Asiantuntijamme ottavat blogissa kantaa ajankohtaisiin aiheisiin, tulkitsevat yhteiskunnallisten ilmiöiden merkityksiä sekä esittävät uusia näkemyksiä ja ratkaisuehdotuksia. THL:n kannan esittää laitoksen johto.
Vierailin vastikään Rotterdamissa, Alankomaissa, jossa pääsin tutustumaan paikalliseen aktiivimalliin, yksityisten ja julkisten toimijoiden väliseen yhteistyöhön työllistämisessä ja työttömien työllistämiseen julkisten hankintojen kautta. Kuvio on tuttu – matkoilta haemme oppia toisista maista, jotta voisimme tutustua toisenlaisiin toimintatapoihin ja mahdollisesti ottaa käyttöön hyväksi koettuja malleja ilman pitkällistä kehittämistyötä. Niin sanottuja hyviä käytäntöjä siis. Näin se ainakin teoriassa menee. Tosiasiassa kuulemme, hämmennymme, ihastumme ja lopulta kuitenkin usein hylkäämme kuulemamme. Muiden käytännöt tuntuvat usein sittenkin liian vierailta.
Usealle vastaavanlaiselle...
Lähes päivittäin saamme lukea uutisia, joissa ihmiset kertovat heitä vastaan tehdystä häirinnästä, väkivallasta ja ahdistelusta. Ihmiset ovat rohkaistuneet kertomaan asioista, joista ovat vaienneet vuosia, jopa vuosikymmeniä. Ja hyvä niin. Nyt otsikoihin ovat nousseet yksittäisten ihmisten kokemukset. Ne ovat arvokkaita ja on tärkeää, että ihmiset tulevat kuulluksi ja tuntevat, että myös heidän kokemuksensa otetaan todesta.
Yhtä tärkeää on, että alamme tutkia, selvittää ja pohtia sitä, millaiset käytännöt ja rakenteet mahdollistavat sen, että huono ja epäasiallinen kohtelu...
Suomi liittyi Euroopan neuvoston Naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemistä ja torjumista koskevaan sopimukseen (Istanbulin sopimus) kolme vuotta sitten. Liittyminen asetti Suomelle lukuisia velvoitteita erityisesti naisiin kohdistuvan väkivallan uhrien auttamiseksi ja tekijöiden saattamiseksi vastuuseen.
Suomi on panemassa normeja täytäntöön perustamalla mm. seksuaaliväkivallan uhreille yliopistollisten keskussairaaloiden yhteyteen tukikeskuksia, joissa voidaan näytteenoton lisäksi antaa akuuttivaiheen psykososiaalista tukea ja käynnistää rikosprosessi tuetusti uhrin niin halutessa.
Rikoslain osalta kaikkia sopimuksen edellyttämiä muutoksia ei ole vielä käynnistetty. Sopimus esimerkiksi vaatii, että...
Julkaisimme pääsiäisen aikaan ekonomisti Olli Kärkkäisen kanssa arvion Juha Sipilän hallituskauden talouspolitiikan vaikutuksista tuloeroihin Valtioneuvoston kanslian tilaamana. Selvityksessämme oli kaksi uutta piirrettä aikaisempiin tuloerosimulointeihin nähden. Ensinnäkin, siihen sisältyi arviot myös työllisyysvaikutuksista. Toiseksi, esitimme kaksi vaihtoehtoista määritelmää sille, mikä tulkitaan talouspolitiikan muutokseksi.
Avaan tässä kirjoituksessa tätä jälkimmäistä pointtia, joka on jäänyt toistaiseksi hyvin vähälle huomiolle.
Muutosten määrittelystä on kiistelty jonkin verran simulointipiireissä. Aktiiviset muutokset eli tavanomaiset lakimuutokset on aina tulkittu muutokseksi. Epäselvempää on, tulisiko ”muuttamattomuudet” eli esimerkiksi...
Ilman metalleja ja niistä jalostettuja tuotteita nykyaikainen elämäntyylimme olisi mahdoton. Metallimalmikaivosten toimintaan liittyy kuitenkin riskejä sekä ympäristön että terveyden kannalta. Joskus riskit realisoituvat ympäristöä pilaaviksi haittavaikutuksiksi. Näissä tilanteissa ihmisiä koskevat viihtyvyyshaitat ovat usein ilmeisiä, terveyshaittojenkin mahdollisuutta epäillään. Miten eri intressit voidaan sovittaa yhteen mutkattomasti, vai voidaanko ylipäätään?
Euroopan aluekehitysrahaston ja Pohjois-Savon liiton rahoittamassa Kaivosvesiverkosto-hankkeessa kehitimme kokonaisvaltaisen Kaivosvesien riskinarviointimallin (ns. KAVERI-malli), joka on avoimesti käytettävissä. Mallin avulla sekä asiantuntijat että asiasta kiinnostuneet kansalaiset voivat itse arvioida...
