Lähikuva puun lehdestä.

Tiedosta terveyttä ja hyvinvointia

Asiantuntijamme ottavat blogissa kantaa ajankohtaisiin aiheisiin, tulkitsevat yhteiskunnallisten ilmiöiden merkityksiä sekä esittävät uusia näkemyksiä ja ratkaisuehdotuksia. THL:n kannan esittää laitoksen johto.

Uusimmat

Varhaiskasvatus tukee pienen lapsen perhettä

Miksi vanhemmat vievät lapsensa päivähoitoon, vaikka ovat itse kotona? Epäily vanhempien ”lusmuilusta” oli esillä julkisessa keskustelussa viime vuonna, kun Sipilän hallitus antoi kunnille mahdollisuuden rajata lasten subjektiivista oikeutta varhaiskasvatukseen.
Lastenhoidon valintoja tutkiva CHILDCARE-hanke selvitti vanhempien perusteluja lapsen osallistumiselle varhaiskasvatukseen, silloinkin kun vanhempi on kotona. Hankkeen ensimmäiset tulokset ovat luettavissa tutkimusraportista. Yksivuotiaiden lasten vanhemmille vuonna 2016 suunnattuun kyselyyn vastasi 2100 lapsen äitiä tai isää. Vastaajista 121 kertoi lapsen osallistuvan varhaiskasvatukseen vanhemman ollessa kotona.
Kun lapsi tai vanhempi tarvitsee tukea
Lähes joka...

Lue lisää Varhaiskasvatus tukee pienen lapsen perhettä

Ikääntyneen itsemääräämisoikeutta on kunnioitettava myös uuden teknologian käyttöönotossa

Lukuaika4 min

Ikääntyneisiin kohdistuvan kaltoin kohtelun ja väkivallan vastaista kampanjapäivää vietetään maailmanlaajuisesti aina kesäkuun 15. päivänä. Tänä vuonna Kätketyt äänet -päivän, joksi se on Suomessa nimetty, teemana on Teknologia iäkkään turvana – kenen ehdoilla?
Teknologian avulla pyritään parantamaan iäkkään ihmisen turvallisuutta vaikkapa asumiseen, päivittäisten askareiden hoitamiseen, liikkumiseen ja ihmissuhteisiin liittyvissä asioissa. Teknologian avulla helpotetaan esimerkiksi yhteydenpitoa läheisiin. Näin toivotaan voitavan lievittää koettua yksinäisyyden tai turvattomuuden tunnetta.
Entäpä jos iäkäs ihminen itse kokee pärjäävänsä eikä yksinäisyys tai turvattomuus vaivaa, mutta läheisen huoli herää....

Lue lisää Ikääntyneen itsemääräämisoikeutta on kunnioitettava myös uuden teknologian käyttöönotossa

Sosiaaliset innovaatiot vaativat intohimoa ja ketteryyttä

Lukuaika6 min

Miltä kuulostaa ravintola, jonne lapset voivat mennä koulupäivän jälkeen oppimaan puutarhatöitä, kaupunkiviljelyä, ruoanlaittoa sekä ravintoloiden toimintaperiaatteita? Tai ravintola, jonka ateriat koostuvat keskimäärin 80 prosenttisesti tuotteista, jotka muuten päätyisivät jätteeksi?
Entä mitä mieltä olette ajatuksesta muuttaa pahasti saastunut ja hylätty maa-alue turistien ja kaupunkilaisten rakastamaksi alueeksi, jossa eri toimijat voivat vuokrata työtiloja alueen 14 maalle nostetusta asuntolaivasta, ja jossa järjestetään erilaisia tapahtumia, kulttuuritoimintaa, kaupunkiviljelyä ja kiertotaloutta?
Tällaisia sosiaalisia innovaatioita sekä kestävän urbanismin kokeiluja harrastaa Alankomaat.
Sosiaalinen innovaatio kehittää...

Lue lisää Sosiaaliset innovaatiot vaativat intohimoa ja ketteryyttä

Valinnanvapaudesta markkinapakkoon

Lukuaika5 min

Suomessa sosiaali- ja terveydenhuollon uudistukset kohti valinnanvapautta ja markkinoistamista ovat etenemässä laajasta kritiikistä huolimatta ja nopealla aikataululla. Valinnanvapauden nimissä palvelutuotanto on markkinoistettava, paitsi työterveyshuolto joka pääosin on jo markkinoilla ja jossa valinnanvapaus ei ilmeisesti ole yhtä välttämätöntä kuin julkisrahoitteisissa peruspalveluissa.
Markkinoistamisen tavoite ja yritysten aseman parantaminen palvelutuottajina heijastuu myös hallituksen esityksessä. Markkinoiden luominen vaikuttaa jopa osin tärkeämmältä tavoitteelta kuin valinnanvapaus. Hallituksen esitys tarkastelee sääntelyä ja valvontaa tavoitteiden näkökulmasta, mutta ei tuo esille keinoja. Maininta maakuntien...

Lue lisää Valinnanvapaudesta markkinapakkoon

Finland is showing the way for European health examination surveys

The first population health examination surveys in Finland were conducted as early as in the 1950s and 1960s. Pioneering projects, such as the East-West study and the Finnish Mobile Clinic Health Examination Survey, not only interviewed the participants but also measured and weighed their health status objectively. This was the start of Europe’s longest tradition of health examination surveys in Finland. Since that time, the tradition has been carried on in the form of...

