Asiantuntijamme ottavat blogissa kantaa ajankohtaisiin aiheisiin, tulkitsevat yhteiskunnallisten ilmiöiden merkityksiä sekä esittävät uusia näkemyksiä ja ratkaisuehdotuksia. THL:n kannan esittää laitoksen johto.
Valtaosa tapaturmista sattuu kotona, kesämökillä ja vapaa-ajan puuhasteluissa, siis muualla kuin työpaikalla tai liikenteessä. Erityisesti työikäisten loukkaantumisista suuri osa tapahtuu tavallisten arkiaskareiden yhteydessä: miehillä kodin remonttipuuhissa, naisilla sisätiloissa arkiaskareissa.
Syksyn lähestyessä käynnistyvät pihojen syyskunnostukset, työmatkapyöräily lisääntyy ja kohta jo puhdistetaan talojen rännejä ja vesikouruja puiden pudottamista lehdistä. Loppukesä ja syksy ovat monelle myös kotien sisäremonttien ja sisustamisen aikaa.
Kuolemaan johtavat, kotona ja vapaa-ajalla sattuvat tapaturmat ovat vähentyneet viimeisen 10 vuoden aikana, mutta sairaalahoitoa vaativissa tapaturmissa muutos...
Ikääntyvä, yksin asuva isäni voi 85-vuotiaana hyvin. Mieli on virkeä, talous on turvallisessa tilassa ja voimia riittää puuhata omilla mailla luonnon kauneudesta nauttien. Hän kertoo mielissään, miten on kohdannut hyvää palvelua ja fantastisia ihmisiä.
Yksin oleminen kyllä mietityttää. Ei se katastrofi ole, päivät tuntuvat enimmäkseen ihan hyviltä. Toki lasten perheiden (sopivan lyhyet) käynnit ovat erityisiä ilon aiheita. Isän mielestä yhteiskunnastamme puuttuu kuitenkin tapoja vanhojen ihmisten tehdä asioita keskenään, ainakin, kun kotoa kylille lähteminen vaikeutuu.
Hänen pohdintansa...
Suomessa säädettiin vuonna 2010 kansainvälisestikin ainutlaatuinen laki. Sen mukaan perusturvan riittävyys ja pienituloisten tulojen kehitys on arvioitava jokaisen vaalikauden päätteeksi.
Julkaisimme tätä tehtävää varten asetetun työryhmän kanssa viime helmikuussa arvion Kataisen-Stubbin hallituskauden vaikutuksista perusturvaan. Arvion mukaan hallituskauden aikana, vuosina 2011–2015 tehdyt verotuksen ja etuuksien uudistukset paransivat pienituloisten reaalituloja ja pienensivät tuloeroja.
Perusturvan taso korjattiin oikeastaan vasta 2010-luvulla reaalisesti samalle tasolle, millä se oli ollut ennen 1990-luvun laman leikkauksia. Vuosina 2011 ja 2012 toteutettiin eläkeläisten ja työttömien perusturvan sekä...
Helsingin kaupunki valmistautuu tekemään isoja päätöksiä: rakentaanko lähes miljardi euroa maksava uusi biopolttoainevoimala Vuosaareen, korjatako vanhat Salmisaaren ja Hanasaaren hiilivoimalat nykyaikaisiksi biopolttoainettakin käyttäviksi monipolttoainevoimaloiksi, vai turvatako energiansaanti muilla keinoin?
Helsingin kaupunginvaltuutetut kamppailevat pitkälle tulevaisuuteen kurkottavien energiaratkaisujen kanssa näillä näkymin tämän vuoden lopulla.
Energiapäätöksellä, kuten muillakin isoilla päätöksillä on merkittäviä vaikutuksia ihmisten terveyteen, vaikka terveysvaikutukset saattavat jäädä talous- ja ilmastokysymysten varjoon. Niinpä resursseja ja mielenkiintoa ei tahdo päätösten valmistelussa aina riittää terveysvaikutusten selvittämiseen.
Tästä syystä Terveyden ja hyvinvoinnin...
Koululaiset ampaisivat kesälaitumille tai hautautuvat sohvan pohjalle. Toivottavasti monelle lapselle on järjestynyt liikunnallisia, turvallisia lomapäiviä. Kesä on vapautta ja rentoa meininkiä, mutta jokapäiväinen pieni suunnitteluhetki varmistaa arjen sujumisen. Lasten ja vanhempien yhteinen suunnittelu ennen kauppareissua lisää lapsenkin vastuuseen kasvamista.
Pienimmät lapset soittavat päivittäin vanhemmille ”Mitä minä söisin”. Perheen jääkaapin varustaminen on tärkeää sekä pienen koulukkaan että isomman nuoren kannalta. Miten lapsi tai nuori valitsee helpoimmin hyvää ja ravitsevaa ruokaa? Lapsi syö sitä, mitä jääkaappiin tai...
