Hyvinvointi- ja terveyserot

Vuonna 1972 voimaan tullut kansanterveyslaki oli sodan jälkeisen Suomen merkittävin terveydenhuollon uudistus. Laki toi kuntiin terveyskeskukset, joihin oli helppo päästä, ja siirsi terveydenhuollon painopistettä sairauksien hoidosta sairauksien ja ongelmien ehkäisyyn.

Nuorten hyvinvointi vaikuttaa koko yhteiskuntaan. Jotta nuorten hyvinvointieroja voidaan kaventaa, heille tarjottavaan tukeen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Hyvinvointi on nähtävä laajana kokonaisuutena, joka koostuu sekä psyykkisestä, fyysisestä että sosiaalisesta hyvinvoinnista. Nuoren tilanne tuleekin käsittää systeemisesti ja on huomioitava, että elämän eri osa-alueet heijastuvat toisiinsa.

Asumiseen liittyvä huono-osaisuus näkyy esimerkiksi vaikeuksina selviytyä asumiskuluista, löytää kohtuuhintainen vuokra-asunto tai selviytyä vuokravakuuksista. Asumisen huono-osaisuutta leimaa myös se, että henkilö ei voi aina valita asuinpaikkaansa.

Yhteiskunnallisesti haavoittuvassa asemassa oleminen ja krooniset sairaudet ovat lisänneet riskiä sairastua tai menehtyä COVID-19-epidemian aikana. Kansainväliset tutkimukset pandemian vaikutuksista vammaisiin henkilöihin keskittyvät vammaisten henkilöiden kuolleisuuteen, kuolinsyihin ja sairastuvuuteen.

Lääkärin työssä oppii nopeasti tunnistamaan ja hoitamaan tavallisimpia sairauksia. Niistä löytyy helposti ajantasaista tietoa ja hoitosuosituksia.

Harvinaissairauksissa tilanne on toinen. Oireista diagnoosin saamiseen kuluu usein vuosia. Haasteena on yli 7000 erilaisen harvinaissairauden kirjo.

Monimutkaisten yhteiskunnallisten ongelmien ratkaisemiseen kannattaa kutsua mukaan ne, joita nuo ongelmat eniten koskettavat.

Kaikkien sosiaali- ja terveyspalveluissa asioivien asiakkaiden tulisi tietää olevansa tervetulleita palveluihin juuri sellaisina kuin ovat – vailla tarvetta salata osaa identiteetistään syrjinnän pelossa. Valitettavasti yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolakeihin kirjattu yhdenvertaisuuden edistämisvelvoite toteutuu sote-palveluissa aivan liian harvoin.

Suomen matka kohti hyvinvointialueita alkoi maaliskuun alussa, kun aluevaltuustot aloittivat toimintansa.

Tässä kohtaa hyvinvointialueilla on erinomainen mahdollisuus tehdä päätöksiä kerralla paremman kansanterveyden ja yhdenvertaisemman Suomen suuntaan

Voisiko tämän haastavan ja usein moniongelmaisen potilasryhmän hoidon ja palvelujen sujuvuus olla jatkossa yksi hyvinvointialueiden laatumittareista?

Miten ihmiset pärjäävät pitkään jatkuneessa köyhyydessä?

Yritimme vastata kysymykseen analysoimalla ihmisten kokemuksia köyhyydestä reilun kuuden vuoden aikana.