Hyvinvointi- ja terveyserot

Uusimaa on monella mittarilla parempiosainen kuin muut maakunnat, mikä näkyy sote-rahoituksessa

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri (Hus) ja pääkaupunkiseudun kaupungit ovat kritisoineet voimakkaasti sote-uudistuksen ehdotettua rahoitusjärjestelmää. Erityistä arvostelua on saanut osakseen rahoituksen tarveperusteinen osa, joka perustuu THL:n tutkimukseen. Sote-uudistuksen lakiesityksistä antamissaan lausunnoissa Hus ja kaupungit katsovat, että pääkaupunkiseudun erityispiirteet jäävät huomiotta. Tällaisia ovat esimerkiksi väestönkasvu, maahanmuutto ja eriarvoistumisesta aiheutuva palveluiden tarve. THL hyödyntää tutkimuksessaan ensisijaisesti tietoja ihmisten […]

Hyvä paha byrokratia toimeentulotuessa

Suuren sosiaaliturvauudistuksen (2020–2027) valmistelun ohella hallitus on toteuttamassa mittaluokaltaan pienemmän, mutta haavoittuvimmassa asemassa olevien kannalta merkittävän, toimeentulotuen kokonaisuudistuksen. Toimeentulotukiuudistus mainitaan hallitusohjelmassa, ja sitä valmistellaan sosiaali- ja terveysministeriössä. Sosiaaliturvauudistuksessa parlamentaarinen komiteatyö on vasta lähtenyt käyntiin, mutta toimeentulotukiuudistuksen odotetaan toteutuvan jo kuluvalla hallituskaudella. Asetelma on kiinnostava, koska toimeentulotuen tarpeeseen vaikuttaa se, miten ensisijaiset sosiaaliturvaetuudet toimivat. Erityisen selväksi […]

Osallisuustyöllä korjataan eriarvoistavia rakenteita

Eriarvoisuus ja siihen liittyvä ihmisryhmien etääntyminen uhkaavat hyvinvointia, turvallisuutta ja luottamusta poliittiseen järjestelmään. Nuoret äänestävät keski-ikäisiä vähemmän, sairaat terveitä ja pienituloiset hyvätuloisia harvemmin. Korkeasti koulutetut sairastavat vähemmän, elävät pidempään ja saavat vaivansa useammin hoidettua kuin vähän koulutetut. Asuinalueet eriytyvät. Eriarvoistumista on pyritty torjumaan rakenteita korjaamalla. Esimerkkejä ovat sosiaali- ja terveyspalvelujen integraatio, sosiaaliturvan jakoperiaatteiden uudistaminen ja […]

Pandemia ja muut kriisit eivät saa hyydyttää sosiaalipalveluja

Maaliskuussa 2020 Suomi otti käyttöön korona­viruksen leviämisen ehkäisemiseksi ennen­näkemättömät rajoitus­toimet, joiden vaikutuksista ei ollut aiempaa kokemusta. Rajoitustoimien ansiosta epidemian ensimmäisen vaiheen vaikutukset kansalaisten terveyteen jäivät ennakoitua vähäisemmiksi. Joidenkin ar­vioiden mukaan väestön kokonaishyvinvointi jopa parani kevään aikana. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimusten perusteella rajoitustoimista kärsivät eniten ne, jotka tarvitsevat sosiaalipalveluita: ikääntyneet, tukea tarvitsevat lapsiperheet, mielenterveyskuntoutujat ja […]

Sote-juna kulkee oikeaan suuntaan

Sote-uudistus on ollut vireillä jo pitkään, laskutavasta riippuen vuosia tai vuosikymmeniä. Ajan kuluessa tarve palvelujärjestelmän laajamittaiselle uudistamiselle on vain kasvanut. Kuntien varaan rakentuva palvelujärjestelmämme on sirpaleinen, eikä kaikilla kunnilla ole tarvittavia voimavaroja suoriutua velvollisuudestaan järjestää riittäviä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja asukkailleen. Tämä on johtanut eroihin eri alueiden ja eri väestöryhmien palveluissa, millä osaltaan on ollut […]

