjeita hygieniasta. Koulujakin suljettiin. Koska sosiaaliturvajärjestelmämme oli vielä kehittymätön, töihin mentiin usein kipeänäkin. Yhteiskunnan muuttuminen ja hyvinvointivaltion kehittyminen näkyy koronaepidemian torjunnassa. Sosiaalisia kontakteja on ollut mahdollista selvästi vähentää. Moni ammattiryhmä on voinut siirtyä etätöihin, ja […]

Lue lisää Asiakaskohtaaminen kasvotusten on tärkeä inhimillinen kontakti myös koronan aikana

Sateenkaarinuoret tarvitsevat tukea elinympäristössä ja palveluissa

Jäykät sukupuoleen ja seksuaaliseen suuntautumiseen liittyvät normit kuormittavat monien nuorten elämää. Sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kuuluviin nuoriin ympäristön paine kohdistuu pahimmillaan kiusaamisena, väkivaltana ja tunteena siitä, ettei kuulu joukkoon. Osalla nuorista myös suhde vanhempiin on vaikea. Monille sateenkaarinuorille ahtaat normit aiheuttavat vähemmistöstressiä ja mielenterveysongelmia. Nuorilla voi olla vaikeuksia hyväksyä omaa sukupuolta, seksuaalisuutta ja kehoa.  Mielialaan liittyvät […]

Lue lisää Sateenkaarinuoret tarvitsevat tukea elinympäristössä ja palveluissa

Asunnottomat päihteidenkäyttäjät eivät selviä koronatalven yli ilman lisäapua

Koronaepidemia on tehnyt haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten elämästä entistä vaikeampaa. Rajoitukset päiväkeskusten ja tilapäismajoitusten toiminnassa sekä julkisten tilojen sulkeutuminen heikentävät niiden ihmisten elämäntilannetta, joilla ei ole asuntoa eikä paikkaa mihin mennä, ja jotka pystyvät päihdeongelman vuoksi huolehtimaan itsestään heikosti. Kun matalan kynnyksen palvelujen aukioloaikoja ja kävijämääriä on rajoitettu, joutuu osa asunnottomista viettämään entistä enemmän aikaa […]

Lue lisää Asunnottomat päihteidenkäyttäjät eivät selviä koronatalven yli ilman lisäapua

Olisiko aika vahvistaa terveyssosiaalityön asemaa?

Lukuaika5 min

Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman keskeisiä tavoitteita ovat ennaltaehkäisyn ja saatavuuden parantaminen sekä sujuvien palveluketjujen ja monialaisten palveluiden kehittäminen. Monet varmastikin toivovat, että jo 1970-luvulla kansanterveyslain säätämisen yhteydessä alkanut kehittämisen ympyrä yhteen sovitetuista ja integroiduista sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista vihdoin voisi sulkeutua: löytäisimme tavat tehdä sujuvaa, asiakaskeskeistä ja monialaista työtä yhdessä. On siis aika opetella […]

Lue lisää Olisiko aika vahvistaa terveyssosiaalityön asemaa?

Rahapelien pelaamisen haitat tulisi ottaa huomioon tuottojen käytössä

Rahapelien haitat ja tuotot hallitsevat vuorovedoin julkista keskustelua rahapelien pelaamisesta. Ne kietoutuvat toisiinsa haastavalla tavalla.  Pelaajista 2,5 prosenttia tuottaa tappioillaan jopa 50 prosenttia voitosta. Näillä voitoilla valtio rahoittaa monia yhteiskunnallisesti merkittäviä toimia, kuten kulttuuria, yleishyödyllistä järjestötoimintaa, tiedettä ja urheilua. Ison osan tuotoista kerryttää pieni joukko pelaajia, joista suuri osa on erityisen haavoittuvia rahapelaamisen haitoille. He […]

Lue lisää Rahapelien pelaamisen haitat tulisi ottaa huomioon tuottojen käytössä

Työllistämisen edistäminen edellyttää ajattelua laatikon ulkopuolelta

Kehittämishankkeiden rikkaus on se, että ne mahdollistavat kokeilun ja sitä kautta innovatiivisen toiminnan.  Silloin kun haasteet ovat monimutkaisia, ei yksi toimiala voi ratkaista ongelmia yksin. Tarvitaan yhteistyötä, joka mahdollistaa uudenlaisen ajattelun, eri näkökulmat rikastavat lopputuloksen. Avaamme tässä blogissa matkaa, jonka kuljimme TE-toimiston ja henkilöstöpalvelualan yrityksen Eezyn kanssa lisätäksemme työllistymiseensä tukea tarvitsevien työllistymismahdollisuuksia. Ketä halusimme auttaa? […]

Lue lisää Työllistämisen edistäminen edellyttää ajattelua laatikon ulkopuolelta

Työ luo toivoa – työkyvyn tukea tarvitaan

Kun tapaa uuden ihmisen, keskustelu kääntyy usein jo ensimmäisten lauseiden aikana seuraavaan: ”Mitä teet työksesi?”, ”Missä olet töissä?”. Työssä oleva pystyy vastaamaan kysymyksiin yleensä melko sujuvasti. Hän on onnekas tässä suhteessa. Työpaikan saaminen on kuitenkin tällä hetkellä ongelmallista. Työn puute koskettaa monia. Joukossa on myös ihmisiä, joille työnsaanti on hyvässäkin taloudellisessa tilanteessa hankalaa. Tällöin puhutaan […]

Lue lisää Työ luo toivoa – työkyvyn tukea tarvitaan

Uusimaa on monella mittarilla parempiosainen kuin muut maakunnat, mikä näkyy sote-rahoituksessa

Lukuaika3 min

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri (Hus) ja pääkaupunkiseudun kaupungit ovat kritisoineet voimakkaasti sote-uudistuksen ehdotettua rahoitusjärjestelmää. Erityistä arvostelua on saanut osakseen rahoituksen tarveperusteinen osa, joka perustuu THL:n tutkimukseen. Sote-uudistuksen lakiesityksistä antamissaan lausunnoissa Hus ja kaupungit katsovat, että pääkaupunkiseudun erityispiirteet jäävät huomiotta. Tällaisia ovat esimerkiksi väestönkasvu, maahanmuutto ja eriarvoistumisesta aiheutuva palveluiden tarve. THL hyödyntää tutkimuksessaan ensisijaisesti tietoja ihmisten […]

Lue lisää Uusimaa on monella mittarilla parempiosainen kuin muut maakunnat, mikä näkyy sote-rahoituksessa

Hyvä paha byrokratia toimeentulotuessa

Lukuaika5 min

Suuren sosiaaliturvauudistuksen (2020–2027) valmistelun ohella hallitus on toteuttamassa mittaluokaltaan pienemmän, mutta haavoittuvimmassa asemassa olevien kannalta merkittävän, toimeentulotuen kokonaisuudistuksen. Toimeentulotukiuudistus mainitaan hallitusohjelmassa, ja sitä valmistellaan sosiaali- ja terveysministeriössä. Sosiaaliturvauudistuksessa parlamentaarinen komiteatyö on vasta lähtenyt käyntiin, mutta toimeentulotukiuudistuksen odotetaan toteutuvan jo kuluvalla hallituskaudella. Asetelma on kiinnostava, koska toimeentulotuen tarpeeseen vaikuttaa se, miten ensisijaiset sosiaaliturvaetuudet toimivat. Erityisen selväksi […]

Lue lisää Hyvä paha byrokratia toimeentulotuessa