Tapaturmia kannattaa ehkäistä, koska ne ovat suomalaisten neljänneksi yleisin kuolinsyy. Suuri osa näistä tapaturmista olisi ehkäistävissä, jos ehkäisytyötä tehdään suunnitelmallisesti ja pitkäjänteisesti. Turvallisuus on jokaisen asia!
Lastensuojelulain mukaan jokaiselle asiakkaana olevalle lapselle tulee määrätä hänen asioistaan vastaava sosiaalityöntekijä. Vuoden alusta voimaan tulleen lakimuutoksen myötä sosiaalityöntekijällä saa olla vastuullaan enintään 35 lasta ja vuoden 2024 alusta 30 lasta.
Uuden ohjeen mukaan HPV-rokotussarjan saa aloittaa nuorelle ennen 18 vuoden ikää lukuvuoden 2023 loppuun asti. Tällä rokotusajan pidentämisellä haluamme varmistaa, että kaikilla nuorilla olisi yhdenvertainen mahdollisuus saada HPV-rokotus ja ettei rokotussarja jäisi ainakaan korona-ajan vuoksi saamatta.
Millaisten arvojen ja ihmiskuvan varaan nuorten muutosehdotukset nojaavat? Koska sosiaaliturva muuttuu, kun maailma muuttuu ja päättäjät vaihtuvat, nuorten poliitikkojen näkemykset kiinnostivat meitä.
Lasten mielenterveyden kannalta on erityisen tärkeää, millaiseksi arki uudessa maassa muodostuu. Lapsiystävälliset kohtaamiset arjessa tulisi turvata kaikkialla, missä pakolaislapset yksin tai perheineen kulkevat, esimerkiksi poliisiasemilla, virastoissa, vastaanottokeskuksissa ja kotimajoituksessa.
Yksinkertaisimmillaan tämä tarkoittaa, että lapset otetaan vastaan kaikissa palveluissa aina ensisijaisesti lapsina – ei pakolaisina, turvapaikanhakijoina tai tietyn kansalaisuuden edustajina.
Opiskeluhuoltopalvelujen järjestäytyessä uudelleen, on aika luopua toimimattomista käytänteistä. On suunnattava tavoitteellisesti ja rohkeasti kohti oppilaiden ja opiskelijoiden sekä koulujen ja oppilaitosten tarpeita.
Seksuaaliväkivaltaa kokeneen nuoren auttamiseen tarvitaan kokonaisuudessaan vahva ja laaja auttamiskentän osaaminen. Tarvitsemme koko nuoria kohtaavalle palveluverkostolle koulutusta seksuaaliväkivallasta, sen vaikutuksesta nuoren kehitykseen ja seksuaaliväkivallan puheeksi ottamisesta.
Juuri julkaistu vertaisarvoitu tutkimus nostaa esiin korkeakoulujen merkityksen opiskelijoiden mielen hyvinvoinnin tukemisessa. Tulokset osoittavat, että korona on lisännyt opintojen kuormittavuutta.
Yhdenvertaisuuden varmistamiseksi on tarpeen tuottaa kansallisia ohjeita nuorten taloudelliseen tukeen. Sekä nuoret että ammattilaiset ovat ilmaisseet toiveensa nykyistä yhtenäisemmille käytännöille. Nuorilla on oikeus yhdenvertaiseen kohteluun ja taloudellisen tuen myöntämiselle tai myöntämättä jättämiselle tulee olla tasa-arvoiset perusteet.
