Mielenterveys

Aikuistuvien nuorten mielen pahoinvoinnista on oltu huolissaan – syystäkin. Tilastojen mukaan mielenterveysongelmiin hoitoa saavien nuorten osuus on kasvanut selvästi. Nuorten tilannetta on kuitenkin syytä tarkastella laajemmin kuin hoidon ja terapian tarjonnan näkökulmasta. On tärkeää kehittää myös muita keinoja, joilla mielen hyvinvointia voi vahvistaa.

Iltalehdessä ruodittiin 3.6.2022 ulkomaalaistaustaisten karkottamisperusteita ja osallisuutta jengirikollisuuteen. Lehden mukaan yli tuhat ihmistä karkotetaan tai käännytetään Suomesta vuosittain.

Jokainen tuo parisuhteeseen oman historiansa – myös kesälomalla. Tavassa, jolla olemme aikuisena parisuhteessamme sisältää myös sen, mitä lapsena parisuhteista opimme.

Kun mielenterveys- tai päihdehäiriö on meistä joka viidennellä, on lopuilla varmasti joku läheinen, joka tarvitsisi apua. Asia koskettaa ja on myös yhteiskunnallisesti tärkeä.

Radikalisoituminen on useiden sosiaalisten, psykologisten ja yhteiskunnallisten tekijöiden summa. Mikään yksittäinen tekijä henkilön elämässä ei ennusta hänen riskiään väkivaltaiseen radikalisoitumiseen. Sen vuoksi mielenterveyteen liittyvillä yksinkertaistuksilla ei voida selittää niitä monisyisiä tapahtumaketjuja, jotka edeltävät väkivaltaan radikalisoitumista.

Lasten mielenterveyden kannalta on erityisen tärkeää, millaiseksi arki uudessa maassa muodostuu. Lapsiystävälliset kohtaamiset arjessa tulisi turvata kaikkialla, missä pakolaislapset yksin tai perheineen kulkevat, esimerkiksi poliisiasemilla, virastoissa, vastaanottokeskuksissa ja kotimajoituksessa.

Yksinkertaisimmillaan tämä tarkoittaa, että lapset otetaan vastaan kaikissa palveluissa aina ensisijaisesti lapsina – ei pakolaisina, turvapaikanhakijoina tai tietyn kansalaisuuden edustajina.

Seksuaaliväkivaltaa kokeneen nuoren auttamiseen tarvitaan kokonaisuudessaan vahva ja laaja auttamiskentän osaaminen. Tarvitsemme koko nuoria kohtaavalle palveluverkostolle koulutusta seksuaaliväkivallasta, sen vaikutuksesta nuoren kehitykseen ja seksuaaliväkivallan puheeksi ottamisesta.

Juuri julkaistu vertaisarvoitu tutkimus nostaa esiin korkeakoulujen merkityksen opiskelijoiden mielen hyvinvoinnin tukemisessa. Tulokset osoittavat, että korona on lisännyt opintojen kuormittavuutta.

Liikunnan merkitys terveyden ja hyvinvoinnin kannalta on kiistaton. Paljon on kertynyt tutkimustietoa myös siitä, että liikunnalla voidaan tukea fyysisen terveyden lisäksi myös mielenterveyttä ja psyykkistä hyvinvointia. Täysin yksiselitteisestä asiasta ei kuitenkaan ole kyse, sillä liikunnan ja terveyden välinen yhteys on moniulotteinen.

Itsemurhien ehkäisy ei ole yksinomaan terveydenhuollon eikä myöskään pelkästään sosiaali- ja terveystoimen tehtävä. Jotta itsemurhakuolemia voidaan estää ja ehkäistä, on meidän kaikkien toimittava.