Suomessa on kehitetty vuodesta 2006 alkaen Yhteispeli-menetelmää, joka tukee lasten tunne- ja vuorovaikutustaitojen kehittymistä. Menetelmän kehittämiseen on osallistunut kymmeniä asiantuntijoita, satoja opettajia ja jopa 3730 lasta.
Menetelmä on ensimmäisen arvioinnin mukaan toimiva; toinen laajempi vaikuttavuustutkimus on työn alla. Mutta mitä menetelmälle tapahtuu kehittämisvaiheen jälkeen?
Jos vaikuttavuustutkimuksen tulokset ovat positiivisia, tulisi Yhteispeliä levittää asteittain kaikkien suomalaisten lasten hyödyksi, ja tarjota kouluille menetelmän koulutusta.
Kuitenkin vasta menetelmän levittäminen on varsinainen koetinkivi. Yhteispeli-hanke on ollut onnekas saadessaan mahdollisuuden oppikirjojen mukaiseen...
Noin vuosi sitten olin panelistina seminaarissa, jonka yhtenä teemana oli sateenkaariperheiden kriisit ja perheiden auttaminen esimerkiksi parisuhdekriisiin, lapsettomuuteen tai lähisuhdeväkivaltaan liittyvissä tilanteissa. Panelisteille esitettiin väittämiä, jotka koskivat aihetta eri näkökulmista. Osallistuin paneeliin lähisuhdeväkivallan näkökulmasta.
Me panelistit pohdimme puheenjohtajan ja yleisön kannustamina esimerkiksi sitä, eroaako sateenkaariperheiden auttaminen perheiden auttamisesta yleensä. Aika yksimielisesti olimme sitä mieltä, että ei eroa. Tärkeintä niin sateenkaariperheiden kuin muidenkin auttamisessa on kohtaaminen ja yksilöllisten tilanteiden huomioiminen sensitiivisesti.
Auttamista ei tehdä seksuaalinen suuntautuminen tai...
Suomessa juridisen sukupuolen korjaamista ja sukupuolen korjaushoitoja säätelee laki transseksuaalin sukupuolen vahvistamisesta eli ns. translaki ja siihen liittyvä asetus. Nykyinen lainsäädäntö sukupuolen korjaamisesta on vanhentunut auttamattomasti. Lainsäädäntö loukkaa transihmisten perus- ja ihmisoikeuksia sekä vaarantaa heidän hyvinvointinsa.
Mistä sukupuolen korjaamisessa on kyse?
Suomessa on tällä hetkellä kaksi juridista sukupuolta, nainen ja mies. Sukupuolen fyysinen kehitys ja sukupuolen kokeminen voivat kuitenkin vaihdella. Ristiriita voi aiheutua esimerkiksi siitä, että ihminen itse kokee sukupuolensa olevan eri kuin se, joksi hänet on syntymässä määritelty...
Sukupuoli on moninainen. Kaikkien ihmisten sukupuoli-identiteetti tai sukupuolen ilmaisu ei mukaile heidän fyysistä kehoaan. Sukupuolivähemmistö-käsitteellä kuvataan ihmisiä, joilla sukupuolen eri ulottuvuudet, kuten biologinen, sosiaalinen, psyykkinen tai juridinen ulottuvuus, eivät ole yhtenäisesti määriteltävissä mieheksi tai naiseksi.
Sukupuolivähemmistöjen edustajat ovat monessa suhteessa eriarvoisessa asemassa valtaväestöön nähden. Tutkimusten mukaan jopa 90 prosenttia transnuorista on kokenut epäasiallista kohtelua, kiusaamista, häirintää tai uhkailua koulussa tai oppilaitoksessa. Tasa-arvovaltuutetun toimiston vuonna 2011 teettämän selvityksen perusteella syrjintä työelämässä on keskeinen eriarvoistava tekijä transihmisten...
Pitkään on arvioitu, että maassamme on noin 80 000 näkövammaista. Jo vuoden 2000 kansallinen terveystarkastustutkimus antoi tätä hiukan alhaisemmat arviot. 30 vuotta täyttäneistä sokeita eli henkilöitä joiden näöntarkkuus eli visus on alle 0,1 olisi 15 000–17 000. Jos mukaan otetaan myös heikkonäköiset eli ne, joiden näöntarkkuus on korkeintaan 0,25, saatiin näkövammaisten arvioksi 48 000–65 000. Tämä on 2,1 prosenttia 30 vuotta täyttäneistä.
Vuoden 2011 terveystarkastustutkimuksessa kerättiin tiedot vastaavalla tavalla. Näkökykyä mitattiin valoisassa tehdyssä lähi- ja kaukonäön testeillä. Tutkimukseen...
