Kuluneen vuoden aikana opintotukijärjestelmästä on julkisuudessa keskusteltu paljon. Aihetta ovat antaneet taloustieteen professori Roope Uusitalon suositukset opintotukijärjestelmään tehtävistä muutoksista sekä hallituksen kehyspäätös opintotuen muutoksista. Hallitus pyrkii kehyspäätöksellään pienentämään opintotukimenoja. Tämä toteutetaan leikkaamalla sekä opintorahan että opintotukikuukausien määrää. Korkeakouluopiskelijoiden opintoraha laskee 337 eurosta 250,28 euroon kuukaudessa. Opintotukiaika lyhenee 64 kuukaudesta 54 tukikuukauteen. Samalla hallitus lisää opintolainan valtiontakausta Suomessa opiskelevilla […]
”Ratsaaminen” oli 1980-luvun lopulla vakiintunut käytäntö työnvälitystoimistoissa. Poikkeuksellisen hyvän työllisyystilanteen aikana kortistoihin oli jäänyt muutama tuhat pitkäaikaista työnhakijaa, joiden työhalukkuutta epäiltiin, joskus ehkä aiheellisestikin. Niinpä osalle pitkäaikaistyöttömistä lähetettiin aika ajoin osoituksia työhön, josta kieltäytyminen johti usein karenssiin, työttömyyspäivärahan katkeamiseen – ja pitkäksi aikaa toimeentulotuen asiakkaaksi. Juha Sipilän hallitus esittää työttömyysturvalakiin isoja muutoksia ensi vuoden alusta alkaen. Tavoitteena […]
Ottawan terveyden edistämisen julistuksen antamisesta tulee tällä viikolla kuluneeksi 30 vuotta. Julistuksen mukaan terveyden edistäminen on prosessi, joka lisää ihmisten mahdollisuuksia hallita elämäänsä ja parantaa terveyttään. Jokaiselle tulisi antaa tasavertainen mahdollisuus ylläpitää terveyttään ja saavuttaa se reilusti. Näin ei kuitenkaan tapahdu. Terveys edistyy, mutta ei kaikkien terveys. Käytännössä väestöryhmien väliset sosioekonomiset terveyserot ovat olleet niukasti esillä terveyttä […]
Ensi vuoden alusta lähtien työvoimaviranomaisten on hallituksen kaavailujen mukaan haastateltava kaikki työttömät kolmen kuukauden välein. Haastatteluun osallistumisen velvoite on sosiaalisessa mediassa tulkittu työttömien kyykyttämiseksi ja sanktioiden lisäämiseksi. Työvoimaviranomaiset puolestaan ovat huolissaan haastattelijatyövoiman riittävyydestä. Haastattelut voidaan kuitenkin nähdä myös oivana tilaisuutena rakentaa aiempaa tehokkaampi järjestelmä työttömien työkyvyn seurantaan ja tukemiseen. Työttömyys yhteydessä heikentyneeseen terveyteen Työttömyyden tiedetään […]
”Do something. Do more. Do better.” Näin tiivistää Maailman terveysjärjestön Euroopan toimisto suosituksissaan terveyserojen kaventamisesta. Terveyserot tarkoittavat, että maailman väestöstä suurimman osan terveys jää kauas parhaasta mahdollisesta. Tämä on kansalaisten ja väestöryhmien välistä räikeää ja eettisesti kestämätöntä epätasa-arvoa. Terveyserot aiheuttavat huomattavia kustannuksia sekä tulojen menetyksiä niin valtiolle, kunnille kuin kotitalouksille. Terveyseroja vähentämällä voidaan parantaa työllisyysastetta […]
Sukupuolten tasa-arvoa vertailevassa Maailman talousfoorumin vuonna 2015 julkaisemassa raportissa Suomi on peräti kolmannella sijalla maailman tasa-arvoisimpien maiden listassa. Ei ollenkaan huono sija aivan Norjan ja Islannin kannoilla ja hieman Ruotsia edellä. Raportti tarkastelee sukupuolten välistä tasa-arvoa taloudellisten ja työmarkkinoihin liittyvien erojen lisäksi mm. poliittisessa osallistumisen, koulutuksen, elinajan odotteen ja kuolleisuuden perusteella. Jos tasa-arvo näyttää näin hyvältä, pitääkö […]
THL on Suomen Akatemian ja monien säätiöiden rahoituksella tehnyt maailmassa ainutlaatuista tutkimusta seuraamalla 60 000 vuonna 1987 syntyneen lapsen kehitystä ja elämänvaiheita yhdistämällä eri viranomaisten tietoja. THL:n ja Nuorisotutkimusverkoston yhdessä tekemässäSuomi nuorten kasvuympäristönä -raportissa kuvataan Suomessa vuonna 1987 syntyneiden nuorten aikuisten hyvinvointia sekä tunnistetaan nuoria uhkaavia tekijöitä. Raportissa kuvaillaan ensimmäistä kertaa koko vuoden 1987 ikäluokan siirtymistä […]
Jos nuorille suunnattujen palveluiden suunnittelussa hyödynnetään nuorilta itseltään saatua tietoa, on mahdollisuus, ettei hukata enää yhtään apua hakevaa nuorta. Syrjäytymisvaarassa olevista nuorista puhutaan paljon. Syrjäytymisellä tarkoitetaan ulkopuolisuutta tai vaaraa jäädä ulkopuolelle yhteiskunnasta ja sen järjestelmistä. Riski syrjäytyä kasvaa, kun ongelmat kasaantuvat. Syrjäytyneille tai syrjäytymisvaarassa oleville suunnataan runsaasti tukitoimia koulutukseen ja työelämään kiinnittymiseen. Uusia hankkeita nousee […]
Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen rakenteet muuttuvat kun sosiaali- ja terveyspalvelut ja aluerakenne uudistuvat. Vastuu hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä on jatkossakin kunnilla. Samalla myös uusille maakunnille on ehdotettu hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tehtäviä, jotka tulee rakentaa osaksi maakunnan johtamisjärjestelmää. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on osa maakunnan strategista johtamista kuten, hyvinvoinnin ja terveyden […]
Osallistuin kissojen yönä Korkeasaaren katulavatansseihin, joissa eivät päteneet sen koommin kadun kuin lavatanssienkaan säännöt. Rikoimme näkymättömien tilojen muureja. Tanssillamme oli pieni, mutta välitön vaikutus ihmisiin. Kehollisuus ja kujeilu liittivät tanssijat ja satunnaiset katsojat yhteen aivan toisella tapaa kuin julkisessa tilassa tavallisesti. Ihmiset voivat ilmaista itseään julkisissa tiloissa hyvin monella tavalla. Sosiologi Richard Sennett väittää, että […]
