Hyvinvointi- ja terveyserot

Työllistymisen ja osallistumisen mahdottomuuksista mahdollisuuksiin

”Jos itse saisi päättää, kahden vuoden päästä laittaisin työkseni ruokaa. Olisi kiva päästä avotyöstä oikeaan palkkatyöhön, koska sitten saisi enemmän rahaa eikä tarvitsisi miettiä, että riittävätkö rahat.” ”Menen hautausmaalle töihin kesäksi – se on työtoimintaa. Menisin mielelläni oikeisiin palkkatöihin hautausmaalle, silloin voisin jättää eläkkeen lepäämään.” Moni työtä vailla oleva ihminen kokee oudoksi julkisuudessa käytävän keskustelun aktiivimallin […]

Lue lisää Työllistymisen ja osallistumisen mahdottomuuksista mahdollisuuksiin

Kuinka laadukasta suomalainen terveydenhuolto oikeasti on? Laadun arviointiin tarvitaan kansalliset laaturekisterit

Eduskunta on myöntänyt Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle 1,5 miljoonaa euroa terveydenhuollon kansallisten laaturekisterien kehittämistyön aloittamiseksi. Rahoitusta käytetään tautiryhmäkohtaisiin pilotteihin, joista saadun kokemuksen valossa laaditaan vuoden 2019 lopulla suositus, millainen laaturekisterien järjestelmä Suomeen tulisi luoda. Sote-keskustelussa monilla asiantuntijoilla on tapana aloittaa esityksensä viittaamalla Suomen terveydenhuollon kansainvälisesti korkeaan laatuun ja kustannusvaikuttavuuteen. Väitteen perusteluiksi esitetään yleensä tietoja kansainvälisesti […]

Lue lisää Kuinka laadukasta suomalainen terveydenhuolto oikeasti on? Laadun arviointiin tarvitaan kansalliset laaturekisterit

We must protect the equal rights of minorities

THL is not and must not become simply a distant observer that does not take a stand of its own. THL should not only offer options. We must do better. Participating in the Pride week and raising of the Rainbow flag is an indication of this. This morning, as I was going through my Twitter […]

Lue lisää We must protect the equal rights of minorities

Vähemmistöjen tasa-arvoa tulee puolustaa

THL ei ole, eikä mielestäni saa olla pelkkä kylmänviileä sivustakatsoja joka ei ota kantaa, vaan pelkästään tarjoilee vaihtoehtoja. Meidän on pystyttävä parempaan, osallistuminen prideviikkoon ja sateenkaarilipun nostaminen THL:n lipputankoon on esimerkki tästä. Törmäsin aamulla twitteriä selatessani ASPHERin twiittiin jossa todetaan että ”jokaisen kansanterveysammattilaisen on pantava äänensä likoon paremman yhteiskunnan puolesta”. Uskonkin että useimpien THL:n työntekijöiden […]

Lue lisää Vähemmistöjen tasa-arvoa tulee puolustaa

Maakunnassa yhteistyötä ja tuloksia juurruttaa Konsensussopimus

Kehittämistyön klassinen haaste on tulosten juurruttaminen ja levittäminen. Jatkuvien projektien virrassa hyväksi havaitut keinot, mallit ja oivallukset ovat vaarassa jäädä huomioimatta sillä kilpailu kentällä on kovaa. Erityisesti meneillään olevassa maakunta- ja sote-mullistuksessa hyvien toimintamallien on vaikea pysytellä pinnalla. Heräsimme haasteeseen meneillään olevassa kehittämishankkeessa, jossa koordinoimme osatyökykyisten työllistymistä ja osallisuutta edistäviä maakunnallisia kokeiluja. Kokeiluista nousee paraikaa […]

Lue lisää Maakunnassa yhteistyötä ja tuloksia juurruttaa Konsensussopimus

Perheiden, sukupuolen ja seksuaalisuuden moninaisuus jää usein huomiotta väestötutkimuksissa

