Lapset, nuoret ja perheet

Valta ja vastuu tasapainoon lastensuojelussa

Lukuaika7 min

Tänä vuonna julkaistu tutkimus ”Lastensuojelun sijaishuollon epäkohdat ja lasten kaltoinkohtelu 1937–1983” on nostanut näkyvästi esiin epäoikeudenmukaisia käytäntöjä ja lasten kaltoinkohtelua lastensuojelun sijaishuollossa. Ne johtivat myös julkisen vallan anteeksipyyntöön kaikilta sijaishuollossa kaltoinkohtelua kokeneilta. Anteeksipyynnön esitti lapsen oikeuksien päivän tilaisuudessa 20.11.2016 ministeri Juha Rehula. Selvityksen tulokset riipaisevat. Kuvaukset ahdistavat. Vastaavaa tutkimusta ei ole käytettävissä tämän päivän tilanteesta. Kuulemme nuorilta asiakkailta […]

Lue lisää Valta ja vastuu tasapainoon lastensuojelussa

Digitalisaatio antaa monia mahdollisuuksia neuvoloiden kehittämiseen

Lukuaika5 min

Aamulehdessä lokakuun alussa ollut kirjoitus digitaalisista neuvolapalveluista herätti sosiaalisessa mediassa vilkkaan keskustelun. Lehtikirjoituksen mukaan Tampereen tavoitteena on tuottaa 75 prosenttia neuvolapalveluista digitaalisina vuoteen 2025 mennessä. Terveysasemalla jonottamisen sijaan terveydenhoitajalta voisi kysyä neuvoa chat-palvelun avulla ja käydä lääkärin etävastaanotolla videoyhteydellä. Digitaalisia palveluja ovat sähköisen asioinnin lisäksi myös omahoitoa tukeva terveyden ja hyvinvoinnin mobiilitekniikka. On selvää, että […]

Lue lisää Digitalisaatio antaa monia mahdollisuuksia neuvoloiden kehittämiseen

Isistä ja pojista tuli läheisiä vaivihkaa

Lukuaika5 min

Missä maassa teinipojilla on parhaat välit vanhempiinsa? Asiaa on tutkittu WHO:n koululaistutkimuksessa tänä vuonna. Tässä maassa varhaisteini-ikäisten poikien on helpompaa puhua vaikeista asioista isänsä kanssa kuin missään muussa tutkituista 42 maasta. Maalle on erityistä sekin, että poikien isä-suhteeseen ei vaikuta perheen varallisuus. Maa ei ole Ruotsi, jossa perheen talous vaikuttaa perheen vuorovaikutukseen.  Poikien on siellä […]

Lue lisää Isistä ja pojista tuli läheisiä vaivihkaa

Opiskeluhuolto tarvitsee oman pikku-sotensa

Sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistuksen tavoitteena on tasavertaiset, helposti saatavilla olevat ja asiakkaan tarpeita vastaavat integroidut palvelukokonaisuudet. Samat tavoitteet ovat tärkeitä myös lasten ja nuorten peruspalveluissa kouluissa ja oppilaitoksissa. Siksi opiskeluhuolto tarvitsee oman ”pikku-sotensa”. Kunnissa eri hallinnonaloilla järjestetyt opiskeluhuoltopalvelut tulee siirtää kokonaisuudessaan maakuntien järjestämisvastuulle ja palvelut on sovitettava yhteen. Lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelman tilaisuuksissa on kuultu […]

Lue lisää Opiskeluhuolto tarvitsee oman pikku-sotensa

Pikkulapsi levittää influenssaa kolme kertaa aikuista tehokkaammin

Influenssakausi on alkamassa. Suomessa on todettu jo matkailijoiden tuomia tautitapauksia. Nyt on aika pohtia influenssarokotuksen hyötyjä ja tarvetta  lapsille. Influenssa on epideeminen tauti, ollut jo vuosisatoja. Epidemia tulee ihmeteltävällä tarkkuudella joka vuosi vuodenvaihteen aikoihin kestäen 6–8 viikkoa. Epidemian aikana 10–20 prosenttia lapsista sairastuu oireiseen influenssaan, Suomessa arviolta 100.000 lasta. Influenssa on ainoa viruksen aiheuttama hengitystieinfektio, joka […]

Lue lisää Pikkulapsi levittää influenssaa kolme kertaa aikuista tehokkaammin

Alettaisko yhteisöllistä opiskeluhuoltoa?