Hallitus antoi 8.3.2018 eduskunnalle esityksen laiksi valinnanvapaudesta. Mikäli esityksen sisältöön ei käsittelyn aikana tehdä muutoksia, se tarkoittaa asiakassetelin myötä myös neuvolapalvelujen eriyttämistä kahtaalle: julkisiin ja yksityisiin palveluihin. Tällöin neuvolapalvelujen keskeisimmät periaatteet – yhdenvertaisuus, jatkuvuus, kokonaisvaltaisuus ja leimaamattomuus – murenevat.
Hallituksen esityksen mukaan maakunnan liikelaitos tuottaa neuvolapalvelut julkisina palveluina samalla tavalla kuten esimerkiksi kouluterveydenhuollon ja sosiaalityön palvelut. Valinnanvapautta koskevan esityksen mukaan maakunta voi päättää asiakassetelin käyttöönotosta neuvolapalveluissa. Jos asiakasseteli otetaan käyttöön, maakunnan liikelaitoksen tulee tarjota seteliä...
Asiakaslähtöisyys ja osallisuus ovat tärkeä lähtökohta sosiaalipalveluissa. Vaatimus tähän on vahvana muun muassa uudessa sosiaalihuoltolaissa, jonka voimaantulon myötä sosiaalinen kuntoutus sai ensimmäisen kerran lainmukaisen määritelmän. Myös tuore Eriarvoisuutta käsittelevän työryhmän loppuraportti nostaa esille vaatimuksen suunnitella sosiaalisen kuntoutuksen toimintaa yhteistyössä asiakkaan kanssa.
Matalan kynnyksen palvelut ovat tarpeellisia palvelujärjestelmän ulkopuolelle pudonneille
Sosiaalisessa kuntoutuksessa on tärkeää tavoittaa ihmisiä, jotka on syrjäytetty normaalin palvelujärjestelmän ulottumattomiin. Sosiaalista kuntoutusta onkin toteutettava matalalla kynnyksellä ja jalkautuvia sekä kotiin vietäviä palveluita hyödyntäen.
Sosiaalisen kuntoutuksen valtakunnallisessa...
”Opiskelijoiden tupakointia rajoitetaan” (Yle 21.9.2010). ”Uusi tupakkalaki lisää tupakoinnin rajoituksia” (Karjalainen 31.5.2016). Tämänkaltaisia otsikoita näkyy mediassa usein. Tupakointia rajoitetaan entisestään ja lisärajoituksille tuntuu olevan otollinen maaperä. Väite saa tukea tutkimuksestamme. Aikuisväestöstä 60 prosenttia halusi rajoittaa tupakan myyntipisteitä ja yli 90 prosenttia nuorten tupakointia.
Yleiset mielipiteet vaikuttavat normeihin ja lakeihin, jotka vaikuttavat vastavuoroisesti yleiseen mielipiteeseen. Hyvänä esimerkkinä tästä on 40 vuotta voimassa ollut tupakkalaki, jonka aikana tupakointi on vähentynyt huomattavasti.
Huolestuttava huomio on kuitenkin väestön kielteinen suhtautuminen...
Talous on liian tärkeä elämänalue jätettäväksi taloustieteilijöille, kuulee väitettävän aina silloin tällöin. Silti ekonomistit hallitsevat talouskeskustelua ja näkyvät arvioivan yhteiskuntapolitiikan painotuksia laajemminkin, tuoreena esimerkkinä oppivelvollisuudesta käytävä keskustelu (ks. esim. Etlan Vesa Vihriälän kolumni).
Harvemmin yhteiskunnan kehitystä kommentoivat enää muut yhteiskuntatieteilijät, paria näkyvää sosiaalipoliitikkoa lukuun ottamatta.
Taloustutkimuksen kapeaan näkökulmaan kiinnitti äskettäin huomiota myös taloustieteen supertähdeksikin tituleerattu ranskalainen Thomas Piketty kirjassaan Pääoma 2000-luvulla. Kuten Piketty (mt., 40) itse toteaa: ”Taloustiede ei suoraan sanottuna ole vieläkään päässyt irti lapsellisesta...
Osa meistä on optimisteja ja miettii jo kovasti, miten sote-uudistuksen toimeenpanossa edetään. Ja nimenomaan niin, että mahdollisimman monia uudistuksen keskeisiä tavoitteita voidaan saavuttaa.
Huoli tuntuu olevan kaikkialla sama, oli sitten kyse arkikokemuksesta tai tieteellisestä tutkimuksesta.
Kaikki riippuu johtamisesta, johtamisesta ja johtamisesta.
Valta, rahat ja toiminnat tullaan jakamaan uudella tavalla. Realismia on olettaa, että nurkan takana vaanivat taistelut hallinto- ja johtosäännöistä. Signaaleja höyhenten pörhöllään olosta alkaa olla nähtävillä. Eri puolilla esimerkiksi tarkkaillaan, miten maakuntien sote-valmisteluissa näkyy moniammatillisuus.
Toisaalta, nyt...