Yhdenvertaisuuden edistäminen edellyttää, että tietoa saadaan erilaisissa perheissä elävien lasten ja nuorten hyvinvoinnista. Myös seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen (HLBTI) hyvinvoinnista, terveydestä, osallisuudesta sekä avun saamisesta ja palvelujen tarpeisiin vastaavuudesta tarvitaan säännöllistä seurantatietoa. Kuulostaa itsestään selvältä, mutta käytännössä tilanne on toinen. Erilaisia perheitä sekä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjä on vaikea tavoittaa kattavasti erillistutkimuksilla. Vastaajia yritetään yleensä tavoittaa lähestymällä […]

Lue lisää Perheiden, sukupuolen ja seksuaalisuuden moninaisuus jää usein huomiotta väestötutkimuksissa

Mummo säikähti takaisinperintää

Perustoimeentulotuen hakemusten käsittely ja maksatus siirtyi vuosikymmenien periaatekeskustelun ja kokeilujen jälkeen kunnilta Kelaan vuoden 2017 alusta. Siirrolla tavoiteltiin perustoimeentulotukea tarvitsevien asiakkaiden yhdenvertaista kohtelua asuin- tai oleskelupaikasta riippumatta. Valmisteluvaiheessa puhuttiin yhden luukun periaatteesta, palvelujen paremmasta saatavuudesta ja tehokkaammasta toimeenpanosta, kun Kelassa jo olevia tietoja voidaan hyödyntää hakemusten käsittelyssä. Iäkäs pariskunta muutti olosuhteiden pakosta erilleen. Kela myönsi […]

Lue lisää Mummo säikähti takaisinperintää

Rasistinen syrjintä jättää jäljen – ja laskun

Ihmispsyyke on rakennettu suosimaan tuttuja asioita. Siksi vierailta tuntuvien asioiden ja ihmisten vierastaminen on inhimillistä. Yhtä inhimillistä on ihmislajin taipumus tehdä yleistyksiä. Virheellisestä yleistyksestä puhutaan ennakkoluulona. Syrjinnästä taas puhutaan, kun ennakkoluuloiset asenteet ilmentyvät käyttäytymisenä. Vierastamisella on vakavia seurauksia yksilöille ja yhteiskunnalle. Esimeriksi nimensä perusteella vieraalta kuulostavien työnhakijoiden on vaikeampi saada työpaikkaa kuin tismalleen samalla hakemuksella […]

Lue lisää Rasistinen syrjintä jättää jäljen – ja laskun

Vammaisilla lapsilla ja nuorilla on paljon kokemusasiantuntijuutta – hyödynnetään sitä!

Kun puhumme osallisuudesta, puhumme samalla myös osattomuudesta. Toisia kuullaan ja he kuuluvat joukkoon, toisilla on vaara jäädä ulkopuolelle. Yksi iso erottava tekijä ovat sote-palvelut. On ihmisiä, jotka käyttävät huomattavan osan ajastaan, arjestaan ja elämästään sote-palveluihin. He käyvät tutkimuksissa, hoidoissa, kuntoutuksissa, neuvonnassa, ohjauksessa ja toimenpiteissä. Sitten on ihmisiä, jotka käyvät koulussa, töissä, harrastuksissa ja välillä hammaslääkärissä. […]

Lue lisää Vammaisilla lapsilla ja nuorilla on paljon kokemusasiantuntijuutta – hyödynnetään sitä!

Eriarvoisuustyöryhmä yrittää vähentää rakenteellista eriarvoisuutta yksilöiden osallisuutta lisäämällä

Valtioneuvoston kanslia julkaisi maaliskuun lopussa pääministerin asettaman eriarvoisuutta käsittelevän työryhmän loppuraportin. Raportti ehdottaa erilaisia toimia eriarvoisuuden vähentämiseksi Suomessa. Raportti määrittelee eriarvoisuuden laajoista rakenteellisista tekijöistä johtuvaksi ongelmaksi. Eriarvoisuus määrittyy rakenteellisiin ja kulttuurisiin jakoihin liittyväksi huono-osaisuudeksi, joka rajoittaa yksilön pärjäämistä, toimijuutta ja terveyttä. Vaikka eriarvoisuus määritellään raportissa rakenteelliseksi, raportin ehdotukset painottuvat huono-osaisten ihmisten toimintavalmiuksien edistämiseen. Huono-osainen on […]

Lue lisää Eriarvoisuustyöryhmä yrittää vähentää rakenteellista eriarvoisuutta yksilöiden osallisuutta lisäämällä