Lukuaika5 min

Koulujen ja oppilaitosten yhteisöllinen työ vahvistaa ja tukee lapsia ja nuoria jo selvästi ennen kuin kukaan on huomannut heillä erityisiä tuen tarpeita tai nimennyt johonkin riskiryhmään kuuluvaksi. Tätä mahdollisuutta olisikin hyödynnettävä entistä suunnitelmallisemmin ja tavoitteellisemmin. Koulut ja oppilaitokset ovat lasten ja nuorten keskeisiä kehitysympäristöjä. Niiden yhteisöt ja ympäristöt vaikuttavat suoraan lasten ja nuorten hyvinvointiin ja […]

Lue lisää Alettaisko yhteisöllistä opiskeluhuoltoa?

Perhepolitiikan näköalattomuus näkyy syntyvyydessä

Luopuisitko haaveestasi saada lapsi, jos lapsilisää leikattaisiin muutamalla eurolla? Entä jos päivähoitomaksuun tulisi muutaman kympin korotus? No, et ehkä suhtaudu lastenhankintaan aivan näin rationaalisesti. Perhepolitiikassa tehdyt leikkaukset voivat silti näkyä syntyvyydessä ja suomalaisten päätöksissä hankkia lapsia. Syntyvyys on Suomessa viimeisten viiden vuoden aikana laskenut rajusti lyhyessä ajassa. Vielä vuosikymmenen vaihteessa naisten keskimääräinen lapsiluku oli 1,87, […]

Lue lisää Perhepolitiikan näköalattomuus näkyy syntyvyydessä

Koulu ja palvelut eivät tasoita eroja lasten ja nuorten lähtökohdissa

THL on Suomen Akatemian ja monien säätiöiden rahoituksella tehnyt maailmassa ainutlaatuista tutkimusta seuraamalla 60 000 vuonna 1987 syntyneen lapsen kehitystä ja elämänvaiheita yhdistämällä eri viranomaisten tietoja. THL:n ja Nuorisotutkimusverkoston yhdessä tekemässäSuomi nuorten kasvuympäristönä -raportissa kuvataan Suomessa vuonna 1987 syntyneiden nuorten aikuisten hyvinvointia sekä tunnistetaan nuoria uhkaavia tekijöitä. Raportissa kuvaillaan ensimmäistä kertaa koko vuoden 1987 ikäluokan siirtymistä […]

Lue lisää Koulu ja palvelut eivät tasoita eroja lasten ja nuorten lähtökohdissa

Nuori ei ole projekti – näillä neljällä tavalla autat oikeasti

Jos nuorille suunnattujen palveluiden suunnittelussa hyödynnetään nuorilta itseltään saatua tietoa, on mahdollisuus, ettei hukata enää yhtään apua hakevaa nuorta. Syrjäytymisvaarassa olevista nuorista puhutaan paljon. Syrjäytymisellä tarkoitetaan ulkopuolisuutta tai vaaraa jäädä ulkopuolelle yhteiskunnasta ja sen järjestelmistä. Riski syrjäytyä kasvaa, kun ongelmat kasaantuvat. Syrjäytyneille tai syrjäytymisvaarassa oleville suunnataan runsaasti tukitoimia koulutukseen ja työelämään kiinnittymiseen. Uusia hankkeita nousee […]

Lue lisää Nuori ei ole projekti – näillä neljällä tavalla autat oikeasti

Veivätkö lama ja leikkaukset Suomen lapset

Lukuaika4 min

Tilastokeskus raportoi heinäkuisena hellepäivänä, että Suomessa syntyi vain 26 517 lasta tammi-kesäkuussa vuonna 2016. Tämä on itsenäisyyden ajan pienin luku. Samaa tahtia jatkettaessa syntyisi tänä vuonna noin 53 650 lasta eli 2,5 prosenttia vähemmän kuin viime vuonna. Historiassa saadaan mennä taaksepäin aina nälkävuoteen 1868, jolloin lapsia syntyi lukumääräisesti tätä vähemmän. Silloin suomalaisia oli muuten 1,7 miljoonaa, kun […]

Lue lisää Veivätkö lama ja leikkaukset Suomen lapset