Hallituksen epidemiakorvaus auttaa heikosti niitä, joiden toimeentulo on kärsinyt koronasta eniten

Eräs pappi näki filosofi Thomas Hobbesin (1588–1679) antavan rahaa kerjäläiselle. Pappi kysyi Hobbesilta, josko tämä olisi antanut almunsa, jos Jeesus ei olisi sellaiseen toimintaan käskenyt. Hobbes vastasi uteluun: ”Vanhan miehen kurjuus herätti minussa tuskallisia ajatuksia, ja niinpä lievittämällä hänen kärsimyksiään pienellä almulla kevensin myös omaa sydäntäni.” Köyhyys ja kurjuus eivät ole kadonneet maailmasta. Myös Suomessa […]

Mitä hankehakemukset kertovat sote-maakuntien hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyöstä?

Olin heinäkuun etätyössä. Luin sateessa ja helteessä pinon hankehakemuksia. Kävin läpi kaikki sote-maakuntien ja Helsingin (jatkossa kutsun alueiksi) Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskusohjelman sekä rakenneuudistuksen tuen hankehakemukset. Etsin niistä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen (hyte) rakenteiden ja toimien kuvauksia, en niinkään vaikuttavien toimintamallien luetteloita. Mitä heinänuhan aikana opin? Lyhyesti: erot alueiden välillä ovat suuret. Jos hakemukset toteutuvat […]

Viimesijaisen turvan parantamiseen löytyy useita keinoja isoja uudistuksia odotettaessa

Sosiaali- ja terveysministeriö asetti keväällä työryhmän valmistelemaan toimeentulotukilain uudistamista. Toimeentulotuen muutostarve on ollut esillä myös sosiaaliturvaa uudistavassa parlamentaarisessa komiteassa. Viimeksi toimeentulotukea uudistettiin kolmisen vuotta sitten, kun perustoimeentulotuen järjestämisvastuu siirrettiin Kelaan. Siirto helpotti niiden Kelan etuuksia saavien asemaa, jotka saavat nyt kaikki etuudet yhdestä paikasta. Samalla osalle asiakkaista muodostui uusi rajalinja toimeentulotuen sisään, kun täydentävä ja […]

Miten koronaepidemia on vaikuttanut väestön hyvinvointiin ja elinoloihin?

Koronaviruksen aiheuttama COVID-19-pandemia levisi alkuvuoden aikana nopeasti ja saavutti Suomen helmikuun aikana. Virukseen tepsivää rokotetta tai lääkettä ei ole, joten sen leviämistä on pyritty kevään kuluessa estämään monin rajoitustoimin. Maassamme myös julistettiin ensimmäinen poikkeustila sotien jälkeen. Ymmärrettävästi epidemian kulun ja tartuntojen seurantaan on käytetty kaikkialla paljon resursseja. Taudin leviämistä on ennakoitu malleilla, joiden pohjalta on […]

Tämä aika vaatii poikkeuksellista vastuunkantoa työllisyydestä

Vastuullisuus on nykyisin yksi yritystoiminnan perusperiaatteista. Niin yritykset ainakin puheillaan ja imagoillaan viestittävät. Reilun kaupan ja eettisyyden rinnalle on alkanut nousta keskustelua muunlaisestakin yhteiskuntavastuusta. Sanoista tekoihin on silti usein pitkä matka. Kampanjoita vailla pysyviä vaikutuksia tulee ja menee. Monelle yritykselle julkiset hankinnat ovat koronakriisin myötä entistä tärkeämpi tulonlähde. Koventuvassa kilpailussa työpaikoista pitkäaikaistyöttömien mahdollisuudet työllistyä ovat […]