Lue lisää Finland is showing the way for European health examination surveys

Päihde- ja rahapelihaittojen ehkäisy varmistaa kunnan hyvinvoinnin ja elinvoiman

Päihde-, tupakka- ja rahapelihaittojen ehkäisy kuuluu kuntien tehtäviin myös sote- ja maakuntauudistuksen jälkeen. Osa kunnista onkin ymmärtänyt ehkäisevän työn merkityksen kuntalaisten hyvinvoinnille.
Mutta kuinka moni kuntapäättäjä muistaa, että alkoholi ja tupakka selittävät jopa puolet terveyden epätasa-arvosta?
Entä moniko päättäjistä tietää, että pelkästään alkoholista, tupakasta ja huumeista aiheutuu vähintään noin 4,2 miljardin euron kustannukset yhteiskunnalle? Tai että lapsilla, joiden vanhemmilla on päihdeongelmia, on teini-iässä noin puolitoistakertainen riski mielenterveysongelmiin; heillä on myös noin kaksinkertainen riski käyttää itse päihteitä...

Lue lisää Päihde- ja rahapelihaittojen ehkäisy varmistaa kunnan hyvinvoinnin ja elinvoiman

Kenen korkista kampanjoidaan? Nuoret, vanhemmat ja kesälomien alkoholinkäyttö

Lukuaika3 min

Kohta kesä korkataan. Mutta kuka korkkaa ja kenen korkkaamisesta puhutaan? Takavuosien tapaan tänäkin kesänä on odotettavissa kaksi alkoholikampanjaa. Toinen kohdistuu nuoriin ja osuu koulujen päättäjäisiin. Toinen ajoitetaan juhannukseen ja koskee rajatusti vain vesillä liikkujia.
Nuorten juomiseen tähtäävä kampanjointi ajankohtaistuu perheissä koulujen päätösviikonlopun lähestyessä. Vanhemmat varoittelevat ja ovat huolissaan: milloin nuori tulee kotiin, missä kunnossa ja miten maistissa?
Vanhempien kysymykset ovat ymmärrettäviä, sillä koulujen päättyessä vapaaehtoiset ovat partioineet, poliisi tehostanut valvontaansa ja selviämisasemat valmistautuneet vastaanottamaan huonokuntoisia päihtyneitä...

Lue lisää Kenen korkista kampanjoidaan? Nuoret, vanhemmat ja kesälomien alkoholinkäyttö

Suomi näyttää tietä Euroopan terveystarkastustutkimuksille

Ensimmäiset väestön terveystarkastustutkimukset tehtiin Suomessa jo 1950- ja 1960-luvuilla. Uraa uurtaneissa Itä-Länsi- sekä Autoklinikkatutkimuksissa ei ainoastaan haastateltu tutkimukseen osallistuneita, vaan mitattiin ja punnittiin heidän terveydentilaansa, objektiivisesti. Näin Suomessa alkoi Euroopan pisimpään jatkunut terveystarkastustutkimusten perinne. Sitä ovat sittemmin jatkaneet Finriski-, Mini-Suomi -, Terveys2000- ja Terveys 2011- sekä MAAMU-tutkimukset.
Ja uusimman, koko manner-Suomen aikuisen väestön terveyttä tutkivan FinTerveys-tutkimuksen kenttävaihe saadaan päätökseen nyt kesäkuussa.
Terveystarkastustutkimukset ovat tärkeä osa kansallista terveysinformaatiojärjestelmää yhdessä erilaisista rekistereistä kuten terveydenhuollon hoitoilmoitusrekisterit ja kuolemansyyrekisterin ja kyselytutkimuksista kuten...

Lue lisää Suomi näyttää tietä Euroopan terveystarkastustutkimuksille

”Käsiteltävä varoen” – ravistelun vaikutukset ovat vauvalle kohtalokkaat

Lukuaika5 min

Suomessa tulee vuosittain esille noin 10–15 tapausta, joissa vauvan vammojen uskotaan johtuvan ravistelusta. Tämän vuoden alussa Terveyden ja hyvinvoinnin laitokseen on tullut neuvoloista tietoa siitä, että vauvojen ravistelu olisi lisääntynyt. Tämä tieto ei perustu tilastointiin.
Ravistelun kohteena ovat tavallisimmin 3–4 kuukauden ikäiset vauvat. Tyypillisin ravistelutilanne on seurausta siitä, kun väsynyt ja tuskastunut aikuinen ravistelee vauvaa saadakseen itkun loppumaan. Muita ravistelulle altistavia tekijöitä ovat tutkimusten mukaan esimerkiksi vauvan keskosuus, kaksosuus, äidin nuori ikä, yksinhuoltajuus, parisuhdeongelmat ja...

Lue lisää ”Käsiteltävä varoen” – ravistelun vaikutukset ovat vauvalle kohtalokkaat

Miesten väliset terveyserot kertovat jakolinjoista Suomessa

Ei liene uutinen, että ekonomi Espoosta elää todennäköisesti pidempään kuin bussikuski Kainuusta. Terveyden luokkaerot ovat säilyneet ennallaan tai jopa kasvaneet viimeisen 25 vuoden aikana.
Alemmissa yhteiskuntaluokissa on vähäisemmän koulutuksen lisäksi usein heikompi terveys ja pienemmät tulot. Hyväosaiset elävät lähes 10 vuotta kauemmin kuin huono-osaiset: hyvin toimeentulevat miehet elävät keskimäärin 82-vuotiaiksi, pienituloiset kuolevat jo noin 73-vuotiaina.
Kun tuloluokkien lisäksi otetaan huomioon asuinalue, erot kasvavat vielä suuremmiksi, erityisesti miesten väliset. Hyvätuloiset Länsi- ja Etelä-Suomen miehet elävät lähes 12...

Lue lisää Miesten väliset terveyserot kertovat jakolinjoista Suomessa